Hassisen kone 40 vuotta myöhemmin, arvio

Elokuvakriitikko Tapio Sippoin

28.2.2023 helsinkiläisen Orionin aulassa seisoksii epämääräisen näköistä porukkaa, osa selvästikin ”taiteilijoita”, osa kuin ylikasvuisia mörrimöykkyjä, tai yön yli juhlineita keski-ikäisiä. Mietin että ”perhana, tuoltako minäkin näytän”, katoavaa on nuoruus ja loisto. Siunaan mielessäni, että omat hiukseni puuttuvat, joten en ainakaan siten näytä niin villiltä. On alkamassa, kuten paikalla ollut ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja Mika Kaurismäki sen sanoi; Hassisen Kone 40 vuotta -dokumentin ”maailman ensi-ilta”. Kyseessä on siis bändi, joka oli huipulla jo 40 vuotta sitten, sanoisi ironinen nykyteini.

Tässä maailman ensi-illassa Orionin penkit ovat ylipehmeät ja miellyttävät, joten annan itselleni luvan levätä ja upoudun ihanan pehmeään penkkiin seuraamaan dokumenttia. Suorastaan löhöän ja nautin nuoruuteni idolien tilityksestä. Alkaa suhteellisen kronologisessa järjestyksessä etenevä mainiohko elokuva, jossa myös soitettu musiikki saa sopivissa määrin oman osansa. 

Mistä on kyse?

Hassisen Kone on siinä mielessä erittäin poikkeuksellinen bändi, että sen kappaleet kuitenkin jäivät elämään ja yhtye muistetaan lyhyestä iästään huolimatta edelleen yhtenä ikonisimmista suomirockin bändeistä kautta aikojen. Sen musiikki yhdistää edelleen tiettyjä ikäluokkia, ja tämän yritän elokuvassakin tuoda esille.” Ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja Mika Kaurismäki

Haastattelussa esiin tulevat suhteellisen normaalit nuoren suomalaisen muusikon elämään liittyvät asiat. Esim. päihteiden käyttö, rehellistä puhetta, ei liioittelu, ja voisi sanoa, että dokumentti on siksi myös lapsille sopiva. Ei siis ”mäntti doku dokumentti”. 

Joensuulainen rockyhtye Hassisen Kone nousi hetkessä maanlaajuiseen tietoisuuteen voitettuaan rockin SM-kilpailun Uuden aallon sarjan Oulussa v. 1980. Pian tämän jälkeen julkaistiin yhtyeen ensimmäinen albumi Täältä tullaan Venäjä, joka sisälsi mm. myyntilistoille nousseen klassikon Rappiolla.

Hassisen Koneen kappaleet jäivät elämään ja yhtye muistetaan lyhyestä iästään huolimatta edelleen yhtenä ikonisimmista suomirockin bändeistä  kautta aikojen. Hassisen Koneen alkuperäisjäsenet Ismo Alanko, veljekset Harri ja Jussi Kinnunen sekä Reijo Heiskanen päättivätkin sen kunniaksi järjestää 40-vuotiskonsertin. Se piti järjestää ensin 2020, ja sitten 2021, mutta loppuunmyydyt Ratinan stadionin keikat piti peruuttaa koronapandemian vuoksi. Nyt 30. heinäkuuta 2022 on uusi yritys, ja tällä kertaa se onnistuu. Ratinan stadion on taas myyty loppuun hyvissä ajoin ennen keikkaa.

Dokumentti hahmottuu melko selkeästi. Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin on dokumenttielokuva, joka kertoo yhtyeen juhlakonsertista ja siihen valmistautumisesta. Sen kanssa vuorottelevat haastattelut. Niissä ruoditaan yhtyeen ja sen jäsenten kasvua nuorisojulkkiksista aikuisiksi, mikä ei kai ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Myös musiikin ja musiikkibisneksen muutoksista puhutaan. Maailma ei ole monessa suhteessa tänään enää se sama kuin se oli 40 vuotta sitten.

Dokumentissa esille nousee myös erittäin hienot ja elämää osuvasti kuvaavat sanoitukset. Mielenterveyden kannaltakin sanoituksilla on jopa kansanterveydellinen merkitys, joka pääsee esiin yksittäisten fanien haastattelussa. Nyt ne ovat toki jo aimosti aikuisia.

Elokuvassa käytetään myös arkistomateriaalia; Hassisen Kone oli mukana yhdessä Juice Leskinen & Grand Slamin ja Eppu Normaalin kanssa legendaarisella Saimaan risteilyllä, josta tehtiin elokuva Saimaa-ilmiö (1981). Lyhyet kohtaukset sisältää alkoholinhuuruisia kommentteja mm. rokkistarana elämisestä. Saimaa-ilmiö sisältää Hassisen Koneen lähes kaikki sen suuret hitit ja siinä tulevat esiin myös nuorten muusikkojen mielialat ja tunnelmat ja sitä kautta voidaan peilata hyvin yhtyeen ja sen jäsenten matkaa menneestä nykyhetkeen. 

Suosittelen tätä dokumenttia kaikille sivistyksen ja suomirokin ystäville!

Etenkin yli 50-vuotias, nuoruutensa ”kunnolla elänyt” ihminen saattaa samaistua ja ihastua tähän dokumenttiin sydänjuuriaan myöten.

Ensi-ilta: 17.03.2023

Pituus: 80 min.

Ohjaus: Mika Kaurismäki

Käsikirjoitus: Mika Kaurismäki & Antti Kuivalainen

Näyttelijät: Hassisen Kone

Musiikki: Hassisen Kone

Tuotanto: Marianna Films Oy / Mika Kaurismäki

Kuvaus: Tahvo Hirvonen

Äänisuunnittelu: Joonas Jyrälä

Levitys: Pirkanmaan elokuvakeskus/Juha Elomäki

Genret: Dokumentti

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy