Uutislähde
Generatiivisen tekoälyn käyttö teatteriproduktioissa jakaa Suomen taidelaitoksia. Tampereella kaksi suurinta teatteria ovat eri linjoilla: Tampereen Työväen Teatteri (TTT) on hyödyntänyt tekoälyä Wicked-musikaalin videotekniikassa, kun taas Tampereen teatteri tyrmää sen taiteellisessa käytössä ”AI-sloppina”. Keskustelu on levinnyt myös Helsingin teattereihin.
Aihe nousi esiin, kun sosiaalisessa mediassa ja musikaalin arvioissa heräsi epäilyjä, että TTT:n syksyn suurmusikaalissa Wicked käytetään tekoälyllä luotuja elementtejä. Porin ylioppilaslehti Pointti otsikoi syyskuussa: ”Vahva ensemble ja loistava musiikki jäävät tekoälyskeidan varjoon”. Aamulehti uutisoi asian ensimmäisenä. TTT:n toimitusjohtaja Janne Auvinen vahvistaa, että tekoälyä on käytetty yhtenä työkaluna. Musikaalin videosuunnittelija hyödynsi ohjelmistojen tekoälyominaisuuksia tarinan mielikuvitusmaailman luomiseen.
Auvinen painottaa, ettei taiteilijaa ole korvattu tekoälyllä: ”Tämä on nimenomaan ihmisten tekemää taidetta.” Hän vertaa tekoälyä historiallisiin näyttämökeinoihin, kuten varjokuviin – nykyään visuaalisia efektejä tehdään tekoälyllä. Musikaaliin on tarkoituksella luotu nykypäivän estetiikkaa mukaileva maailma, koska ”kun sitä jäljitellään, niin mitäpä siinä teet muuta kuin synnytät kuvia, jotka ovat tekoälymäisiä”. Teatteri on saanut palautetta myös siitä, miksei käytetty aitoja kuvia. Auvinen vastaa, että Ihmemaa Ozia ei ole olemassa, joten se pitää synnyttää mielikuvituksessa taiteilijoiden keinoin.
Teatteri myöntää viestinnän puutteen: Wickedin käsiohjelmassa tai verkkosivuilla tekoälyn käytöstä ei mainittu. Auvinen kutsuu sitä ajattelemattomuudeksi. Jatkossa TTT aikoo kertoa esitystiedoissa, jos tekoälyä on käytetty. ”Tekoäly on taiteilijalle yksi pensseli, työkalu muiden joukossa”, Auvinen kuvailee.
Tampereen teatteri karsii ”AI-slopin”
Toinen Tampereen suurista teattereista, Tampereen teatteri, suhtautuu jyrkemmin. Se ei lähtökohtaisesti käytä tekoälyä taiteellisessa suunnittelussa. Teatterinjohtaja Mikko Kanninen perustelee: ”Yleisö altistuu tekoälylle päivittäin teatterin ulkopuolella. He eivät varmaankaan halua nähdä tai kuulla ’AI-sloppia’ teatterissa.”
Kanninen toteaa, ettei tekoälyä voida sulkea täysin kaikista prosesseista, koska videoserverit ja editointiohjelmat saattavat hyödyntää sitä taustalla. Teatteri laatii parhaillaan tekoälystrategiaa. Kanninen näkee tekoälylle käyttöä hallinnossa ja datan käsittelyssä, mutta taiteessa sitä pyritään välttämään. Hänen mukaansa suurten teatterien ei tulisi käyttää tekoälyä taiteessaan, sillä se saa ne näyttämään pieniltä ja halvoilta. Pienten teatterien vahvuus löytyy muualta kuin teknologiasta.
Muut teatterit: avoimuus ja vastuullisuus
Yle kysyi linjauksia myös muilta suurilta teattereilta. Helsingissä Kansallisteatteri ja Helsingin kaupunginteatteri (HKT) sekä Hämeenlinnan teatteri suhtautuvat tekoälyyn avoimen myönteisesti, mutta korostavat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Ne ilmoittavat tekoälyn käytöstä, jos sillä on olennainen vaikutus sisältöön tai yleisön kokemukseen.
HKT hyödyntää tekoälyä esimerkiksi lavasteissa ja videoissa, ja kertoo siitä käsiohjelmassa. Viestintäpäällikkö Kaisa Pelkonen: ”Periaatteenamme tekoälyn käytössä on läpinäkyvyys.” Kansallisteatterissa taiteellinen suunnittelija päättää käytöstä – tekoäly voi nopeuttaa työvaiheita ja auttaa ideoinnissa, mutta se ei korvaa tekijän omaa harkintaa. Hämeenlinnan teatterissa tekoälyä käytetään jo hallinnossa rutiinien keventämiseen, jotta aikaa vapautuu ihmisten luovuudelle. Teatterinjohtaja Pauliina Salonius korostaa: teatterin ytimessä ovat ihmiset, ammattitaito ja elävä kohtaaminen yleisön kanssa.
Keskustelu heijastaa laajempaa kulttuurialan pohdintaa: missä määrin tekoäly on hyödyllinen työkalu ja missä se uhkaa taiteen aitoutta ja tekijöiden asemaa. Tampereen teatterien erilaiset linjat kiteyttävät jännitteen – toiset näkevät tekoälyn pensselinä mielikuvitusmaailmojen luomiseen, toiset varoittavat ”AI-slopista”, joka voisi vähentää teatterin ainutlaatuista elämyksellisyyttä.