Wolfcom
Suomalaisia ja virolaisia yhdistää kielen ja lähinaapuruuden lisäksi kuuma rakkaus saunomiseen. Saunaa on juhlistettu Virossa erityisellä teemavuodella, joka on lämmittänyt paitsi saunojia, myös lisännyt kansainvälistä kiinnostusta saunaa kohtaan. Useiden saunatapahtumien, seminaarien ja muiden tempausten lisäksi Viron saunavuoden kohokohtiin kuuluu ohjaaja Anna Hintsin koskettava dokumenttielokuva Savusaunasisaruus, josta on kasvamassa kuuma ilmiö myös Suomessa ja maailmalla. Elokuva saa tänään ensi-iltansa Suomessa.
Suomalaisten ohella myös virolaiseen elämäntapaan kuuluu oleellisena osana sauna. Etelänaapuriemme saunakulttuuri ammentaa syvälle iskostetuista perinteistä, jotka yhdistävät perhettä ja ystäviä, sekä tarjoavat rauhaa ja turvallisuutta. Sauna on myös virolaisille paikka mietiskellä, keskustella sekä puhdistaa keho ja sielu. Kotisaunat lämpiävät Virossa edelleen viikonloppuisin ja juhlapyhinä, eikä virolaisilla yleisesti ole niin pientä ilon aihetta, etteikö sen kunniaksi voisi lämmittää saunan. Suomalaisille vieraille lomamatka on luonnollisesti saunan arvoinen asia.
Sielunhoitoa savusaunassa ja ohjattuja elämyksiä
Virolaiseen saunaan liittyviä erikoisuuksia ovat ohjatut saunasessiot ja oma perinteikäs savusaunakulttuurinsa. Ohjattuja saunoja järjestetään erityisesti kylpylöissä ja saunakeskuksissa, ja niitä vetävät ammattimaiset, koulutetut löylymestarit.
Suomessa tänään ensi-iltansa saavassa Savusaunasisaruus-elokuvassa esitetyt perinteiset savusaunat ovat Virossa rentoutumisen, parantumisen ja yhteisöllisyyden pyhättöjä. Samalla kun alastomaksi riisuttu ja titteleistä vapaa yhteisöllisyys edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta, tarjoaa sauna turvallisen tilan avoimelle vuoropuhelulle, tunteiden purkamiselle sekä keskinäisen tuen antamiselle ja saamiselle. Tätä suomalaisille ja virolaisille tuttua näkökulmaa kuvataan kauniisti Anna Hintsin palkitussa, intiimissä ja koskettavassa elokuvassa, joka on myös Viron tämän vuoden Oscar-ehdokas. Elokuva on jo voittanut Sundance-elokuvafestivaalin parhaan ohjauksen palkinnon, se on ehdolla Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon saajaksi, ja muiden muassa The New York Times nimesi sen vuoden parhaiden elokuvien joukkoon.
”Elokuvan kuvaukset kestivät seitsemän vuotta, joiden aikana maailma muuttui paljon. Naistemme rohkeus kertoa avoimesti rankoistakin asioista ei olisi onnistunut missään muualla kuin savusaunan lauteilla. Kuten saunassa aina, myös elokuvaus perustui luottamukseen. Se on ainutlaatuinen tila, minkä virolaiset ja suomalaiset saunakansana hyvin tietävät”, kertoo ohjaaja Anna Hints.
Savusaunasisaruuden näytökset alkavat Suomessa tänään perjantaina 8. joulukuuta hyvin laajalla jakelulla.
”Suomessa elokuva avautuu tänään 36:ssa teatterissa kautta maan, mikä ymmärtääkseni on virolaiselle dokumenttielokuvalle erittäin hyvä saavutus. Sauna luonnollisesti puhuttelee suomalaisia, mutta vastaanotto on ollut kuumaa myös maailmalla. Brittein saarilla olimme 70:ssä, Saksassa 55:ssä ja Hollannissa 46 teatterissa. On myös jännää, kuinka meille luonnollinen sauna ja siihen kuuluvan alastomuus herättävät tunteita eri kulttuureissa”, lisää ohjaaja Hints ja jatkaa:
”Monissa maailman paikoissa emme voi näyttää elokuvaa alastomuuden vuoksi elokuvateattereissa lainkaan ja joissain päin alastomille kehoille fotoshopataan vaatteet ennen filmin levittämistä. Olemme myös huomanneet, että maissa, joissa valtio rajoittaa naisen oikeutta päättää omasta kehostaan, kuten Puolassa, ovat Savusaunasisarukset saaneet laajaa huomiota ja poikkeuksellisen lämpimän vastaanoton.”
Arvokas kulttuuriperintö
Elokuvassa esitelty Võrumaan erityinen savusaunaperinne on säilynyt tuhannen vuoden takaa lähes muuttumattomana nykypäivään, ja se on listattu myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Savvusannan eli savusaunan lämmittäminen on oma taiteenlajinsa ja saunomiseen kuuluu erilaisia rituaaleja, kuten lauluja. Esimerkiksi saunaan astuttaessa kiuasta, eli saunan henkeä tervehditään erilaisin kunnioittavin loitsuin.
”Suomalaisen on helppo lähteä Viroon saunomaan, sillä normaalin saunaetiketin hallitsemalla ja hyviä saunatapoja noudattamalla pärjää virolaisessa saunassa kuin kotonaan. Pieniä eroja kuitenkin löytyy, joista vihta, tai vastakulttuuri on yksi. Virolaiset vihtovat myös yleisissä saunoissa ja perinteisen koivun lisäksi tarjolla on vastoja moneen lähtöön. Tammeen ja muihin lehtipuulajeihin lisätään toisinaan tuoksuvia kukkia ja yrttejä. Kovanahkaisille on tarjolla myös katajaisia vihtoja ja saunahatut ovat Virossa enemmän sääntö kuin poikkeus. Viron savusaunakulttuuri on maailmankuulua ja maassa arvostetaan saunomisen perimätietoa”, kertoo kansainvälisen saunaliiton ISA:n presidentti Risto Elomaa ja lisää:
”Yksi eroavaisuus ovat ohjatut saunaelämykset. Suomalainen on tottunut lämmittämään oman saunansa ja heittämään omat löylynsä, mutta Virossa on hyvin yleistä antautua myös löylymestarin saunotettavaksi. Näistä saunaelämyksistä on helppo oppia kikkoja ja nyansseja myös omaan saunaan.”
Vaihtoehtoja jokaiseen makuun
Aloittelevat saunojat pääsevät tutustumaan saunomiseen matalalla kynnyksellä hotellien spa-osastoilla, mutta suosittujen matkareittien varrelta löytyy kiinnostavia erikoisuuksia ja jopa oman matkansa arvoisia saunakohteita kokeneimmillekin löylyttelijöille. Saunavuoden kotisivuilta voi varata itselleen saunavuoron lähes 140 erilaisen saunan joukosta savusanoista aina laiva-, turve- ja peräkärrysaunoihin saakka. Sinne on listattu myös yleiset saunat, joita tällä hetkellä on rekisterissä noin 40 ja joiden suosio kasvaa koko ajan. Yleisistä kylä- ja kaupunkisaunoista löytää kansan sielun ja luonteen ja erityisesti suomalaisen on helppo nousta naapurikansan kanssa lauteille.
Tietoa ja apua lauteille
Visit Estonian sivustolla on oma saunalle pyhitetty suomenkielinen osionsa. Sieltä löytyy kattavasti tietoa saunoista ja saunomisesta Virossa.