Uutislähde
Ranskassa viikonloppuna 17.–18. lokakuuta 2026 järjestetyt suuret mielenosoitukset muuttuivat osin väkivaltaisiksi mellakoiksi. Viranomaisten mukaan mielenosoituksiin osallistui noin 550 000 ihmistä (järjestäjien mukaan jopa 800 000). Suurin osa marsseista sujui rauhanomaisesti, mutta useissa kaupungeissa esiintyi ryöstelyä, autojen ja rakennusten polttamista sekä yhteenottoja poliisin kanssa.
Limogesin yli 140-vuotias kaupungintalo tuhoutui tulipalossa. Pariisissa, Marseillessa, Lyonissa, Bordeaux’ssa ja muualla ryöstettiin tai vahingoitettiin arviolta noin 3 000 liikettä. Pidätettyjä oli viikonlopun aikana noin 1 800–2 400, ja poliiseja sekä muita viranomaisia loukkaantui satoja (joidenkin lukujen mukaan lähes 1 000). Yksi mielenosoittaja kuoli sydänkohtaukseen Pariisissa. Lisäksi useita ihmisiä loukkaantui vakavasti, muun muassa käsien menetyksissä kyynelkaasugranaattien vuoksi.
Mielenosoitukset alkoivat syyskuussa Pariisin alueen työväenluokan lähiöiden lukioissa. Oppilaat ja tukijat protestoivat opettajapulaa, huonokuntoisia tiloja ja eriarvoisuutta vastaan. Liike laajeni koko maahan ja yhdistyi vaatimuksiin elinkustannusten nousun, julkisten palveluiden heikkenemisen ja eriarvoisuuden hillitsemisestä. Mukaan liittyi ammattiliittoja, keltaliivi-liikkeen jäänteitä ja muita ryhmiä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja pääministeri Sébastien Lecornu ovat syyttäneet väkivallasta erityisesti ”äärivasemmistolaisia” ryhmiä sekä opportunistisia rikollisia, jotka käyttivät tilannetta hyväkseen ryöstelyyn. Macron on korostanut, että valtaosa mielenosoittajista esitti asiallisia huolia, mutta tuominnut vandalismmin jyrkästi. Sisäministeri Laurent Nuñez on puhunut hallinnan menettämisestä joissakin kaupungeissa. Useisiin kaupunkeihin, myös osiin Pariisia, on asetettu osittaisia yöllisiä liikkumisrajoituksia.
Ranskassa ei kerätä virallisia etnisiä tilastoja, eikä pidätettyjen demografista koostumusta ole julkistettu. Lähiöt, joista koulumielenosoitukset alkoivat (muun muassa Seine-Saint-Denis), ovat alueita, joissa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on korkea. Oikeistopiirit Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat liittäneet mellakat maahanmuuttoon ja integraatio-ongelmiin. Viranomaiset eivät ole tehneet tätä kytköstä. Aiemmissa lähiömellakoissa (esimerkiksi 2023) suurin osa pidätetyistä on ollut Ranskan kansalaisia.
Samanlaisia elinkustannuksiin ja julkisiin palveluihin liittyviä mielenosoituksia on nähty viikonloppuna myös Italiassa (muun muassa Milanossa), Portugalissa, Belgiassa ja Albaniassa. Niissäkin on esiintynyt yhteenottoja, mutta Ranskan tilanne on ollut laajuudeltaan ja väkivaltaisuudeltaan merkittävin.
Suomen ulkoministeriö on varoittanut matkustajia mellakoista ja ryöstelystä Pariisissa. Tilanne on rauhoittunut osittain, mutta uusia mielenosoituksia on kutsuttu myöhemmille päiville.