Kiasma tuo nähtäväksi Britannian merkittävimpiin nykytaiteilijoihin lukeutuvan Sarah Lucasin näyttelyn. Kyseessä on tunnettuun Young British Artists -liikkeeseen kuuluneen Lucasin ensimmäinen yksityisnäyttely Pohjoismaissa. Vuonna 2025 Kiasmassa on esillä myös näyttely Monira Al Qadirilta, jonka taiteen keskeinen aihe on öljy ja ihmiskunnan monimutkainen suhde tähän polttavan ajankohtaiseen raaka-aineeseen. Kotimaisista nykytaiteilijoista luvassa on Dafna Maimonin ja Essi Kuokkasen soolonäyttelyt. Uusi kokoelmanäyttely avautuu helmikuussa. Osana sitä nähdään runsas esitysohjelmisto Kiasma-teatterissa.
Kivi, paperi, sakset – Kiasman kokoelmanäyttely
14.2.2025–18.1.2026
Miksi nykytaide näyttää siltä kuin se näyttää? Yhtä taiteen peruskysymyksistä ihmetellään Kiasman uudessa kokoelmanäyttelyssä, jossa avautuu nykytaiteen materiaalien oivaltava kirjo: teoksissa maalikerrokset laskostuvat kuin kangas, valokuitu muodostaa pitsimäisen peiton ja kansallispuvuilta näyttävät asut onkin tehty muovikasseista.
Näyttely on koottu Kansallisgallerian kokoelmista, ja siihen kuuluu teoksia 1970-luvulta tähän päivään. Valituissa teoksissa materiaali on keskeinen osa teoksen sisältöä. Näyttely tuo esiin sen, miten nykytaide muuttuu yhteiskunnan mukana. Taiteilijoiden käyttämissä materiaaleissa näkyvät kulttuurin muutokset ja ilmiöt ympäristötietoisuuden lisääntymisestä digitalisaatioon ja käsitöiden kasvavaan suosioon. Näyttelyn kulmakivinä nähdään nykytaiteen klassikkoteoksia, kuten Jacob Dahlgrenin Abstraktion ihmeellinen maailma (2009) ja Maria Dunckerin Kansallispuvut IV (1998).
Monira Al Qadiri
21.3.–7.9.2025
Monira Al Qadiri (s. 1983) kasvoi Kuwaitissa, öljynjalostamoiden ja öljykenttien maisemissa. Omat lapsuusmuistot Persianlahden alueen petrokulttuurista ovat vaikuttaneet hänen taiteeseensa, jossa öljy on paitsi planetaarisen kriisin, myös vaurauden lähde. Näyttelyssä monimutkaista suhdetta raakaöljyyn voi pohtia esimerkiksi ilmassa leijuvien, jättimäisten petrokemiallisten molekyylien alla kävellessä tai katsellessa valtavien poranterien hidasta pyörimistä paikallaan. Visuaalisesti hyvin houkuttelevat teokset loistavat sateenkaaren väreissä kuin öljyläikät tai hohtavat helmet, joiden pyynti oli ennen öljybuumia merkittävä elinkeino alueella.
Monira Al Qadiri on Persianlahden alueen merkittävimpiä nykytaiteilijoita. Hän on syntynyt Senegalissa, kasvanut Kuwaitissa ja opiskellut Japanissa. Nykyään hän asuu ja työskentelee Saksassa.
Dafna Maimon
25.4.–21.9.2025
Dafna Maimon (s. 1982) kuvaa teoksissaan nykyajan ihmistä, joka kamppailee yhteiskunnan odotusten, mutkikkaan ruokasuhteen ja kadotetun yhteisöllisyyden kanssa. Keho yrittää viestiä meille tarpeistaan esimerkiksi kivulla. Kuulemmeko näitä viestejä?
