Ateneumiin avataan pysyvä, alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen suunnattu toiminnallinen tila vuonna 2028. Osa testamenttilahjoituksen varoista käytetään lapsille suunnatun tilan toteuttamiseen ja tilaa varten tullaan keräämään myös ulkopuolista lisärahoitusta. Tilan konsepti ja tarkka avajaispäivä kerrotaan myöhemmin.

”Haluamme, että jokainen lapsi kokee Ateneumin omakseen. Tämän testamenttilahjoituksen myötä vastaamme vihdoin yleisömme toiveisiin – meiltä on puuttunut tila, jossa voi olla rennosti pienten lasten kanssa. Meillä on jo nyt paljon tarjontaa lapsiperheille, kuten Lasten lauantai -tapahtumat ja juuri uusittu lasten opas”, kertoo museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff.

Lahjoitusten avulla kehitetään Ateneumin toimintaa

Nyt julkistettavan testamenttilahjoituksen lisäksi Ateneum on saanut viime vuosina kaksi merkittävää testamenttilahjoitusta yksityishenkilöiltä.

Vuonna 2022 museo sai ainutlaatuisen, yli miljoonan euron testamenttilahjoituksen museo- ja näyttelytoiminnan kehittämiseen. Lahjoitusvaroilla on muun muassa lisätty näyttelyiden elämyksellisyyttä ja tapahtumallisuutta, kasvatettu ilmaispäivien määrää sekä rahoitettu nelivuotista Ateneum omaksi -yhteisöohjelmaa vuosina 2023–2026. Yhteisöohjelman tavoitteena on tehdä museo mahdollisimman saavutettavaksi ja osallistavaksi erilaisille yleisöille. Toiminnassa huomioidaan erityisesti kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus, vammaisuuteen liittyvät erityistarpeet sekä sosioekonomiset tekijät.

Artikkeli Testamenttilahjoitus mahdollistaa Ateneumiin uuden lasten tilan julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Martha Diamond (1944–2023) tutki yli kuuden vuosikymmenen ajan maalauksissaan abstraktion ja kaupunkimaiseman välistä rajapintaa. Tämä näyttely esittelee taiteilijan öljymaalauksia 1970-luvun puolivälistä vuoteen 2008. Esille tulee noin 70 maalausta Martha Diamond Trustin kokoelmasta.

”Olemme erityisen ylpeitä siitä, että saamme esitellä Martha Diamondin tuotantoa ensimmäistä kertaa Euroopassa – ja samalla taiteilijan tähän asti laajimmassa yksityisnäyttelyssä”, näyttelypäällikkö Sarianne Soikkonen iloitsee.

Diamond oli jo varhain viehättynyt rakennuksista, etäisyyksistä ja keinotekoisista tiloista. Uransa alussa hän kuvasi paksuilla siveltimenvedoilla ihmisen tekemiä rakennelmia ja arkkityyppisiä muotoja.

1980-luvun taitteessa kaupunkimaisemasta tuli Diamondin tuotannon keskeinen aihe. Hänen teostensa lähtökohtana olivat New Yorkin pilvenpiirtäjien muodot, kaupungin rytmi sekä valon ja mittakaavan vaihtelut.

1980-luvun lopulta lähtien Diamond työsti arkkitehtonisten aiheiden rinnalla myös puhtaasti abstrakteja maalauksia, jotka muuntuivat vähitellen värikylläisistä sommitelmista kohti pelkistetympiä, yksivärisiä teoksia.

Aiheen sijaan Diamondia kiinnosti kuitenkin ennen kaikkea maalausprosessi ja sen tutkiminen. ”Jos ilmaisen jotain, ilmaisen sitä, kuinka sivellin toimii”, taiteilija on sanonut.

Martha Diamond ymmärsi oman taiteensa merkityksen ja perusti vuonna 2020 nimeään kantavan säätiön, jonka tarkoituksena oli hänen taiteellisen perintönsä vaaliminen.

”Tämä näyttely-yhteistyö osoittaa säätiöiden merkityksen kulttuuripääoman säilyttämisessä ja välittämisessä tuleville sukupolville”, museonjohtaja Anna Hjorth-Röntynen sanoo.

Sara Hildénin taidemuseon näyttely on toteutettu yhteistyössä Martha Diamond Trustin ja galleria Thaddaeus Ropac (Salzburg, Paris, London, Milan, Seoul) kanssa. Näyttelyn ovat kuratoineet Sara Hildenin taidemuseon näyttelypäällikkö Sarianne Soikkonen ja Martha Diamond Trustin johtaja Olivia Funk.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan näyttelyluettelo, joka sisältää Kiko Aebin ja Frank Rosen esseet, Anne Waldmanin runon sekä Ailsa McDougallin kirjoittaman taiteilijaelämäkerran.

Martha Diamond 19.9.2026–17.1.2027 Sara Hildénin taidemuseossa.

Artikkeli Martha Diamondin suurin yksityisnäyttely Sara Hildénin taidemuseossa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Villinmiehen Tammakilpa on ainutlaatuinen kilpailu Suomessa syntyneille tammoille. Lämminveristen kilpailussa kohtaavat 4-vuotiaat tammat ja voittajalle on tarjolla 40 000 euroa. Suomenhevosten kilpailu on rajattu 5-vuotiaille tammoille, ja siinä ykköspalkinto on 22 000 euroa.

