Qatarissa asuneet Marko Halonen ja Mari Ahmajärvi kuvaavat Persianlahden pikkujättiläiset -kirjassa elämää rikkauksiin nousseissa öljyvaltioissa

Persianlahden pikkujättiläiset

15.11.2022. Gaudeamus

Persianlahden rannoilla Saudi-Arabian, Irakin ja Iranin puristuksissa sijaitsee viisi pientä mutta taloudellisesti ja maailmanpoliittisesti merkittävää valtiota: Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar ja Yhdistyneet arabiemiraatit. Marko Halosen ja Mari Ahmajärven Persianlahden pikkujättiläisetkokoaa tietoa alueen pitkästä historiasta ja omaperäisistä yhteiskunnista ensimmäistä kertaa suomeksi. Dohassa opettajina aiemmin työskennelleiden tekijöiden erityishuomio kohdistuu jalkapallon MM-kisoja isännöivään Qatariin.

Persianlahden pienissä maissa on noin 25 miljoonaa asukasta, mutta niiden hallussa on jopa neljännes Persianlahden valtavista öljyvarannoista. Alueen taloudellinen merkitys on valtava, mikä on myös aiheuttanut kilpailua resursseista sekä kriisitilanteita ja jopa sotia. Kaikki maat ovat fossiilisesta energiantuotannosta riippuvaisia, mikä nostattaakin kysymyksiä niiden taloudellisen kukoistuksen tulevaisuudesta.

”Jatkuvat öljy- ja kaasutulot ovat myös edellytys valtarakenteiden säilymiselle. Ilman niitä ei olisi mahdollista pitää kansaa tyytyväisenä. Vallanpitäjien näkökulmasta keskeinen kysymys ilmastonmuutoksessa onkin sen vaikutus heidän valtaansa. Jos merenpinnan nousu aiheuttaa vesipulaa tai tuhoaa asuntoja, seurauksena voisi olla esimerkiksi laajamittaisia kapinoita. Toisaalta kapinoita voisi ruokkia myös raju fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittaminen”, Marko Halonen ja Mari Ahmajärvi kertovat.

Persianlahden pikkujättiläiset -kirja kulkee kivikaudelta nykypäivään selvittäen, miksi mahtavien sivilisaatioiden ja imperiumien katveesta syntyi niin monta pientä itsenäistä monarkiaa. Kehitys helmenkalastajien kylistä ja Britannian protektoraateista mielikuvituksellisten rakennushankkeiden turismikeitaiksi on ollut nopeaa.

Alue on monelle tuttu myös maiden pehmeän vallankäytön seurauksena. Qatarissa on järjestetty Formula 1 -osakilpailujen lisäksi yleisurheilun MM-kilpailut, ja marras-joulukuussa maassa pelataan jalkapallon MM-kisat. Runsasta kritiikkiä herättäneen siirtotyöläisten aseman lisäksi kirjoittajat käyvät läpi laajemminkin qatarilaista yhteiskuntaa ja arkea. Vaikka Qatar on noussut erittäin köyhästä alueesta maailman rikkaimpien joukkoon, ovat kansalaiset vahvasti kiinni vanhoissa perinteissään, sukulaisuussuhteissaan ja uskonnossaan. Nykyään qatarilaiset muodostavat vain reilun kymmenen prosentin vähemmistön maassaan.

”Qatar on joutunut ja joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan idän ja lännen välillä taloudellisten ja ulkopoliittisten suhteidensa kanssa. Sama tasapainoilu koskee myös kulttuuria. Vain parinsadantuhannen ’aidon’ qatarilaisen joukko on niin pieni, että sen identiteetin ja perinteiden säilyttäminen ei ole tulevaisuudessa helppoa”, Halonen ja Ahmajärvi sanovat.

 

Kirjoittajat

Marko Halonen, FT, on vieraileva tutkija Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut sekä kansainvälisissä että kotimaisissa historian opetus- ja tutkimustehtävissä.
Yhteydenotot: marko.halonen@helsinki.fi | p. 050 368 7895

Mari Ahmajärvi, KM, on työskennellyt muun muassa ohjaavana opettajana Lapin yliopistossa sekä luokanopettajana Qatar–Finland International Schoolissa.

Marko Halonen ja Mari Ahmajärvi
Persianlahden pikkujättiläiset. Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar ja Yhdistyneet arabiemiraatit
ISBN 9789523451810
Gaudeamus 2022

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy