Toinen maailmansota ja sen jälkeinen neuvostomiehitys olivat tuhota virolaisen kulttuurin. Sivistyneistö pakeni kymmenin tuhansin länteen ja toiset karkotettiin Siperiaan. Kotimaata hallitsi pakkovalta, joka halusi kieltää kaiken mitä itsenäisyyden aikana oli saavutettu. Polttamalla ja kirvein hävitettiin 10 miljoonaa kirjaa, ja ankara sensuuri kahlitsi ilmaisun.
Kirjallisuus ja muu taide kuitenkin säilyi, ja 1960-luvulla se nousi jopa uuteen kukoistukseen. Miten se oli mahdollista, kysyy Juhani Salokannel kirjassaan Vastaanpanemisen kulttuurihistoria ja etsii vastausta kuvaamalla virolaista kulttuurielämää suomalaisin silmin.
”Olen pitkään koonnut kirjan aineistoa ja kirjoittanut sitä pari vuotta, mutta nyt tuntuu koko hanke saaneen uudenlaista ajankohtaisuutta. Pääpainohan kirjassani on vaikeissa sodanjälkeisissä neuvostovuosissa, mutta käyn läpi myös Viron uudelleenitsenäistymisen vaiheita ja sen tuomaa suurta murrosta kirjallisuuteen”, Juhani Salokannel kertoo.
Ero Suomeen on suuri, ja näkyville nousee omintakeinen kirjallisuuden rakentuminen eri verkostojen tuella. Kirjailijasuvuista ja muista yhteyksistä kirjassa kertovat havainnollisesti sekä muistelijat että muistelmat.
”Nyt on taas sota käynnissä lähellämme ja samassa ilmansuunnassa on myös sensuuriyhteiskunta. Meillä itsellämmekin on kirjallisuudelle aivan ilmeisiä vaaroja, kun politiikassa taiteesta puhutaan joutavanpäiväisenä luksuksena ja tekninen kehitys on tuonut teosten levitykseen muotoja, jotka samalla heikentävät kirjailijan ansiomahdollisuuksia dramaattisesti”, sanoo Juhani Salokannel.
”Tarvitaan siis ilosanomaa kirjallisuuden voimasta. Toivon, että vaikka joudun kertomaan kirjassani monista ahdistavista vaiheista, myös kannustavaa ilosanomaa löytyy.”
Juhani Salokannel on sekä Suomen että Viron kirjailijaliiton jäsen; hän tuntee perusteellisesti molempien maiden kirjallisuuselämän. Kirjailijat Lennart Merestä Jaan Krossiin ja Jaan Kaplinskista Viivi Luikiin ovat käyneet vuosien varrella läheisiksi tutuiksi ja työtovereiksi. Hän on kirjoittanut elämäkerrat Jaan Krossista ja A. H. Tammsaaresta sekä suomentanut virolaista kirjallisuutta, muun muassa kansalliskirjailija Tammsaaren viisiosaisen pääteoksen Totuus ja oikeus.
Kustannusosakeyhtiö Vastapaino