Lauantain finaaleihin tiensä ovat selvittäneet muun muassa Orquidea ja Simputtaja. Molempien taustalla on kasvattaja, joka tuntee tammansa varsavuosista lähtien.

Orquidean finaalipaikka nostaa tunteet pintaan

Kangasalalaiselle Riikka Lehdolle jo Orquidean paikka Tammakilvan 4-vuotiaiden lämminveristen finaalissa merkitsee paljon. Finaalipaikasta puhuessaan hän herkistyy. Oman kasvatin menestyksessä merkityksellistä Lehdolle on juuri se, kuinka pitkä työ onnistumisen takana on.

”Se on ihan käsittämätön homma. En oikein vieläkään tajua, että nyt se pääsee ihan finaaliin. Kun katsoin karsintojen lähtölistoja, oli pieni toive, että jos kaikki menee hyvin, se voisi olla kolmas. Ihan mahtavat fiilikset”, Lehto kuvailee tunnelmia finaalin alla.

Orquideasta suunniteltiin alun perin kimppahevosta, mutta kimppa ei tullut kasaan. Tamma jäi Lehdon ja hänen siskonsa omistukseen. Jälkikäteen Lehto näkee asian jopa onnekkaana sattumana, sillä nuorena Orquidea tarvitsi tavallista enemmän aikaa, sillä ravaaminen ei ottanut sujuakseen.

Kun hevonen oli omassa omistuksessa, sen etenemiselle ei tarvinnut asettaa tarkkaa aikataulua eikä ulkopuolisia odotuksia ollut. Tamma sai viettää kaksivuotiskesänä kolme kuukautta laitumella ja kasvaa rauhassa. Kun hevonen alkoi olla valmis harjoitteluun, se lähti kehittymään tasaisesti.

Lehto on ollut mukana Orquidean tarinassa aivan alusta asti, sillä hän on mukana sen kasvattaneessa kimpassa. Sen emätamma Lady Redcap tuli Lehdolle tutuksi, kun hän työskenteli Markku Niemisen tallilla. Myöhemmin Lehto päätyi tamman omistajaksi.

Sittemmin Lady Redcap on saanut kuusi varsaa ja se on astutettu myös tänä kesänä. Yhdistelmiä on Lehdon mukaan pyritty tekemään harkiten.

”Tavoitteena on ollut, että jalostettaisiin hevosia eikä vain lisättäisi populaatiota”, Lehto kertoo.

Lauantain finaaliin Orquidea lähtee Lehdon mukaan finaaliin hyvässä kunnossa, mutta lähdön taso on kova.

”Maltillisin mielin lähdetään. Olisi tosi hienoa, että hevonen menisi ravia ja näyttäisi, miten se pystyy noin kovassa porukassa venymään. Mielestäni on hienoa, että me ollaan mukana”, hän sanoo.

Harrastajavalmentajan kasvatti Simputtaja suomenhevostammojen finaalissa

Suomenhevosten Villinmiehen Tammakilvassa nähdään 5-vuotias Simputtaja. Sen kohdalla yhden henkilön kädenjälki näkyy erityisen konkreettisesti: juvalainen Satu Juntunen on tamman kasvattaja, omistaja, valmentaja ja hoitaja.

Harrastajapohjalta toimivalle Juntuselle paikka ikäluokan kovatasoisessa finaalissa on jo itsessään saavutus.

”Onhan tämä aivan mahtijuttu, kun kuitenkin harrastajameiningillä mennään. Finaalipaikka on kova juttu”, Juntunen kuvailee tunnelmia finaaliin pääsystä.

Simputtaja on kuningatarkilpailussakin kilpailleen Sirpsakan ensimmäinen varsa. Isä on huippuori ja kolminkertainen ravikuningas Evartti. Juntunen kertoo, että yhdistelmä syntyi lopulta hieman sattuman kautta. Alun perin hän oli valinnut isäoriksi Vitterin, mutta tamma ei tullut siitä tiineeksi. Astutuskauden loppupuolella suunnitelmaa muutettiin ja oriiksi valikoitui Evartti.

Menestyneiden vanhempien ensimmäiseen varsaan on luonnollisesti liittynyt odotuksia. Juntunen muistuttaa kuitenkin, että kovassa ikäluokassa menestyminen vaatii paljon lahjakkaaltakin hevoselta. Kokonaisuutena hän katsoo Simputtajan tähänastista uraa tyytyväisenä.

”Onhan siinä ollut isot saappaat täytettävänä. Ei se ole helppoa, vaikka olisi kuinka lahjakas varsa. Mutta kun katsoo kaikkia osa-alueita, luonnetta, kehitystä, kroppaa, terveyttä ja kaikkea muuta, niin olen kuitenkin ihan tyytyväinen.”

Varsana Simputtaja oli utelias ja rehti. Tammassa riitti kuitenkin vauhtia, ja sitä sai nuorena ennemminkin toppuutella. Leikkisyys ei ole kadonnut vuosien myötä, vaan Juntusen mukaan hevonen on yhä luonteeltaan eloisa.

Lauantain Tammakilpaan Simputtaja lähtee hyvässä fyysisessä kunnossa. Villinmiehen Tammakilpa on ollut yksi kauden tärkeistä tavoitteista.

