Uutislähde
Lokakuun 2026 puolivälissä eurooppalaiset johtajat ja media ovat esittäneet poikkeuksellisen suoraa kritiikkiä Donald Trumpin hallinnon Ukraina-politiikkaa kohtaan. Diesel-sopimus Venäjän kanssa, painostus Zelenskyiä kohtaan ja tilapäiset rajoitukset Starlink-palveluihin ovat herättäneet huolta siitä, että Washington pehmentää linjaansa Moskovaa kohtaan. Samalla Eurooppa joutuu tunnustamaan, ettei se pysty korvaamaan Yhdysvaltain tiedustelua, asejärjestelmiä eikä satelliittiviestintää lyhyellä aikavälillä – mikä rajaa sen käytännön toimintakykyä.
Kriittiset reaktiot diesel-sopimukseen ja painostukseen
Trumpin lokakuun alussa ilmoittama sopimus venäläisen dieselin tuonnista Yhdysvaltoihin herätti välitöntä vastustusta Euroopan pääkaupungeissa. Italian pääministeri Giorgia Meloni piti järjestelyä “erittäin riskialttiina” valintana, joka legitimoi Moskovaa ja heikentää pakotteita. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen totesi, että läntinen liittouma on huonommassa asemassa kuin muutama päivä aiemmin. Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys sanoi, ettei sopimus palvele polttoainehintoja eikä transatlanttista yhtenäisyyttä.
EU:n korkea edustaja Kaja Kallas meni pidemmälle Euroopan parlamentissa ja syytti Yhdysvaltoja siitä, että se painostaa Ukrainaa “antautumaan Putinin ehdoilla”. Ranskan presidentti Emmanuel Macron varoitti “epäselvyyksistä” ja totesi, että “antautuminen on heikkoutta”. Saksan liittokansleri Friedrich Merz korosti Brysselin huippukokouksessa, ettei Ukrainaa saa jättää selviämään yksin, mutta tunnusti samalla, että amerikkalaisilla on omat intressinsä.
Euroopan neuvosto kirjasi päätelmiinsä valitettavansa Yhdysvaltain tilapäistä sanktioiden keventämistä venäläiselle dieselille. Zelenskyi puolestaan kutsui järjestelyä “lahjaksi Putinille” ja kuvasi Moskovan rauhanliikkeitä “parodiaksi”.
Starlink ja tiedustelu paljastavat riippuvuuden rajat
Kritiikin rinnalla on noussut esiin konkreettinen haavoittuvuus. Lokakuun puolivälissä Ukrainan käytössä olleita Starlink- ja Starshield-palveluja rajoitettiin tilapäisesti, mikä hidasti droonien ja ilmapuolustuksen toimintaa. Samoihin aikoihin Ukraina raportoi, ettei se saanut tavanomaisia ennakkovaroituksia venäläisistä ballistisista ohjuksista – varoituksia, jotka perustuvat pääosin Yhdysvaltain avaruuspohjaiseen infrapunajärjestelmään (SBIRS).
Kaja Kallas totesi Brysselissä, että “Starlink on Ukrainalle todella välttämätön, eikä Eurooppa valitettavasti pysty korvaamaan tätä kykyä lyhyellä aikavälillä”. Euroopan puolustuskomissaari Andrius Kubilius on todennut mantereen olevan “melko riippuvainen amerikkalaisista avaruuskyvyistä”. Eurooppalaiset vaihtoehdot, kuten suunnitteilla oleva IRIS²-satelliittikonstellaatio, eivät ole operatiivisia ennen vuotta 2029–2030. Eutelsatin OneWeb tarjoaa osittaisen vaihtoehdon, mutta sen kapasiteetti ja terminaalit eivät vastaa Starlinkin mittakaavaa taistelukentän tarpeisiin.
Myös aseiden ja tiedustelutiedon osalta Eurooppa rahoittaa merkittävän osan Ukrainan tuesta, mutta moni kriittinen järjestelmä – pitkän kantaman iskut, reaaliaikainen tiedustelu ja ohjusvaroitus – perustuu edelleen yhdysvaltalaiseen teknologiaan. Puola ja Saksa rahoittavat osan Starlink-terminaaleista, mikä tekee riippuvuudesta myös eurooppalaisten itsensä kannalta relevanttia.
Miksi kritiikki jää usein sanalliseksi
Eurooppalaiset päättäjät ovat olleet varovaisia eskaloimaan retorista vastakkainasettelua liian pitkälle. Financial Timesin mukaan EU-johtajat kehottivat Zelenskyiä hillitsemään julkista kritiikkiään Trumpia kohtaan, jotta suhteet Washingtoniin eivät heikkenisi entisestään. Yksityisesti virkamiehet ovat kuvanneet Trumpin lähestymistapaa enemmän liiketoimintalähtöiseksi kuin turvallisuusstrategiseksi, ja jotkut ovat pitäneet henkilökohtaisia tekijöitä – kuten suhtautumista Zelenskyihin – merkittävinä.
Riippuvuus rajoittaa vaihtoehtoja. Eurooppa voi lisätä taloudellista tukea, rahoittaa drooneja ja ohjuksia sekä kiristää omia pakotteitaan, mutta se ei pysty itsenäisesti korvaamaan Yhdysvaltain tarjoamaa avaruuspohjaista tiedustelua tai viestintäinfrastruktuuria lähivuosina. Tämä tekee täydellisestä irtautumisesta käytännössä mahdotonta, vaikka poliittinen linjaero olisikin selvä.
Johtopäätös
Lokakuun 2026 tapahtumat osoittavat, että Euroopan kriittinen ääni Yhdysvaltain Ukraina-linjaa kohtaan on vahvistunut, mutta se kohtaa rakenteellisen rajan. Diesel-sopimus ja Starlink-rajoitukset ovat tehneet riippuvuuden näkyväksi, mutta ne eivät ole vielä tuottaneet eurooppalaista kykyä toimia ilman amerikkalaista tukea. Niin kauan kuin kriittiset kyvyt – satelliittiviestintä, ohjusvaroitus ja osa asejärjestelmistä – pysyvät yhdysvaltalaisessa hallinnassa, Euroopan poliittinen kritiikki jää osin symboliseksi, vaikka se olisi sisällöllisesti perusteltua.