Artikkeli Ennennäkemätön rajanylitysaalto testaa Espanjan ja EU:n rajavalvontaa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Kallio Block Partya vietetään 1. elokuuta Viipurinkadun ympäristössä.

Helsingin loppukesä on vielä elokuussa täynnä erilaisia tapahtumia. Pääkaupungin kaduilla näkyy katu- ja musiikkijuhlia, juoksutapahtumia sekä Helsingin juhlaviikkoihin kuuluva Taiteiden yö kulkueineen.

Kallio Block Partya juhlitaan lauantaina 1. elokuuta

Kallio Block Party järjestetään lauantaina 1. elokuuta Viipurinkadun ympäristössä Alppiharjussa klo 12–22. Kaikille avoin ja maksuton tapahtuma tuo alueelle musiikkia ja muuta ohjelmaa, sekä runsaasti ihmisiä ja ääntä.

Lue lisää liikennejärjestelyistä tapahtuman sivuilta.

Lue lisää joukkoliikenteen järjestelyistä HSL:n uutisesta.

Flow Festival täyttää Suvilahden 14.–16. elokuuta

Flow Festivalia juhlitaan Suvilahdessa elokuussa. Festivaalialueen rakentaminen ja purkaminen vaikuttavat liikkumiseen Kalasatamassa. Alueen rakentaminen alkaa heinäkuun lopussa.

Hanasaaren voimalaitosalueen läpi ei pääse kulkemaan 3.–21. elokuuta. Vilhonvuorenkatu välillä Sörnäisten rantatie – Koksikatu on tapahtuman vuoksi suljettuna 13.–17. elokuuta.

Jalankulkijat ja pyöräilijät pääsevät Kalasatamasta kantakaupunkiin Merihaansillan kautta. Muutoin kiertoreitti on Työpajankadun kautta.

Festivaaliviikonloppuna Suvilahteen odotetaan kymmeniä tuhansia musiikin ystäviä.

Taiteiden yötä vietetään torstaina 20. elokuuta

Perinteistä Taiteiden yötä juhlitaan ympäri kaupunkia torstaina 20. elokuuta. Yhtenä kohokohtana on Les Girafes -katuesitys, joka liikkuu kulkueena keskustassa.

Kulkue lähtee liikkeelle Keskuskadun risteyksestä Pohjoisesplanadilta noin klo 19 ja se etenee Pohjoisesplanadia pitkin kääntyen Unioninkadulta Senaatintorille, jossa koetaan esityksen loppuhuipennus.

Lue lisää tapahtuman sivuilta.

Helsinki Marathon vie juoksijat ympäri kaupunkia lauantaina 22. elokuuta

Maratonin juoksureitti alkaa Kaivopuiston vierestä ja vie kantakaupungin rantoja pitkin uudelle Kruunuvuorensillalle ja Laajasaloon. Sieltä juoksijat palaavat Herttoniemen, Viikin ja Oulunkylän kautta pääradan varteen ja kohti kantakaupunkia, jossa reitti palaa lopulta takaisin Merisatamanrantaan.

Tapahtumaan kuuluva 10 kilometrin juoksu alkaa Kaisaniemenrannasta.

Tapahtumaan odotetaan tuhansia juoksijoita. Lue lisää tapahtuman sivuilta.

Sandstorm Run juostaan lauantaina 29. elokuuta

Juoksutapahtuma järjestetään Kaivopuistossa ja eteläisessä Helsingissä Daruden musiikkivideosta tutuilla kulmilla.

Artikkeli Kallio Block Party, Flow Festival, Taiteiden yö ja juoksutapahtumat näkyvät elokuussa Helsingin kaduilla julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on todettu alustavissa tutkimuksissa luonnonvaraisissa villisioissa Virolahdella Itä-Suomessa. Ruokavirasto varmistaa tuloksen vielä EU:n afrikkalaisen sikaruton vertailulaboratoriossa Espanjassa. Taudin leviämisen rajoittamiseen tähtääviin toimiin ryhdytään kuitenkin välittömästi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tauti on todettu Suomessa. Tauti ei tartu ihmisiin.

Ruokavirasto on perustanut löydösalueen ympärille tartuntavyöhykkeen, jolla pidettävien sikojen siirtoja rajoitetaan. Alueella pyritään selvittämään taudin levinneisyyttä luonnonvaraisissa villisioissa ja estämään taudin leviäminen muualle Suomeen. Karttakuva tartuntavyöhykkeestä ja voimassa olevien rajoitusten sisältö ovat löydettävissä Ruokaviraston verkkosivustolta.