”Kaikki on tehty, mitä on tehtävissä, ja tähän on tähdätty ihan koko kesä. Katsotaan sitten lauantaina, mihin se riittää”, Juntunen kertoo.

Juntunen lähtee kilpailuun optimistisena, mutta realistisin tavoittein. Onnistuneella juoksulla hän näkee Simputtajalla mahdollisuudet sijoittua neljännen ja kuudennen sijan välille. Ratkaisevaa on, että leikkisänä tunnettu Simputtaja suuntaa lauantaina huomionsa olennaiseen.

”Tammalla pitäisi olla sellainen päivä, että se malttaisi olla terävänä ja keskittyisi olennaiseen”, hän naurahtaa.

Villinmiehen Tammakilpojen kaikki lähtölistat

Artikkeli Oma kasvatti Villinmiehen Tammakilvan finaalissa – ”Ihan käsittämätön homma” julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Ähtäriläissyntyisen Pekka Tammilehdon eli suomalaisten paremmin tunteman Topi Sorsakosken kuolemasta tulee elokuussa 2026 kuluneeksi 15 vuotta.

Kitaristina uransa aloittaneesta Tammilehdosta tuli 1980-luvun puolivälissä suomalaisten rakastama Topi Sorsakoski. Hän siirtyi 1990-luvun puolivälissä soolouralle. Hän esiintyi eri kokoonpanojen solistina ja nautti suurta suosiota tanssikansan keskuudessa. Hänen hieman resuinen kulkurityylinen olemuksensa, olavivirtamainen äänensä ja ystävällinen kansanmiehen luonteensa menivät suoraan suomalaisten sydämiin.

Tamperelainen Hannu Ignatius (s. 1964) on koonnut suomalaisten muistot On muisto vain… – Topi Sorsakoski -kirjaksi. Aiemmin häneltä ovat ilmestyneet kohtaamisista Tapio Rautavaaran kanssa kertova Tapsa – koko kansan reissumies (2020) ja Olavi Virtaan liittyviä muistoja kokoava Muistojen Virta (2022).

Kirjan julkkareita juhlistetaan Ähtärin ClubB52:ssa lauantaina 26.9. klo 18 alkaen.

Illan aikana haastatellaan kirjailijaa ja kirjaan muistoja lähettäneitä sekä Topin tunteneita henkilöitä. Musiikkia tapahtumassa esittää paikallinen Sorsakoskenkin kanssa esiintynyt Free Shake -bändi. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

IGNATIUS, HANNU : On muisto vain – kohtaamisia Topi Sorsakosken kanssa
357 sivua
ISBN 9789523815155
Ilmestymisaika: Syyskuu 2026

Aviador Kustannus

Artikkeli Hannu Ignatiuksen tietokirja kokoaa yhteen kansan muistot Topi Sorsakoskesta julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Liikkuvat terveyspalvelut muuttavat radikaalisti tapaa, jolla suomalainen terveydenhuolto saavuttaa ihmiset. Siinä missä terveydenhuolto on perinteisesti vaatinut potilaalta matkustamista kiinteisiin toimipisteisiin, uusi toimintamalli vie lääkärin, vastaanoton ja vaativan kuvantamisteknologian suoraan ihmisten lähelle.

Kehitys vastaa Suomen pitkiin etäisyyksiin, palveluiden keskittymiseen ja harvaan asutettujen alueiden tai matkailukeskusten haasteisiin. Tätä uutta aaltoa ovat viemässä eteenpäin suomalaiset edelläkävijät Sydänkeskus, Medibiili ja Santa’s Medical Van.

Sydänkeskuksen TT-rekka tuo vaativan kuvantamisen tien päälle

Sydänkeskus on tuonut erikoissairaanhoidon kuvantamisen pyörille. Liikkuvassa tietokonetomografialaitteistossa (TT) voidaan tehdä sydämen, sepelvaltimoiden, verisuonten sekä esimerkiksi keuhkojen ja aivojen kuvantamista eri puolilla Suomea ilman, että potilaan tarvitsee matkustaa erikseen suureen keskukseen.

Ajatus on yksinkertainen: kallista ja vaativaa teknologiaa ei tarvitse rakentaa jokaiseen paikkaan erikseen, vaan kapasiteetti tuodaan sinne, missä sille on kulloinkin tarvetta yhteistyössä Siemens Healthineersin ja Lamboo Mobilen kanssa.

”Haluamme varmistaa, että laadukas erikoissairaanhoidon diagnostiikka on saavutettavissa riippumatta siitä, missä päin Suomea potilas asuu. Liikkuva TT-yksikkö tuo huipputeknologian sinne, missä sitä milloinkin tarvitaan, madaltaen merkittävasti kynnystä tärkeille tutkimuksille”, toteaa Sydänkeskuksen kardiologian erikoislääkäri Olli-Pekka Piira.

Medibiili tuo lääkärin sinne, missä ihmiset arjessaan liikkuvat

Sotkamosta lähtöisin oleva Medibiili tuo lääkäriaseman matkailuautossa suoraan ihmisten luo. Palvelu kiertää aktiivisesti laajalla alueella Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Lapin kuntien toreilla ja kauppojen pihoissa. Esimerkiksi Kajaanin, Sotkamon, Kuhmon, Pyhäjärven, Kiuruveden ja Ranuan alueella tuoden lääkäripalvelut, vastaanotot, kotikäynnit ja pienimuotoiset toimenpiteet sinne, missä ihmiset arjessaan liikkuvat, ilman pysyviä kiinteitä toimitiloja.

”Pitkät etäisyydet ja harva palveluverkosto eivät saisi olla este laadukkaalle hoidolle. Matkailuautoon rakennettu lääkäriasemamme mahdollistaa sen, että voimme mennä sinne, missä ihmiset arjessaan ovat. Olipa kyse sitten kuntakeskuksesta tai iäkkäämmän potilaan kotiovesta”, sanoo Medibiilin yleis- ja geriatrian erikoislääkäri Katja Erkkilä.

Santa’s Medical Van palvelee Lapin matkailijoita ja paikallisia

Lapissa liikkuvan terveydenhuollon tarve korostuu sesonkeina. Inarin, Ivalon, Saariselän, Kiilopään ja Kakslauttasen alueella toimiva Santa’s Medical Van tarjoaa matkailijoille ja paikallisille lääkäripalveluita sekä koti-, hotelli- ja etävastaanottoja. Palvelu varmistaa, että apua saa helposti myös silloin, kun lomailija on vieraalla paikkakunnalla kaukana perinteisistä terveyskeskuksista.

”Lapissa matkailijoiden määrä ja vaativat luonnosolosuhteet luovat täysin omanlaisensa dynamiikan terveyspalveluille. Kun lääkäri voi tarvittaessa ajaa suoraan mökille tai hotellille, se tuo valtavasti turvaa niin matkailijoille kuin alueen paikallisväestöllekin”, kuvailee yleislääkäri Mikko Huokonen Santa’s Medical Vanista.

Terveydenhuollon seuraava askel voi olla liikkuvuus

Suomen haasteet: ikääntyvä väestö, pitkät etäisyydet, matkailun kasvu ja palveluiden keskittyminen vaativat uudenlaista ketteryyttä. Digitalisaation jälkeen fyysinen terveydenhuolto on ottamassa luontevan seuraavan askeleen: lääkäri voi tulla kylän keskustaan, vastaanotto hotellille ja TT-laite paikkakunnalta toiselle.

Terveydenhuollon ei tarvitse aina odottaa potilasta. Joskus palvelu voi tulla potilaan luo.

Yritysesittelyt

Sydänkeskus

Sydänkeskus on sydänsairauksien tutkimukseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn erikoistunut suomalainen lääkärikeskus. Sydänkeskuksella on toimipisteitä muun muassa Helsingissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Lahdessa, Torniossa ja Kajaanissa. Lisäksi Sydänkeskus tarjoaa liikkuvia TT-kuvantamispalveluita eri puolilla Suomea.

Medibiili

Sotkamosta lähtöisin oleva liikkuva lääkäriasema, joka tuo lääkäripalvelut sinne, missä ihmiset ovat. Se palvelee aktiivisesti laajalla alueella Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa tarjoten vastaanottoja, kotikäyntejä ja pienimuotoisia toimenpiteitä ilman kiinteitä toimitiloja.

Santa’s Medical Van

Santa’s Medical Van on Lapissa toimiva liikkuva lääkäriasema, joka palvelee erityisesti Inarin, Ivalon, Saariselän, Kiilopään ja Kakslauttasen alueella. Palveluihin kuuluvat lääkärin vastaanotot, koti- ja hotellikäynnit sekä etävastaanotot.

Artikkeli Terveydenhuolto lähtee liikkeelle – lääkäri, tutkimukset ja teknologia tuodaan sinne, missä ihmiset ovat julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Huippu-urheilun instituutti KIHU ja Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea/Olympiavalmennuskeskus Helsinki ovat solmineet strategisen kumppanuussopimuksen vuosille 2026–2032. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa suomalaisurheilijoiden valmentautumista yhdistämällä tutkimustieto, urheilijan ja valmennuksen järjestelmällinen seuranta sekä Olympiavalmennuskeskuksen päivittäinen valmennusympäristö. Yhteistyöllä tuetaan valmistautumista ja menestymisen edellytyksiä Los Angelesin 2028, Ranskan 2030 ja Brisbanen 2032 olympialaisissa ja paralympialaisissa.

KIHUn ja Urhean välinen sopimus määrittelee yhteistyön tavoitteet ja keskeiset toimintatavat vuosiksi 2026–2032. Käytännön toimenpiteet tarkennetaan vuosittain. Yhteistyö kohdistuu muun muassa urheilijoiden valmentautumisen monitieteiseen tukeen, urheilijan kehityksen mittarointiin ja seurantaan, Olympiavalmennuskeskuksen lajiohjelmien arviointiin, testaus- ja seurantajärjestelmien kehittämiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Yksi yhteistyön keskeisistä tavoitteista on luoda yhteinen ja järjestelmällinen mittarointi- ja arviointimalli. Sen avulla voidaan seurata urheilijoiden kehittymistä, valmennusprosessien laatua ja asiantuntijatyön vaikuttavuutta. Tavoitteena on tuottaa yhdenmukaista ja vertailukelpoista seurantatietoa sekä kerryttää pitkäjänteistä tietoa niin urheilijan kehityksestä kuin lajiohjelmien toiminnasta.

Kerättyä tietoa on tarkoitus hyödyntää suoraan valmennuksen päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Arvioinnin avulla voidaan myös suunnata resursseja ja tarkentaa yhteistyön painopisteitä sen perusteella, millaisia tarpeita urheilijoiden ja lajien toiminnassa tunnistetaan.

– Haluamme rakentaa yhteistyötä, jossa tutkittu tieto, laadukas mittaaminen ja urheilijan päivittäinen valmennus muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Olennaista on, että tieto ei jää raportteihin, vaan sitä pystytään hyödyntämään valmennuksen arjessa ja urheilijan kehittymisen tukena, toteaa KIHUn toimitusjohtaja Arto Kuusisto.

KIHU ja Urhea kehittävät yhteistyössä myös testausjärjestelmiä sekä urheilijadatan hallinnan ja hyödyntämisen käytäntöjä. Tavoitteena on, että valmennuksessa tarvittavaa tietoa voidaan kerätä, siirtää, analysoida ja hyödyntää turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Samalla yhteistyö mahdollistaa uusien valmennus- ja seurantamenetelmien sekä teknologioiden ja toimintamallien kehittämisen ja kokeilemisen. Kehitteillä oleva urheilijan testausdatan hallintajärjestelmä KIHU SPARTAX on yksi tämän osa-alueen konkreettisista askeleista.

Kumppanuudessa yhdistyvät organisaatioiden erilaiset vahvuudet. KIHUn vastuina korostuvat tutkittu tieto, menetelmien kehittäminen ja toiminnan arviointi. Urhea ja Olympiavalmennuskeskus Helsinki puolestaan tarjoavat ympäristön, jossa osaaminen voidaan tuoda osaksi urheilijoiden ja valmentajien päivittäistä toimintaa. Henkilöstöyhteistyöhön voi kuulua esimerkiksi yhteisiä projekteja, asiantuntijavierailuja, yhteispalkkauksia sekä henkilöstön koulutusta analytiikan, testauksen ja valmennuksen tueksi.

– Olympiavalmennuskeskuksessa ratkaisevaa on se, miten hyvin pystymme tukemaan urheilijaa ja valmentajaa heidän päivittäisessä työssään. KIHUn kanssa tehtävä yhteistyö auttaa meitä yhdistämään käytännön valmennusympäristön, tutkimustiedon ja pitkäjänteisen seurannan tavalla, joka palvelee sekä yksittäisen urheilijan että lajien kehittymistä, toteaa toimitusjohtaja Simo Tarvonen Urheasta.

Yhteisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan eli TKI-toiminnan saralla organisaatiot voivat muun muassa toteuttaa yhteisiä hankkeita, joissa kehitetään uusia valmennus- ja seurantamenetelmiä, pilotoidaan uusia teknologioita ja vahvistetaan suomalaisen huippu-urheilun tieteellistä ja teknologista osaamista. Lisäksi KIHU ja Urhea voivat hakea hankkeisiin yhdessä kansallista ja kansainvälistä rahoitusta.

Strateginen kumppanuussopimus on voimassa 1.1.2026–31.12.2032.

Artikkeli KIHU ja Urhea vahvistavat yhteistyötään urheilijan kehityksen ja valmennuksen tueksi – keskiössä tutkittu tieto ja yhteisen seurantamallin kehittäminen julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Uuden akkuasetuksen mukaan jätteeksi määritellyt akut on mahdollista palauttaa käyttöön uudelleenkäytön valmistelun kautta. Uudelleenkäyttöön valmisteltavat akut asetetaan markkinoille tuottajayhteisön digitaalisen DELV-alustan kautta. ”Tällä hetkellä valmistelemme uusia yhteistyösopimuksia Tier 1 ja Tier 2 tason toimijoiden kanssa”, kertoo Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha Kenraali. Turvallisiksi todetut tai kunnostetut akut ja niiden moduulit hyödyttävät koko liiketoimintaklusteria ja samalla syntyy kokonaan uusi hallittu ja läpinäkyvä kiertotalousliiketoimintaekosysteemi.

Vanhat toimintatavat ei enää sellaisenaan toimi tulevaisuudessa

Tekoäly, robotiikka ja muuttuva säädösympäristö pakottavat muutokseen. Jatkossa esimerkiksi akkujen korjaaminen käytetyillä osilla on entistä sujuvampaa ja turvallisempaa niin toimijoille kuin kuluttajille. Kiinnostuneita toimijoita on Suomen lisäksi useasta maasta ja määrä kasvaa koko ajan. Suomen Autokierrätys Oy ja CeLLife Technologies Oy ovat sopineet yhteistyön tiivistämisestä diagnostiikan kehittämiseksi osaksi akkuarvoketjua. ”Tämä on valtava mahdollisuus laajentaa toimintaa sekä varmistaa turvallinen ja kustannustehokas akkujen uudelleenkäyttö”, sanoo CeLLife Technologies Oy:n toimitusjohtaja Roni Luhtala.

Suomen selkeä toimintaympäristö houkuttelee muita maita

Kaikki EU-maat pähkäilevät uudelleenkäyttöjärjestelmien käynnistämiseksi, mikä tarkoittaa, että suomalaista osaamista on mahdollista viedä ulkomaille. Ohjeistusten ja valvonnan puuttuminen antaa mahdollisuuden laittomaan ja sekavaan toimintaan ja siihen Suomi on asetuksen velvoittamana tehokkaasti puuttunut. Suomessa on toimittu pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti, jotta toimijoilla olisi hyvät mahdollisuudet löytää uusia liiketoimintamalleja etujoukoissa niin Suomesta kuin muualta. Myös muut maat ovat luonnollisesti tervetulleita Suomen markkinoille.

”Akkuasetus on kuitenkin ollut voimassa jo kolme vuotta ja tuottajavastuun toimeenpanon osalta jo yli vuoden, joten olisi ihme, jos muualla ei myös herättäisi”, Kenraali toteaa. Suomessa kehitetyt hallinnolliset ja tekniset ratkaisut sopivat halutessa sellaisenaan jokaiseen akkuasetuksen piirissä olevaan maahan. ”Valmiudet uusien kumppanien ja asiakkaiden mukaan ottamiseen ovat hyvät”, toteaa yksi Suomen Autokierrätyksen palveluntarjoajista Vediafi Oy:n toimitusjohtaja Lasse Nykänen.

Artikkeli Sähköautojen akkujen uudelleenkäyttö on luomassa Suomeen täysin uudenlaista liiketoimintaa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Konepajateollisuuden vahvistuneet tilaukset näkyvät nyt kasvavina käyttöasteina, työkalujen kulutuksena ja uusina koneinvestointeina. Teknisen Kaupan jäsenyritysten mukaan suunta on selvästi myönteinen, vaikka elpyminen ei ole vielä yhtä voimakasta kaikilla teollisuudenaloilla.

Suomen talous on kääntynyt kasvuun viennin ja yksityisten investointien tukemana. Liiton jäsenyritysten asiakasrajapinnassa muutos näkyy erityisesti teollisuuden kysynnän vahvistumisena.

Teknisen Kaupan Liiton markkinakatsaus 2Q 2026: tuotteet ja palvelut teollisuudelle +14,3 %

Teknologiateollisuuden mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi huhti–kesäkuussa 39 prosenttia vuodentakaisesta ja 16 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tilauskannan arvo oli neljänneksen suurempi kuin vuotta aiemmin.

Konepajateollisuutta palvelevien jäsenyritysten havainnot avaavat, mitä lukujen taustalla käytännössä tapahtuu.

– Työstökoneiden hankinnat kertovat yritysten luottamuksesta tulevaan ja työkalujen kulutus tämänhetkisestä tuotantoaktiivisuudesta. Nyt molemmat osoittavat samaan suuntaan: teollisuuden tilauskasvu on alkanut muuttua tuotannoksi ja investoinneiksi, Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto vahvistaa.

Koneita hankitaan uusien tilausten toteuttamiseen

Työstökonekaupassa ovat lisääntyneet sekä tarjouspyynnöt että uudet projektit. Duroc Machine Tool Oy:n toimitusjohtaja Sakari Saarisen mukaan teollisuuden kasvaneet tilaukset näkyvät selvästi asiakkaiden käyttöasteissa ja konehankinnoissa.

– Korvausinvestointien osuus on tällä hetkellä melko pieni. Koneita hankitaan ennen kaikkea uusien tilausten toteuttamiseen, ja investoinnit kohdistuvat entistä useammin korkean teknologian koneisiin ja automaatioon, Saarinen kertoo.

Konepajojen päätöksenteossa on silti edelleen varovaisuutta. Uusi kone hankitaan usein vasta, kun asiakkaalla on varmistunut tilaus, jonka toteuttamiseen tarvitaan lisää kapasiteettia. Tällöin kone pitäisi saada käyttöön nopeasti, mikä lisää heti toimitettavien varastokoneiden kysyntää.

Myös varaosien kysyntä on kasvanut jo kahden vuoden ajan. Saarisen mukaan se kertoo olemassa olevan konekannan käyttöasteiden noususta. Teollisuuden työtilanne on keskimäärin erittäin hyvä, vaikka yritys- ja toimialakohtaiset erot ovat edelleen suuria.

Työkalujen kulutus vahvistaa kuvan tuotannon vilkastumisesta

Työstökoneiden hankinnat kertovat teollisuuden tulevasta kapasiteetista, kun taas työkalujen kysyntä reagoi nopeasti toteutuvaan tuotantoon.

Maanterä Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Erikssonin mukaan työkalu- ja hiomatarvikemyynnin kasvu kiihtyi selvästi toisella neljänneksellä. Kasvussa näkyy kovametallin voimakas hinnannousu, mutta myös myytyjen tuotteiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Erityisesti uusien koneiden varustamiseen liittyvien työkalujen kysyntä on vahvistunut.

Iscar Finland Oy:n toimitusjohtaja Simo Luotosen mukaan työkalujen myynnin kasvu alkoi jo viime syksynä ja on kuluvan vuoden aikana voimistunut ja levinnyt laajemmalle.

– Teollisuuden kasvaneet tilaukset näkyvät suoraan työkalujen kulutuksessa, mutta myös investoinnit ovat selvässä kasvussa. Käyttöasteet nousevat koko ajan ja lähestyvät jo hyvää tasoa, Luotonen sanoo.

Vahvimmin kysyntää synnyttävät tällä hetkellä energia- ja puolustusteollisuus. Myönteinen kehitys välittyy myös niiden alihankintaketjuihin. Lisäksi kaivos- ja laivanrakennusteollisuuden hyvä tilanne näkyy konepajojen työkalutarpeissa. Kaikilla perinteisillä teollisuudenaloilla käänne ei kuitenkaan ole vielä yhtä selvä.