Porvoossa syntyneen ja Berliinissä asuvan Maimonin teokset ovat usein performatiivisia ja elokuvallisia. Maimon suhtautuu lempeällä huumorilla teostensa päähenkilöihin, jotka eivät ole vain rationaalisia toimijoita, vaan tunteidensa ohjattavissa. Kolmen videoinstallaation lisäksi näyttelyssä on esillä runsaasti piirustuksia ja maalauksia. Osana näyttelyä Maimon toteuttaa myös osallistavan musikaaliteoksen Kiasma-teatterissa. Maimonilla on residenssipaikka Tammisaaressa vuoteen 2025 asti osana Pro Artibuksen ohjelmaa.
Sarah Lucas
10.10.2025
Sarah Lucas (s. 1962, Lontoo) on kolme vuosikymmentä kestäneen uransa aikana vakiinnuttanut asemansa yhtenä Britannian merkittävimmistä nykytaiteilijoista. Hänen veistoksilleen, valokuvilleen ja installaatioilleen on ominaista epäsovinnainen huumori ja arkisten ”readymade”-esineiden käyttö. Teosten vallitseva aihe on keho, jonka muotoja ja osia Lucas loihtii esiin huonekaluista, ruoasta, savukkeista ja sukkahousuista.
1990-luvulla Lucas asetti itsensä työnsä keskiöön omakuvallisissa valokuvissaan. Kuvien aseistariisuva sekoitus haavoittuvuutta ja asenteellisuutta loi monimerkityksisen sävyn suurelle osalle taiteilijan myöhempää tuotantoa.
Essi Kuokkanen
10.10.2025–
Essi Kuokkasen (s. 1991) maalauksissa alitajunnassa mylläävät ajatukset ja tunteet saavat ruumiillisen muodon. Teoksissa asiat yhdistyvät toisiinsa unenomaisella tavalla, lajien väliset rajat hämärtyvät, eloton herää eloon ja elävät olennot hajoavat palasiksi. Teoksissa esiintyy ihmisten ja eläinten lisäksi muita olioita, kuten kyynelsilmäinen banaani tai painava pilvi. Ajoittain kepeänäkin näyttäytyvän pinnan alla piilee surumielisyyttä.
Kuokkanen asuu ja työskentelee Helsingissä. Taiteilija kuvaa työskentelyään kierteleväksi liikkeeksi, jossa kuvat, maalaaminen ja teoksen nimeäminen sulautuvat yhteen joksikin uudeksi.
Kiasma-teatteri 2025
Kiasma-teatterin vuoden käynnistää itävaltalais-uzbekistanilaisen koreografi Nikima Jagudajevin teos Basically, joka on valloittanut museoita ympäri Euroopan. Teos yhdistää musiikin, tanssin ja rennon hengailun avoimeksi kokemukseksi, johon saa osallistua.
Osana Kiasman kokoelmanäyttelyä esitysohjelmistossa nähdään puolestaan Anna Maria Häkkisen vaikuttava teos Afterglow, joka tuo postmodernin tanssin klassikoita nykypäivään. Teos nousi suureen suosioon ensi-illassaan vuoden 2023 Performa-biennaalissa New Yorkissa. Lisäksi koreografi Juan Pablo Cámara ja kuvataiteilija Jessica Andrey Bogush luovat surrealistisen queer-maailman, ja hongkongilaistaiteilija Zheng Bon kanssa kuljetaan metsään hakemaan yhteyttä luontoon. WAUHAUS-kollektiivin The Companionissa kohdataan robottikoira ja pohditaan, millaisia tunteita ei-elävä olento herättää. Maija Hirvasen teoksessa Kiasma-teatteriin rakentuu sienimäinen näyttämö, jonka rihmastosta nousee hajoamisen ja kiertokulun koreografia puheineen. Anna Torkkelin Bliss-nykytanssiteos tutkii tanssiesityksen keskeisiä elementtejä valoa, ääntä, liikettä ja tilaa. Esitystaiteilija Ania Nowakin ja kuvataiteilijaduon Pakui Hardwaren yhteisteos Golden Gate käsittelee luopumista ja surua.