Afrikkalaista sikaruttoa aiheuttavaa virusta todettiin kuolleina löytyneistä villisian porsaista. Paikallinen henkilö löysi kolmen kuolleen porsaan jäänteet ja lähetti ne Ruokavirastoon. Löytöpaikat sijaitsevat lähellä toisiaan Virolahden Vaalimaalla. Alustava löydös ASF-viruksesta saatiin Ruokaviraston tutkimuksissa torstaina 30.7.

Artikkeli Afrikkalaisesta sikarutosta on tehty löydös Itä-Suomessa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

S-Pankin Kodin ja asumisen ilmiöt 2026 -kyselytutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista pitää omakotitaloa unelmakotinaan, kun taas kerrostalon valitsisi 20 prosenttia. Omakotitalohaave korostuu erityisesti korkeammissa tuloluokissa ja omistusasujilla, mutta se on toivotuin asumismuoto kaikissa ikä- ja tuloluokissa.

”Suomalaiset eivät ole luopuneet asumisunelmistaan – päinvastoin. Moni pohtii nyt aiempaa tarkemmin, millaiseen kotiin haluaa sitoutua pitkällä aikavälillä. Omakotitalo on edelleen monelle tavoite, vaikka sinne ei pääsisikään ensimmäisellä asuntokaupalla ”, S-Pankin luottojohtaja Mari Govenius sanoo.

Unelmakodissa korostuvat rauha ja luonto

Suomalaisten asumistoiveissa korostuvat rauhallinen sijainti, luonnonläheisyys sekä hyvät palvelut ja liikenneyhteydet. Kodin konkreettisista ominaisuuksista tärkeimpiä ovat sauna, jonka omaan kotiinsa haluaisi 59 prosenttia vastaajista. Myös oma piha tai puutarha, runsas säilytystila, iso keittiö sekä järvi- tai merimaisema ovat monen toivelistalla.

”Asumiseen liittyvä keskustelu painottuu usein kaupunkien tiivistymiseen ja urbaaniin elämäntapaan, mutta suomalaisten unelmat näyttävät kulkevan osin toiseen suuntaan. Asumishaaveissa korostuvat edelleen oma tila, väljyys ja luonto”, Govenius sanoo.

Asumisunelmissa yhdistyvät sekä rauhallinen ympäristö että halu asua alueilla, jotka tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia työn, palveluiden ja vapaa-ajan näkökulmasta. Kaupunkiasumiseen usein liitetyt ihanteet eivät kuitenkaan juuri näy toivelistan kärjessä.

“Vaikka palveluiden ja liikenneyhteyksien arvostus on korkealla, suomalaiset näyttävät edelleen hakevan kodilta ennen kaikkea tilaa ja mahdollisuutta rakentaa arjestaan omannäköistä”, Govenius jatkaa.

Jos asumispaikan voisi valita täysin vapaasti, 24 prosenttia suomalaisista haluaisi asua Uudellamaalla ja 22 prosenttia Länsi-Suomessa. Ulkomaille muuttamisesta haaveilee yhdeksän prosenttia suomalaisista.

Remppakohteet eivät houkuttele

Suomalaiset arvostavat asumisessa myös huolettomuutta. Lähes puolet suomalaisista haluaisi asua uudessa tai vain muutaman vuoden ikäisessä kodissa. Toive korostuu erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Uusien kotien rinnalla arvostetaan kuitenkin myös vanhempia asuntoja, kunhan ne ovat hyvässä kunnossa. Sen sijaan remontoitavat kohteet eivät juuri houkuttele: vain neljä prosenttia suomalaisista pitää vanhaa ja itse remontoitavaa asuntoa unelmakotinaan.

“Uudehko tai muuten hyvässä kunnossa pidetty koti on toki myös taloudellisessa mielessä ennakoitavampi ja siten huolettomampi vaihtoehto. Vanhaa remontoitavaa kohdetta ostettaessa on tärkeä arvioida tulevia remonttitarpeita mahdollisimman realistisesti ja  mieluummin varman päälle arvioiden, ettei kustannukset pääse yllättämään. Asuntolainaa hakiessa tätä arviointia tehdään toki yhdessä pankin kanssa”, Govenius painottaa.

“On myös hyvä pohtia, kannattaako remontit teettää suosiolla ammattilaisilla vai onko muun arjen keskellä aidosti aikaa ja osaamista tehdä remontit itse. Alkuinnostuksen vallassa arvioidaan toisinaan omat mahdollisuudet remontoida liian optimistisesti”, Govenius muistuttaa.