Automaatio lisää työkalujen laatuvaatimuksia

Konepajojen investoinneissa ei ole kyse ainoastaan tuotantokapasiteetin lisäämisestä. Työvoiman saatavuus ja pyrkimys ympärivuorokautiseen tuotantoon kasvattavat automaation merkitystä. Samalla työkaluilta vaaditaan entistä parempaa laatua, tarkkuutta ja toimintavarmuutta.

– Kun tuotantoa ajetaan miehittämättömänä ja yksi henkilö valvoo useita koneita, työkalujen toistettavuuden, kestävyyden ja luotettavuuden merkitys kasvaa. Myös valmistettavat kappaleet ovat aiempaa monimuotoisempia ja vaativampia, Eriksson sanoo.

Luotosen mukaan suurissa ja toistuvissa sarjoissa korostuu tuottavuus, kun taas pienemmissä sarjoissa tarvitaan mahdollisimman monipuolisia työkaluratkaisuja. Työkalujen hintojen nousu lisää tarvetta suunnitella työstöprosessit ja kustannukset aiempaa tarkemmin.

Näkymä on vahva, mutta materiaaliriskejä seurataan

Yritysten arviot loppuvuodesta ovat myönteisiä. Kysynnän ja investointien odotetaan jatkavan kasvuaan, mutta maailmantalouden epävarmuus ja raaka-aineiden saatavuus voivat vaikuttaa kehitykseen nopeasti.

Työkaluissa seurataan erityisesti kovametallin valmistuksessa käytettävän APT:n (ammonium paratungstate) saatavuutta ja hintaa. Sen markkinahinta nousi viime vuoden lopulta lähtien moninkertaiseksi vientirajoitusten ja kasvaneen kysynnän seurauksena. Hintakehitys on sittemmin tasaantunut, mutta hintataso on edelleen erittäin korkea.

Saatavuus ja toimitusajat ovat toistaiseksi pysyneet kohtuullisina. Jos teollisuuden kysyntä vahvistuu laajemmin myös muualla Euroopassa, tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.

Artikkeli Konepajat investoivat jälleen – tilauskasvu näkyy koneiden ja työkalujen kysynnässä julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Yli 65 000 ukrainalaista saapui sodan vuoksi kotimaastaan Suomeen vuonna 2022. Viranomaiset ja kansalaisjärjestöt käyttivät lukuisia tietojärjestelmiä heidän tapaustensa käsittelyyn. LUT-yliopistolla on nyt tutkittu, kuinka työ onnistui ja miten siinä hyödynnettiin tekoälyä.

Tutkimuksen mukaan Suomessa pakolaisen kotoutumisen edistämisessä ei koskaan käytetä pelkästään viranomaisjärjestelmiä. Virallisten palveluiden, kuten Enter Finlandin, Kelan ja InfoFinlandin, rinnalla hyödynnetään lukuisia epävirallisia toimintatapoja, kuten WhatsApp-ryhmiä, Telegram-kanavia, Facebook-yhteisöjä, suullista tiedonvälitystä ja nopeita ChatGPT-keskusteluja.

“Sekä viralliset että epäviralliset tietojärjestelmät ovat tärkeitä. Niiden pitäisi olla kiinteämmin yhteydessä toisiinsa, ja niitä pitäisi käyttää johdonmukaisesti. Epäviralliset kanavat ovat nopeampia ja välittävät empatiaa ja kielen eri vivahteita, mihin viralliset alustat eivät pysty. Viralliset alustat puolestaan tarjoavat lainvoimaa ja varmuutta, joita epävirallisilta kanavilta puuttuu”, kertoo LUTin tutkija Olena Ocheredko.

Sen sijaan, että epäviralliset verkostot korvattaisiin yhdellä virallisella, kaikenkattavalla ”supersovelluksella”, Ocheredko haluaisi nähdä kahden eri tason toimivan tulevaisuudessa yhdessä: vahvistettua tietoa syötettäisiin luotettuihin yhteisökanaviin, ja yhteisökanavista kulkeutuisi tieto asiavirheistä virallisiin kanaviin.

”Tekoälyä ja teknologiaa ylipäänsä ei tulisi käyttää pelkästään tapausten käsittelyn nopeuttamiseen. Niiden pitäisi auttaa pakolaisia ja heitä tukevia henkilöitä tuntemaan olonsa turvalliseksi ja ymmärretyksi, mutta ennen kaikkea löytämään tietoa”, sanoo Ocheredko.

Virallisille kanaville hyvät arvioit arjen haasteista huolimatta

Tutkijat haastattelivat 35:tä aikuista ukrainalaispakolaista 22 suomalaiskaupungissa sekä 40:tä Migrin, Kelan, Suomen Punaisen ristin ja muun organisaation edustajaa alkuvuodesta 2025. Haastattelut paljastivat sekä vahvuuksia että heikkouksia ukrainalaispakolaisten palveluissa. Lähes kaikki haastatellut pakolaiset olivat korkeasti koulutettuja. He kohtasivat päivittäisessä asioinnissa samankaltaisia ongelmia, jotka liittyivät enemmänkin tiedon saavutettavuuteen kuin taitojen puutteeseen.

