Kulttuuri- ja tiedetoimittaja Tapio Sippoin
Villa Gyllenbergissä on kesän ajan itämaiseen henkisyyteen liittyvä taidenäyttely, jossa esitellään suomalaisten taiteilijoiden taidetta, aiheesta kerättyjä esineitä, ja samalla niihin liittyviä edesottamuksia ja hassujakin uskomuksia itämaisista uskonnoista, ”henkisistä mestareista” ja muusta vastaavahkosta. Näyttely on selkeästi rakennuttu ja hyvä, joten suosittelen sitä lämpimästi kaikille suomalaisesta taiteesta ja taidehistoriasta kiinnostuneille, sekä kaikille henkisistä asioista innostuneille. Näyttelystä on rakennettu useamman huoneen kronologisesti etenevä kudelma, jossa esiin nousee muun muassa taiteilijoiden oman aikansa vaikutteina toiminutta teosofiataustaista ajattelua. Idän Henkisyys -taidenäyttely on tarjolla Villa Gyllenbergissä 26.4.-13.8.2023. Museo on auki ke, la, su klo 12-17.
Historia on taiteen tärkeä ja kantava voima
Näyttely edustaa myös menneisyyttä, historiaa, ja pikku hiljaa pois kuihtuvia uskomuksia tai niiden osin tietämättömiä tulkintoja, joista suomalaiset taiteilijat ammensivat luomisvoimaa ajalla, jolloin uskontotiede ja idän uskontojen tuntemus oli vielä lasten kengissä. Sen ajan taiteilijat ostivat uskonnollista vanitas-tavaraa lähinnä Pariisista ja muualta Euroopasta, eivätkä itse suinkaan käyneet noiden moninaisten ja rönsyilevien uskomuksien aasialaisissa kohdemaissa, kuten Intiassa, Tiibetissä, Kiinassa tai Japanissa. Joku uskalias taiteilija saattoi toki eksyä Egyptiin, jonka usein ja ”sujuvasti” katsottiin edustavan samaa uskomusperinnettä ja esoteerista tietämystä kuin esim. Intiassa oli. Tuossa mainitsemassani teosofisessa ajattelussa oleellisena on tai pikemminkin oli uskomus, jonka mukaan kaikki uskonnot ovat jollain tapaa yhtä tai niissä on joku ”sama ydin”.
Idän Henkisyys -näyttelyn kuratoinut Nina Kokkinen esitteli minulle ja muille paikalla olleille mukavan tarkasti näyttelyn idean. Nina kävi läpi monet taidenäyttelyn tärkeimmistä teoksista ja uskonnollisuuteen sekä itämaiseen henkisyyteen liittyvistä teemoista. Lopun kesää lauantaisin paikalla ovat oppaat, jotka ovat osaamisensa omaksuneet Kokkiselta. Oppaat pyrkivät sen tiedon nyt siirtämään halukkaille kävijöille. Tarkennukseksi kerron, että Idän Henkisyys -näyttelyn kuraattorina toimii taiteen- ja uskonnontutkija FT Nina Kokkinen (Donner-instituutti), jonka käynnissä olevaan tutkimusprojektiin tämä näyttely pohjautuu.
Myyttinen ITÄ toimi suomalaisten taiteilijoiden innoittajana
Idän uskonnot ja uskomukset ovat innoittaneet myös suomalaisia taiteilijoita taiteilemaan, keräilemään, matkustamaan, hiljentymään ja etsimään uudenlaisia näkökulmia niin taiteen tekemiseen kuin oman henkisyyden harjoittamiseen. Ilmiötä ovat nostaneet pinnalle mm. useat esoteeriset virtaukset, 1900-luvun alkupuolen tanssi- ja teatteritaide sekä pidempään jatkunut vastakulttuurinen liikehdintä (mm. teosofia, new age ja hippiliike). Näyttely luo taide- ja kulttuurihistoriallisen katsauksen näihin ’idän henkisyyttä ’ koskeviin mielikuviin 1800-luvun lopulta 1990-luvulle.
Näyttelyssä on esillä suomalaisen kulttuurin aarteita ja monen nimekkään taiteilijan teoksia. Näyttelyn taiteilijat ovat: Wäinö Aaltonen, Eva Bremer, Carolus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Meri Genetz, Ilona Harima, Werner von Hausen, Outi Heiskanen, Ester Helenius, Rudolf Koivu, Inari Krohn, J. O. Mallander, Ahti Lavonen, Anitra Lucander, Leena Luostarinen, Silja Rantanen, Venny Soldan-Brofeldt, Per Stenius, Carl-Erik Ström, Matti Visanti, Hannu Väisänen ja Jan Kenneth Weckman.
Idän Henkisyys -näyttely nostaa esiin kiinnostavia teoksia, kiehtovia elämäntarinoita ja esineitä, joissa mielikuvat idän henkisyydestä ovat saaneet elää suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa. Kuvataiteen ohella näyttelyssä on esillä myös lumoavia kuvituksia, historiallista valokuva-aineistoa sekä esim. Gustaf Mannerheimin ja Akseli Gallen-Kallelan keräämää uskonnollista esineistöä.
Villa Gyllenbergin jatkuvuus esoteerisissa taidenäyttelyissä
Samalla tässä näyttelyssä jatkuu Villa Gyllenbergissä muhiva henkisiin asioihin kiinnittyvä näyttelytraditio. Idän Henkisyys -taidenäyttely jatkaa esoteriaan liittyvää näyttelyketjua. Aiemmin täällä on ollut esim. erinomainen ja hauska Salatun Tiedon Tie -näyttely, joka esitteli okkultismin ja esoteerisuuden merkittävää roolia Suomen taiteessa vuosien 1890–1950 välisenä aikana.
Tuo aiemmin ollut Elämykselliseksi rakennettu Salatun Tiedon Tie -näyttely koostui paitsi tunnettujen myös historian katvealueille jääneiden taiteilijoiden teoksista, joista osa on ollut harvoin tai ei koskaan aiemmin esillä. Näyttelyssä oli mukana rakastettuja klassikkoja mm. Akseli Gallen-Kallelalta, Beda Stjernschantzilta, Hugo Simbergiltä ja Helene Schjerfbeckiltä. Mukaan oli kuitenkin etsitty myös kiinnostavia teoksia esimerkiksi Meri Genetziltä, Eva Törnwall-Collinilta, Torsten Wasastjernalta, Ilona Harimalta ja Werner von Hausenilta.
Tässä Idän Henkisyys -näyttelyn kotisivu: https://www.villagyllenberg.fi/nayttelyt/itamainen-henkisyys-26-4-13-8-2023
https://www.villagyllenberg.fi/