Asuntomarkkinat tarjoavat nyt mahdollisuuksia

Monelle unelmien omakotitalo on pitkän aikavälin asumisunelma, jota kohti edetään vaiheittain. Nykyinen markkinatilanne tarjoaa ostajille poikkeuksellisen paljon kiinnostavia mahdollisuuksia. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 4,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Rivi- ja omakotitalojen hinnat laskivat samaan aikaan 0,8 prosenttia.

Vaikka omakotitalojen kauppamäärät vähenivät alkuvuonna kuusi prosenttia edellisvuodesta, kauppoja tehtiin silti enemmän kuin vuosina 2023–2024.

”Asuntomarkkinoilla eletään kiinnostavaa vaihetta. Vaikka monen suomalaisen unelmakoti on omakotitalo, asumishaaveet toteutuvat usein vaiheittain. Nykyinen markkinatilanne on parantanut erityisesti ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia päästä kiinni omistusasumiseen. Tämä voi helpottaa etenemistä kohti pidemmän aikavälin asumistavoitteita”, Govenius sanoo.

Goveniuksen mukaan pankki auttaa asiakkaita sovittamaan asumishaaveet omaan elämäntilanteeseen ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.

”Pankin tehtävä on joskus olla realisti, mutta yhtä tärkeää on olla unelmien mahdollistaja. Kaikki asumishaaveet eivät toteudu heti, mutta lähes aina voidaan rakentaa suunnitelma siitä, miten niitä kohti voidaan edetä. Monelle omakotitalo on pidemmän aikavälin tavoite, jota kohti kuljetaan askel kerrallaan.”

S-Pankin tutkimus: Suomalaisten unelmakoti 2026

• 57 % suomalaisista asuisi mieluiten omakotitalossa, 3 % paritalossa, 15 % rivitalossa ja jopa 20 % kerrostalossa.
• Rauhallinen sijainti (40 %), luonnonläheisyys (35 %) ja toimiva arki ovat suomalaisten tärkeimpiä asumistoiveita.
• 47 % haluaisi kodin olevan uusi tai vain muutaman vuoden ikäinen.
• 59 % pitää saunaa tärkeänä kodin ominaisuutena ja 52 % arvostaa omaa pihaa tai puutarhaa.

Artikkeli Suomalaisten unelmakoti on rauhallinen omakotitalo luonnon lähellä – “Unelmakotia kannattaa lähestyä askel kerrallaan” julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Suomi suurvaltapolitiikan myllerryksessä

Kotkaniemi-foorumi on keskustelutilaisuus, joka järjestetään viidennen kerran keskiviikkona 5.8.2026 klo 12–16 Luumäellä Kotkaniemessä, presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumissa käydään turvallisuuspoliittisia keskusteluja sekä tarkastellaan Suomen suuntaa muuttuvassa maailmassa.

Teemana on tänä vuonna ”Suomi suurvaltapolitiikan myllerryksessä”. Tilaisuudessa keskustellaan ja kuullaan puheenvuoroja suurvaltapolitiikan vaikutuksista Suomeen, suomalaisten arkeen, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja mediaan.

Foorumi on ilmainen yleisötapahtuma, mutta paikkoja on rajoitetusti tilojen rajallisuuden vuoksi. Paikan päälle otetaan vain ennakkoon ilmoittautuneet ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tapahtumaan on päättynyt.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ovat keskustelemassa pääministeri Petteri Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra, kansanedustaja Antti Lindtman ja kansanedustaja Antti Kaikkonen. Suurvaltapolitiikan vaikutuksia Suomeen ja suomalaisten arkeen avaavat Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turun yliopiston professori Kari Liuhto, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Median silmin suurvaltapolitiikan suuntaa tarkastelevat Yleisradion ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen, Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Elina Väntönen ja MTV:n Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.

Tilaisuuden juontaa Marja Manninen, ja hänen lisäkseen paneelikeskusteluja vetävät Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin ja Etelä-Saimaan päätoimittaja Jyrki Utriainen.

Kotkaniemi-foorumi on Luumäen kunnan aloitteesta ideoitu tapahtuma, joka järjestetään vuosittain. Foorumin järjestävät yhteistyössä Kotkaniemi-säätiö, Luumäen kunta ja Etelä-Karjalan liitto.

Kotkaniemi-foorumin järjestämistä ovat tukeneet OP Salpa, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Karjalan kulttuurirahasto, AUTO-SUNI, REIM GROUP OY ja Helsinki Shipyard.

Tilaisuus striimataan suorana YLE Areenan kautta https://kotkaniemi.fi/tapahtumastriimi/

Tapahtuman ohjelma

Tilaisuuden juontaa toimittaja Marja Manninen.

klo 11.00–12.00 Lounas Kotkaniemen puutarhassa
klo 12 Tilaisuuden avaaminen: Rakuunasoittokunta

Striimaus alkaa

Klo 12.15 Avaussanat: Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Jukka Kopra, Etelä-Karjalan liitto

Klo 12.20 Paneeli: Miten suurvaltapolitiikka näkyy Suomessa ja suomalaisten arjessa?
Professori Kari Liuhto, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Turun yliopisto
Vanhempi tutkija Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti
Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari
Juontaja: Päätoimittaja Ulla Appelsin, Ilta-Sanomat

Klo 13.05 Paneeli: Suurvaltapolitiikan suunta median silmin
Ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen, Yleisradio
Ulkomaantoimittaja Elina Väntönen, Helsingin Sanomat
Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen, MTV
Juontaja: Toimittaja Marja Manninen

Klo 13.50 Kahvitauko 45 min
Lappeenrannan musiikkiopiston jousikvartetti esiintyy tauon aikana

Klo 14.35 Pääpuhuja: Pääministeri Petteri Orpo

Klo 14.55 Paneeli: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunta
Pääministeri Petteri Orpo
Valtiovarainministeri Riikka Purra
Kansanedustaja Antti Lindtman
Kansanedustaja Antti Kaikkonen
Juontaja: Päätoimittaja Jyrki Utriainen, Etelä-Saimaa

Klo 15.50 Päätössanat: Hallituksen puheenjohtaja Mona Taipale, Kotkaniemi-säätiö

Artikkeli Kotkaniemi-foorumi järjestetään ke 5.8.2026 tilaisuutta voi seurata suorana YLE Areenan kautta klo 12-16 julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Meri-Kukka Berglundin satukirja Havupuun ystävykset on julkaistu Momentum Kirjojen kustantamana.

Havupuun ystävykset on lämminhenkinen satukirja ystävyydestä, yhteistyöstä ja erilaisuuden arvostamisesta. Tarina sijoittuu havumetsän siimekseen, suuren ja vanhan havupuun suojiin, jossa kolme erilaista ystävää, Oravainen, Jänönen ja Hiirulainen jakavat arjen ilot ja seikkailut läpi vuodenaikojen.

Vuodenaikojen rytmittämässä kertomuksessa pelastetaan tulviva kasvimaa, rakennetaan lempituolista keinu, opitaan syksyllä vastuuta ja talvella oivalletaan, ettei tärkeintä ole voitto vaan yhdessäolo.

Teos käsittelee lapsentasoisesti mutta oivaltavasti teemoja, kuten yhteistyö, anteeksipyyntö, luovuus, pettymyksen sietäminen ja toisen huomioonottaminen. Visuaalinen kerronta luo turvallisen maailman, jossa naruhissi kuljettaa latvasta juuristoon ja jokaisella on oma tärkeä paikkansa.

Hahmot ovat samaistuttavia, taiteellinen Oravainen, järjestelmällinen Jänönen ja seikkailunhaluinen Hiirulainen muodostavat kolmikon, jonka vuorovaikutus kantaa läpi kirjan.

Teos sopii erityisesti 3–6-vuotiaille lapsille ääneen luettavaksi ja varhaislukijoille itsenäiseen lukemiseen. Pehmeästi etenevä ja mielikuvitusta ruokkiva kerronta sekä selkeät teemat tekevät kirjasta oivallisen valinnan perheiden yhteisiin lukuhetkiin ja varhaiskasvatuksen käyttöön.

Meri-Kukka Berglund (s. 1996) on paraislainen kirjoittaja, jolle tarinoiden luominen on ollut luonteva osa elämää lapsuudesta saakka. Havupuun ystävykset on hänen esikoisteoksensa.

Hänen kerronnassaan näkyy vahva mielikuvitus sekä kiinnostus arjen pieniin, mutta merkityksellisiin hetkiin. Saariston läheisyys ja lähiluonto ovat inspiroineet hänen satumaailmaansa.

Kirjoittaminen on hänelle tapa pysähtyä, usein kertomukset syntyvät rauhallisissa hetkissä teekupin äärellä, kynä ja vihko käden ulottuvilla.

BERGLUND, MERI-KUKKA : Aamu Kajastaa 
60 sivua
Sidottu, kovakantinen
Ikäsuositus: 5–9-vuotiaat
ISBN 9789524173339

Artikkeli Havupuun ystävykset on saariston lähiluonnosta inspiroitunut satukirja julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Päijät-Hämeen urheiluakatemia siirtyy osaksi Lahden kaupungin toimintaa 1.8.2026 alkaen. Muutoksen tavoitteena on sujuvoittaa urheilun ja opiskelun yhteensovittamista sekä tiivistää yhteistyötä oppilaitosten, urheiluseurojen ja lajiliittojen kanssa.

Lahden kaupunki vastaa elokuun alusta alkaen Päijät-Hämeen urheiluakatemian toiminnan johtamisesta, strategisesta kehittämisestä ja sidosryhmäyhteistyön koordinoinnista.

Aiemmin urheiluakatemia on toiminut osana Kolmen kampuksen urheiluopiston valmennuskeskusta Pajulahdessa.

Uuden hallintomallin tavoitteena on vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta, sujuvoittaa urheilun ja opiskelun yhteensovittamista sekä tiivistää yhteistyötä oppilaitosten, urheiluseurojen ja lajiliittojen kanssa. Muutos ei vaikuta urheiluakatemian päivittäiseen toimintaan tai urheilijoille tarjottaviin palveluihin heti.

Tukea urheilijapolun eri vaiheisiin

Verkosto-organisaationa toimivan urheiluakatemian ydintehtävä on auttaa urheilijoita yhdistämään tavoitteellinen harjoittelu ja opiskelu. Lisäksi akatemia tarjoaa valmennuksen tukea ja asiantuntijapalveluja.

Akatemia tukee urheilijoita yläkouluikäisistä nuorista aina korkeakouluopiskelijoihin saakka. Palveluja on tarjolla myös aktiiviuransa päättäneille.

Urheiluakatemian keskeisiä kumppaneita ovat alueen urheiluopistot, urheilupainotteiset oppilaitokset, urheiluseurat, lajiliitot, kunnat sekä Suomen Olympiakomitea.

Urheiluakatemia vahvistaa Lahden asemaa urheilu- ja opiskelukaupunkina

Urheiluakatemian siirtyminen kaupungille vahvistaa Lahden mahdollisuuksia tukea urheilijoiden arkea sekä kehittää kaupunkia valtakunnallisesti merkittävänä urheilu- ja opiskelukaupunkina.

– Lahti on monestakin syystä houkutteleva ympäristö yhdistää tavoitteellinen urheilu ja opiskelu. Meillä on poikkeuksellisen vahva urheiluoppilaitosverkosto sekä erinomaiset harjoitteluolosuhteet eri lajien urheilijoille. Myös menestyneiden urheiluseurojen pitkäjänteinen työ luo vahvan pohjan urheilijan urapolulle Lahdessa, urheiluakatemian palvelupäällikkö Jarkko Koskinen sanoo.

Artikkeli Päijät-Hämeen urheiluakatemia siirtyy osaksi Lahden kaupungin organisaatiota julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Lecornun mukaan yhdeksän kymmenestä maastopalosta on ihmisperäisiä. Suurin osa niistä syttyy huolimattomuudesta: savukkeista, grillauksesta tai varomattomista töistä. ”Kaikki nämä palot eivät ole onnettomuuksia. Jotkut on sytytetty tahallaan: se on rikos, josta rangaistaan jopa 15 vuoden vankeudella”, pääministeri kirjoitti. Turvallisuusviranomaiset ovat täysin mobilisoituja syyllisten löytämiseksi, ja he joutuvat vastaamaan teoistaan oikeudessa.

Ennätystuhot ja massiiviset evakuoinnit

Lounais-Ranskan Gironden alueella Bordeaux’n lähellä riehuva suurpalo on ollut kauden pahin. Se on tuhonnut noin 42 000 hehtaaria – alueen koko on useita kertoja Helsingin pinta-ala – ja pakottanut yli 220 000 ihmistä evakuoitumaan. Naapurimaakunnassa Landesissa evakuoituja on ollut kymmeniätuhansia lisää. Yhteensä Ranskassa ja Espanjassa on jouduttu siirtämään turvallisuussyistä yli 300 000 ihmistä. Joitakin satoja asuntoja on tuhoutunut, ja sammutustöissä on ollut mukana tuhansia palomiehiä, sotilaita sekä EU:n lähettämiä sammutuskoneita.

Tiistaina 28. heinäkuuta Gironden palo oli viranomaisten mukaan toistaiseksi vakautunut, mutta uusi helleaalto uhkaa vaikeuttaa tilannetta uudelleen. Palomiehet ovat varoittaneet, että tuli voi luoda omia tuuliaan ja jopa pyörteitä, mikä tekee sammutuksesta erityisen haastavaa.

Ihmisen rooli versus ilmastonmuutos

Monet kansainväliset ja kotimaiset uutiset ovat korostaneet ilmastonmuutosta pääsyyllisenä. Poikkeukselliset helleaallot ja pitkään jatkunut kuivuus ovatkin luoneet otolliset olosuhteet: kasvillisuus on kuivaa, lämpötilat korkeita ja tuulet voimakkaita. Nämä tekijät selittävät, miksi palot leviävät poikkeuksellisen nopeasti ja laajasti.

Syttymissyyn osalta viranomaisten viesti on kuitenkin selkeä. Ranskan tilastojen mukaan valtaosa paloista alkaa ihmisen toiminnasta – joko huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Tämä ei ole uusi ilmiö: Ranskassa on vuosikymmeniä tiedetty, että luonnon sytyttämät salamaniskut aiheuttavat vain murto-osan maastopaloista. Lecornun ilmoitus 162 pidätyksestä korostaa, että viranomaiset ottavat tahalliset teot vakavasti ja pyrkivät ehkäisemään niitä rangaistuksilla ja valistuksella.

Asiantuntijat muistuttavat, että ilmastonmuutos lisää riskiä, mutta se ei sytytä tulta. Tuli tarvitsee kipinän, ja se kipinä on useimmiten ihmisen aiheuttama. Kun olosuhteet ovat äärimmäiset, pienikin virhe tai tahallinen teko voi johtaa katastrofiin.

Mitä tämä kertoo mediasta ja ennaltaehkäisystä?

Lecornun viesti sisältää vahvan ennaltaehkäisykehotuksen: siirrä rakennustyöt, raivaa kasvillisuutta rakennusten ympäriltä ja vältä tupakointia kuivassa maastossa. Nämä yksinkertaiset toimet voivat pelastaa metsiä, koteja ja ihmishenkiä.

Samaan aikaan julkinen keskustelu on usein keskittynyt laajempaan ilmastonäkökulmaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä ääriolosuhteet ovat yleistymässä. Kuitenkin pelkkä ilmastokertomus voi hämärtää konkreettisia, välittömiä toimenpiteitä: valvontaa, rangaistuksia ja kansalaisten vastuuta. Ranskan tapaus osoittaa, että molemmat näkökulmat ovat tarpeen – olosuhteiden muuttuminen ja ihmisen suora rooli.

Tilanteen vakavuus on historiallinen. Ranska ei ole ainoa: Espanjassa, Italiassa ja muualla Etelä-Euroopassa on samanaikaisesti taisteltu vastaavia paloja vastaan. Kun kausi on vielä kesken ja elokuu edessä, viranomaisten ja kansalaisten valppaus on ratkaisevaa.

Artikkeli Ranskassa 162 pidätetty maastopalojen sytyttämisestä – ihmistoiminta hallitsee syttymissyitä, vaikka uutiset korostavat ilmastoa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Ekaluokkalaisten määrä vähenee edelleen: heitä on nyt noin tuhat vähemmän kuin vuosi sitten. Määrä on viimeisen kuuden vuoden aikana pudonnut 10 000 oppilaalla. Lukiokoulutuksen aloittaneiden määrä on pysynyt vakaana, mutta ammatillisessa koulutuksessa aloittaneita on viime vuosina ollut selvästi aiempaa vähemmän.

Opetushallituksen arvion mukaan vajaat 50 000 ekaluokkalaista aloittaa koulunsa elokuussa, mikä on noin tuhat vähemmän kuin viime syksynä. Koulun aloittavien ikäluokka on viime vuosina tasaisesti pienentynyt: vuonna 2020 ekaluokkalaisia oli vielä noin 60 000.

Arvio ekaluokkalaisten määrästä perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan väestöennusteeseen. Koulun aloittavien ikäluokan ennakoidaan lähivuosina aluksi vielä pienenevän muutamalla tuhannella, mutta vakiintuvan sen jälkeen noin 49 000 lapseen. Ekaluokkalaisten määrä on vähentynyt kaikissa maakunnissa vuosina 2020–2025. Lukumääräisesti eniten vähennystä, yli 2 000 oppilasta, on Uudellamaalla, jossa myös oppilasmäärä on suurin. Suhteellisesti eniten ekaluokkalaisten määrä on laskenut Kymenlaaksossa (-27 %) ja Kainuussa (-25 %).

Kaikkiaan perusopetuksen vuosiluokilla 1–9 opiskeli vuonna 2025 noin 536 000 oppilasta. Heistä 6 % opiskelee ruotsinkielisessä koulussa. Koko oppilasmäärä ei ole vähentynyt yhtä nopeasti kuin ekaluokkalaisten määrä. Vuonna 2025 oppilaita oli 3 % vähemmän kuin vuonna 2020, joten oppilasmäärän pieneneminen näkyy tällä hetkellä eniten perusopetuksen alaluokilla.

Vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksessa on tasaisesti kasvanut: vuonna 2025 oppilaista 13 %:lla äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille tarkoitetussa perusopetuksen valmistavassa opetuksessa opiskelee vuosittain jossakin vaiheessa lukuvuotta yhteensä vajaat 10 000 oppilasta. Valmistavan opetuksen oppilasmäärät ovat viime vuosina hieman vähentyneet, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että Ukrainasta tulevien oppilaiden määrä on kääntynyt laskuun.

Lisäksi vajaat 8 000 henkilöä opiskelee vuosittain perusopetuksen oppimäärää aikuisten perusopetuksessa. Aikuisten perusopetuksen opiskelijamäärä on ollut kasvussa, ja valtaosa opiskelijoista on vieraskielisiä.

Lukiokoulutuksessa aloittavien opiskelijoiden määrä pysyy ennallaan, mutta kokonaismäärä kasvaa

Lukio-opintonsa aloittavien määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena: tänä syksynä opinnot aloittaa noin 37 000 opiskelijaa. Arviossa ovat mukana myös lukiokoulutuksen ylioppilastutkintoon johtavan aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevat.

Lukiokoulutuksessa opiskelevien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa. Vuonna 2025 lukioissa opiskeli yhteensä noin 114 500 opiskelijaa, mikä on 2 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoiden kokonaismäärän kasvu ja aloittaneiden määrän pysyminen ennallaan tarkoittaa sitä, että yhä useampi opiskelija käyttää opintoihinsa yli kolme vuotta.

Suhteellisesti eniten lukiossa opiskelevien määrä on vuosina 2021–2025 noussut Keski-Pohjanmaalla (+12 %) ja Pirkanmaalla (+9 %) ja laskenut Etelä-Savossa (-4 %) ja Kymenlaaksossa (-3 %).

Vuonna 2025 lukiokoulutuksessa opiskelevista 42 % oli miehiä ja 58 % naisia.

Syksyllä 2026 järjestetään ensimmäistä kertaa koulutusta, jossa voi suorittaa suomalaisen lukion ja ylioppilastutkinnon englannin kielellä. Koulutusta tarjoaa seitsemän lukiota. Aloituspaikkoja on 170 ja hakijoita 1,3 yhtä aloituspaikkaa kohden. Kriteerit täyttäviä valittuja on arviolta 130.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien määrä on viime vuosina laskenut

Ammatillisessa perustutkinto- sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa aloitti vuonna 2025 noin 106 000 opiskelijaa. Luvussa ovat mukana myös tutkinnon osien suorittamisen aloittaneet: reilu neljäsosa aloittaneista opiskelijoista suorittaa vuosittain tutkinnon osia tai niitä pienempiä kokonaisuuksia.

Kaikista vuonna 2025 aloittaneista opiskelijoista hieman yli puolet (52 %) oli naisia.

Ammatillisen koulutuksen voi aloittaa pitkin vuotta, mutta noin puolet kaikista aloittaneista aloittaa opintonsa elokuussa. Viime vuosien tapaan arviolta noin 36 000 opiskelijaa aloittaa tämän vuoden elokuussa ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen, joka on suunnattu erityisesti perusopetuksen päättäneille nuorille.

Koko vuoden tasolla ammatillisessa koulutuksessa aloittaneiden määrä on kuitenkin ollut laskussa: ammatillisen perustutkinnon sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opinnot aloittaneiden määrä laski 15 % vuosien 2024 ja 2025 välillä. Vuonna 2025 ammatillisen perustutkinnon tai tutkinnon osien opinnot aloitti reilut 77 200 opiskelijaa ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnon 29 000 opiskelijaa. Kumpikin lukumäärä on pudonnut 8 000 opiskelijalla vuoden 2024 tilanteeseen verrattuna.

Myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä laski samalla aikavälillä noin 20 000 opiskelijalla. Laskua oli erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opiskelijamäärässä, joka vuonna 2025 oli 16 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Opiskelijamäärän laskulle on monia mahdollisia syitä, mutta ei yhtä varmaa selitystä. Taustalla voi esimerkiksi vaikuttaa aikuiskoulutustuen lopettaminen. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on tehty muutoksia. Koulutuksen järjestäjät ovat voineet varautua ennakolta vuoden 2026 alussa voimaan astuneeseen rahoitusuudistukseen, jolloin opiskelijamäärien kasvattamisen sijaan keskiöön nousivat tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Nyt opiskelijan opintojen eteneminen, valmistuminen ja työllistyminen tai opintojen jatkaminen valmistumisen jälkeen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen aiempaa enemmän.

Valmentavat koulutukset kasvattavat suosiotaan

Suomessa on viime vuosina oppivelvollisuuden laajentamisen myötä panostettu valmentavien koulutusten kehittämiseen. Niiden opiskelijamäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja myös aloituspaikkojen määrää on nostettu.

Esimerkiksi tutkintokoulutukseen valmentavassa TUVA-koulutuksessa oli vuonna 2025 hieman yli 17 700 opiskelijaa. Tämä on 8 % enemmän kuin vuonna 2023, jolloin koulutusta ensimmäistä kertaa tarjottiin kokonaisen vuoden ajan. Kansanopistojen oppivelvollisille suuntaamassa koulutuksessa oli vuonna 2025 vajaat 1 800 opiskelijaa, mikä on 600 enemmän kuin ensimmäisenä kokonaisena koulutusvuonna 2022.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmistavaa TELMA-koulutusta on järjestetty pidempään, mutta senkin opiskelijamäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Vuonna 2025 opiskelijoita oli noin 2 700, kun vuonna 2020 heitä oli tuhat vähemmän, noin 1 700.

Perusopetuksen jälkeisten koulutusten yhteishaussa valmentaviin koulutuksiin hakeneiden määrä nousi keväällä 2026, mikä ennakoi syksyllä aloittavien määrän entisestään kasvavan.

Artikkeli Vajaat 50 000 ekaluokkalaista aloittaa elokuussa koulutiensä julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Puurakentamisen avulla ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kertova Superpuu-näyttely (Wild, Wild Wood) on menossa lokakuusta 2026 alkaen noin vuodeksi Lissaboniin, Portugaliin Pavilhão do Conhecimento -tiedekeskukseen. Tämän jälkeen portugalilainen Ciência Viva -verkosto aikoo esitellä sen pysyvästi uudessa metsiin keskittyvässä tiedekeskuksessaan. Heureka sai näyttelystä kansainvälisen Red Dot -muotoilupalkinnon.

Aivoterveysaiheinen Aivot narikasta! (Mind Your Brain!) -näyttely on puolestaan vuokrattu loka-marraskuussa 2026 noin kuukaudeksi Italiaan, OGR Torinoon, joka on Torinon uusi innovaatioiden ja taiteen keskus. Heurekassa vuosien 2018–2020 aikana suuren suosion saavuttanut ja noin 600 000 kävijää tavoittanut näyttely on jo kiertänyt useammassa tiedekeskuksessa Euroopassa. Yhteensä sen on nähnyt jo yli 830 000 tiedekeskusvierailijaa. Syksyllä näyttely saa Italiassa hieman erilaisen esittelypaikan ja yleisön.

Heurekassa tammikuun 2027 alkuun asti esillä oleva Matkalla avaruudessa (Our Journey in Space) -näyttely on lähdössä Heurekasta Belgiaan, Mechelenissä sijaitsevaan Technopolis-tiedekeskukseen. Avaruustoimintaa ja sen tulevaisuutta esittelevä näyttely tulee olemaan esillä siellä maaliskuulta 2027 elokuun 2028 loppuun asti.

”Vain harvoilla tiedekeskuksilla maailmassa on omaa näyttelytuotantoa – viennistä puhumattakaan.  Näyttelyvienti kirittää Heurekaa tavoittelemaan näyttelytuotannossa korkeaa laatua, joka kelpaa maailman muihinkin tiede- tai näyttelykeskuksiin. Oivaltamisen ilo ei tunne rajoja. Viennillä rakennamme Heurekan ja tiedekeskusalan tulevaisuutta”, linjaa Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.

Heurekan näyttelyitä nähnyt maailmassa jo yli 32 miljoonaa

Heurekaa ylläpitävän Tiedekeskussäätiön tytäryhtiö Heureka Overseas Productions Ltd edistää Heurekan toimintaa vuokraamalla ja myymällä Heurekan näyttelyitä muihin tiedekeskuksiin ympäri maailman. Vientitoimintaa on ollut Heurekassa jo avajaisvuodesta 1989 alkaen. Sen ansiosta Heurekan näyttelyt ovat saavuttaneet jo yli 32 miljoonan yleisön, sillä Heurekassa näyttelyitä on nähnyt yli 10 miljoonaa ja muualla maailmassa yli 22 miljoonaa ihmistä 32 maassa. Toistaiseksi pisimmällä kiertueellaan Heurekan näyttelyistä on mielenterveysaiheinen Heureka tulee hulluksi (2013), joka on kiertänyt Pohjois-Amerikassa jo yli 10 vuotta nimellä ”Mental Health: Mind Matters”.

Artikkeli Heurekan näyttelyitä Portugaliin, Italiaan ja Belgiaan julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.