Vahvuudet:

• Luottamus virallisiin kanaviin on vahvaa. Valtaosa haastatelluista arvioi erityisesti Migrin, Kelan ja Info Finlandin palveluita myönteisesti. Kun tarpeellinen virallinen tieto löytyy, sitä uskotaan.
• Ihmiset ovat kantava voima. Vapaaehtoiset, kotoutumisohjaajat, seurakunnat ja ukrainalaisjohtoiset yhteisöt tarjoavat arjen käännös-, tuki- ja edunvalvontapalveluita sekä apua digitaalisten järjestelmien käytössä.
• Mutkattomat, hyvin suunnitellut työkalut auttavat. Videokonsultaatiot DigiVOKin kautta, hybridikielikahvilat sekä yksinkertaiset käännössovellukset auttavat ongelmatilanteissa ja helpottavat henkilökohtaisen turvaverkon rakentamista.

Heikkoudet:

• Käyttäjää kuormittavat järjestelmät. Läpinäkymätön päätöksentekologiikka, tunnistautumisvaikeudet, lomakkeet, joiden täyttämistä ei voi keskeyttää ja jatkaa myöhemmin, tilapäisen suojelun epäselvät aikarajat sekä tarve toistella traumaattisia kokemuksia kuormittavat käyttäjää.
• Käännökset eivät ole ymmärrettäviä. Käännöskone voi antaa suomenkielisille sanoille ukrainankieliset vastineet, mutta ei selitä käsitteiden hallinnollisia merkityksiä. Monet pakolaiset eivät hahmota, mitä esimerkiksi asuinkunnan kaltaiset peruskäsitteet heille käytännössä merkitsevät.
• Luottamus ei ole lähtökohta, vaan se pitää ansaita. Sekä henkilökunta että pakolaiset itse suhtautuvat varauksella tekoälyyn oikeudellisen aseman, henkilötietojen tai tukien käsittelyssä, mutta totesivat, että tekoäly voi auttaa tiedon löytämisessä.

Tekoälyä käyttävät niin pakolaiset, viranomaiset kuin järjestöaktiivitkin

Tutkimuksen mukaan tekoälystä on olennaista apua kieliasioissa, reaaliaikaisessa tiedonvälityksessä ja uudelleensijoittamisasioissa. Läpinäkyvyyttä, vinoumia ja kertomusten subjektiivisuutta koskevat eettiset haasteet on kuitenkin otettava huomioon, jotta palvelut olisivat tasapuolisia eivätkä kärjistäisi ongelmia. Tämän vuoksi tärkeää, että tekoälyjärjestelmät ovat teknisesti pitkälle kehittyneitä, kulttuurisesti responsiivisia, traumainformoituja ja inklusiivisia.

Tekoälyä käytetään toistuvasti konekääntämiseen ja tiedonhakuun sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa pakolaisten kanssa. Keskeiset toimijat esimerkiksi kotoutumispalveluissa, terveydenhuollossa ja vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöissä käyttävät tekoälyavusteisia työkaluja, kuten käännössovelluksia. Asiakastyöntekijät ja pakolaiset käyttävät ChatGPT:tä epävirallisesti nopeaan tiedonhakuun, käännöksiin ja luonnosten laatimiseen.

Tekoälyn käyttö on kuitenkin vaihtelevaa: osa asiakastyöntekijöistä käyttää sitä päivittäin, kun taas toiset välttävät sen käyttöä tietosuojaan ja luottamuksellisuuteen vedoten. Erityisesti yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) mainittiin usein esteenä laajemmille tekoälykokeiluille.

LUTin tutkimushanke “AI and Information Systems in Humanitarian Contexts: A Theoretical and Empirical Analysis of Refugee Management in Finland” päättyy tammikuussa 2027. Hankkeen on rahoittanut Suomen Akatemia.

Artikkeli Tekoäly- ja tietojärjestelmissä on kehitettävää pakolaisten ja pakolaispalveluiden tueksi julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Luontoa, rakkautta ja naisenergiaa yhdistävä Laulujen ja runojen vuoropuhelua -esitys saapuu syksyn aikana Kärpäsen, Renkomäen ja Nastolan kirjastoihin.

Maarit Rihun johtaman Naispoppoo-kuoron ja Päijät-Hämeen Lausujien yhteisesitys rakentuu luonto- ja rakkausaiheisen musiikin ja runouden vuoropuhelusta. Naispoppoo on neliääninen naiskuoro, johon kuuluu noin 20 laulajaa. Erikoisesityksen ohjelmisto koostuu tunnelmaltaan erilaisista sävellyksistä, kansanlausuista ja iskelmistä. Kuoron toiminta alkoi Lahdessa vuonna 2023. Kirjaston esitykseen Naispoppoo yhdistää voimansa Päijät-Hämeen Lausujien kanssa.

Yhteisesitys nähdään syksyllä kolmessa lähikirjastossa.

• Maanantaina 21.9. klo 18.00 Kärpäsen kirjastossa

• Tiistaina 6.10. klo 18.00 Renkomäen kirjastossa

• Maanantaina 7.12. klo 18.00 Nastolan kirjastossa

Nastolan kirjaston esitys on jouluteemainen.

Esityksen kesto on noin 50 minuuttia.

Artikkeli Naisenergiaa, runouden ja musiikin iloa Lahden lähikirjastoissa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.