Kulttuuri- ja tiedetoimittaja Tapio Sippoin
On mielelle virkistävää lukea kirjoja, joissa jotakin oleellista asiaa pohditaan fiksusti tieteellisen viitekehyksen kautta. Tällaisia kirjoja ilmestyy suomeksi melko vähän. Sen vuoksi luin suurella mielenkiinnolla Basam Booksin kustantamaa ja Pentti Tuomisen kirjoittaman uutuuskirjan Gnosis. Käytännössä kyseessä on ensimmäinen korkeaa sivistystasoa edustava gnosis-käsitettä tutkiva suomenkielinen kirja. Lukukokemus osoittautui hyvin palkitsevaksi ja kirjaa on helppo suositella kaikille uskontotieteestä, filosofiasta, teologiasta, historiasta, sosiologiasta, kulttuurievoluutiosta ja henkisyyden monimuotoisuudesta kiinnostuneille.
Käsitteenä gnosis on suurelle yleisölle edelleen hiukan vieras. Nevill Druryn legendaarinen The Dictionary of The Esoteric määrittelee käsitteen gnosis seuraavasti: ”GNOSIS: Spiritual knowledge. Gnostic adherents believe that religious beliefs should be based on experiential self-knowledge and not on inherited doctrine or dogma.” Suomeksi Gnosis tarkoittaa siis sisäsyntyistä kokemuspohjaista henkistä tietoisuutta.
Pentti Tuominen on lahjakas uskontotieteen popularisoija. Kirjassaan Tuominen käy kansantajuisesti ja selkokielellä läpi, kuinka monista eri uskonnoista löytyy gnostilaisen filosofisuskonnollisen aatevirtauksen ydinsubstanssia aina kyseisen uskonnon omaan retoriikkaan ja terminologiaan verhottuna. Kirja avaa taitavasti, kuinka gnosis voidaan käsitteenä löytää mm. muinaisesta Egyptistä, muinaisesta Mesopotamiasta ja Persiasta, Intiasta joogasta ja brahmalaisuudesta ja sitä kautta modernista uushindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta, juutalaisuudesta ja sen mystiikasta eli kabbalasta ja elämänpuun metaforan kautta, sekä toki myös kristinuskosta ja islamista.
Gnosis liittyy Tuomisen kirjan mukaan erityisesti esoteeriseen henkisyyteen ja uskonnollisuuteen. Tällä esoteerinen-käsitteellä viitataan yleensä ”salassa pidettävään” uskonnolliseen tietoon, jota opetetaan vain tarpeeksi vakavasti kyseiseen uskontoon suhtautuville. Tuominen tuo kirjassaan terävästi ja mielenkiintoisesti esiin myös gnosis-käsitteen laajuuden. Gnosis löytyy lukemattomista uskonnoista eri tavoin sisäänrakennettuna syvällisemmän uskonnollisen kokemuksen ilmentymänä ja tämän asian Tuominen kykenee taitavasti avaamaan kirjassaan. Käsitteenä gnosis monine rinnakkaisine nimikkeineen sitoutuu uskontojen historiaan ja kulttuurievoluutioon lukuisin tavoin ja on sellaisena huomattavan vanha, paljon vanhempi kuin esim. kristinusko ja todennäköisesti suunnilleen samanikäinen kuin juutalaisuus, muinaisen Egyptin mysteeriuskonnot tai monet esihindulaiset uskonnot.
Erityisesti Tuomisen kirjan ansiokkuus ja merkitys korostuu nykypäivän uskontotieteen ja teologian saralla. Teologiassahan on Suomessa ollut vanhastaan vääristynyt ja epätieteellinen uskomus, jonka mukaan vain kristinuskon alkuaikoina syntyneet gnostilaiset kristilliset lahkot olisivat ainoat gnostilaisuuden ilmentymät. Ajantasainen uskontotiede on jo lähes puoli vuosisataa sitten alkanut esittää tieteellisesti korkeatasoisia hypoteeseja ja teorioita gnosis-käsitteen yhteyteen liittyvistä ennen ajanlaskun alkuakin syntyneistä uskonnollisista yhteisöistä ja lahkoista, joilla on ollut hyvin moninaiset ja osin keskenään kovastikin erityyliset gnostilaispohjaiset uskomusrakenteet ja kosmologiat.
Myös uususkontojen tutkijoille kirjasta on iloa, sillä kirja käsittelee sellaisia vanhempia uskonnollisia ryhmiä ja niiden historia, joiden merkitys ja käytänteet vaikuttavat nykyisinkin toimiviin esoteerisiin uskonnollisfilosofisiin järjestöihin. Näistä voi mainita esim. kataarit, joita katolinen kirkko äärimmäisen julmasti vainosi, sekä bogomiilit ja paulikiaanit. Uskontotieteen parissa on selvä tosiasia, että gnostilaistyylistä ajattelua on virrannut mm. vapaamuurarien aatteeseen ja ruusuristiläiseen maailmankuvaan, sekä moniin näiden pohjalle rakentuviin uususkonnollisiin järjestöihin ja tietysti Suomessakin toimiviin useisiin teosofisiin järjestöihin, sekä luonnollisesti myös uusgnostilaisuuteen.
Uusgnostilaisuudella on kiinteä suhde myös Jeesukseen. Esimerkiksi Amerikan vanhimman gnostilaisen kirkkokunnan, Ecclesia Gnostican, piispa Stephan Hoeller käsitteli yhdessä joulusaarnassaan jumalallisen Valon syttymistä ihmisessä. Hän sanoi Kristus-lapsen syntymän olevan vertauskuva jumalallisen Valon syntymästä ihmislapseen. Kirjan kirjoittanut Pentti Tuominen on uusgnostilainen. Siitä huolimatta hän onnistuu käsittelemään Jeesukseen ja etenkin hänen lapsuuteen liittyviä lukuisia historiallisia hypoteeseja ja teorioita kunnioitettavan neutraalisti. Näitä teorioita ja hypoteeseja riittää ja ne tarjoavat mielenkiintoisen, osittain jopa hiukan humoristisen puolen Tuomisen kirjan antiin.
Suosittelen kirjaa sivistyksen vuoksi sekä sellaisille ihmisille, joita henkisyys laajana ja monipuolisena ilmiönä kiinnostaa. Gnosis ja gnostilaisuus vaikuttavat tämän päivän syvähenkisissä liikkeissä merkittävinä katalyytteinä, joten niistä tietäminen on ihan paikallaan.
Gnosis
Kirjoittaja Pentti Tuominen
ISBN 978-952-7337-07-3
Helsinki, Basam Books, 2019
Otavan Kirjapaino Oy ©2019