Teksti Saana Lehtinen Kuva Sanna Lång (maalaus)
Eteenpäin katsova, sivistynyt yhteiskunta tarvitsee kulttuuria juuri nyt enemmän kuin koskaan. Siksi on varmistettava, että taide ja kulttuuri pysyvät jokaisen saatavilla myös jatkossa.
Kulttuuri on ihmisenä olemiseen liittyvä itseisarvo. Se voidaan nähdä koko ihmiskunnan olemassaolon perustana sekä yhtenä demokratian kulmakivistä. Kulttuurin ansiosta sivistysyhteiskunta sekä sen elintavat ja -olot ovat kehittyneet aikojen saatossa nykyiseen muotoonsa. Kulttuuri ja taide myös turvaavat tämän myönteisen kehityksen jatkumisen.
Taide ja kulttuuri tarjoavat ihmiselle ainutlaatuisen portin ulos välittömästä, materiaalisesta todellisuudesta. Kun mukaansatempaava kirja, elokuva, teatteri, museo tai musiikki vie meidät mennessään, saatamme matkustaa arkitodellisuudestamme huomattavastikin poikkeaviin maailmoihin. Tällaiset kokemukset vahvistavat mielikuvitustamme ja kykyämme ajatella kriittisesti. Ajattelumme hyötyy yhtä lailla taiteen luomisesta: kun ilmaisemme itseämme esimerkiksi tanssimalla tai laulamalla, mielemme raivaa usein kuin huomaamatta tilaa uusille, kirkkaammille ajatuksille.
Taiteella on myös ainutlaatuinen kyky repäistä meidät irti menneestä, tarjota vaihtoehtoisia skenaarioita ja kuvittaa vielä olemassa olematonta. Ei ole sattumaa, että nykyisen ihmiskäsityksen mukaiset tieteen, demokratian ja yksilönvapauksien ensimmäiset askeleet otettiin 1400–1500-luvuilla juuri taiteilijoiden ja filosofien piirissä. Taide on inspiroinut tutkijoita kautta aikojen, minkä lisäksi se havainnoi, peilaa, dokumentoi ja kuvaa aikansa yhteiskuntaa sekä visioi tulevaa ja ammentaa menneestä.
Mahdollisuus paremman yhteiskunnan rakentamiseen on taattava myös nuorille. Investoimalla taide- ja kulttuurikasvatukseen, vapaaseen sivistystyöhön sekä kuntien kulttuuritoimintaan voimme varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus kehittyä luovaksi ja kriittiseksi ajattelijaksi.
Kulttuuri tuo ihmisiä yhteen
Nykypäivän julkista keskustelua hallitsevat entistä vahvemmin ääripäät. Samalla elämme myös erillämme toisistamme: kohtaamme muita ihmisiä harvemmin ja koemme yksinäisyyttä. Lisäksi yhä suurempi joukko nuoria uhkaa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vaikka maailmassa myllertää, kulttuurin kyky tuoda ihmisiä yhteen ei ole kadonnut. Erilaiset kulttuuritapahtumat, museot sekä taide- ja kulttuuriharrastukset ovat tutkitusti tehokas lääke yksinäisyyttä, osattomuutta ja syrjäytymistä vastaan. Taide synnyttää yhdenvertaisia osallisuuden ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia sekä tukee aktiivista elämäntapaa. Lisäksi taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen luo tärkeitä kokemuksia ryhmään tai laajemmin koko yhteiskuntaan kuulumisesta sekä auttaa muodostamaan uusia ystävyyssuhteita ja verkostoja. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tai marginaalissa elävän ihmisen kohdalla tällainen yhteisöllisyys voi parhaimmillaan muuttaa koko elämän suunnan.
On ensisijaisen tärkeää mahdollistaa kaikille pääsy taide- ja kulttuurikokemusten äärelle. Siksi on huolehdittava, että kulttuurilaitoksilla ja -järjestöillä sekä vapaalla sivistystyöllä on tulevaisuudessakin resursseja pitää yllä saavutettavia kohtaamispaikkoja sekä tarjota jokaisen kukkarolle sopivia näyttelyitä, kulttuuritapahtumia ja -harrastuksia. Esimerkiksi kirjastoilla ja museoilla on korvaamaton rooli oppimista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä vahvistavina tiloina, joissa vieraileminen ei katso kulttuuritaustaa tai varallisuutta. Kirjastojen tehtäviin kuuluu myös aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian edistäminen. Mitä enemmän voimme tarjota kaikille aidosti avoimia tiloja ja paikkoja kohtaamisille ja vuorovaikutukselle, sitä paremmin koko yhteiskunta voi.
Parempaa ymmärrystä moninaisuudesta
Useat tutkimukset ovat osoittaneet taiteen edistävän ihmisten kognitiivisia kykyjä. Oppimista tapahtuu myös suoraan taiteen kokemisen ja tekemisen kautta. Taide, museot ja teatteri pyrkivät usein kuvaamaan erilaisia ilmiöitä ja kertomaan ihmisten tarinoita, mikä opettaa meitä katsomaan oman kuplamme ulkopuolelle.
Esimerkiksi lukeminen tarjoaa keinon kurkistaa vieraisiin kulttuureihin ja ajatusmaailmoihin. Marginalisoiduista ryhmistä kertovat teatteriesitykset voivat taas auttaa hylkäämään ennakkoluuloja ja kohtaamaan erilaisuutta. Harrastamalla teatteria saamme sen sijaan kokeilla erilaisia rooleja ja niiden esittämiseen kytkeytyviä, vaikeitakin tunteita.
Kulttuurikompetenssi eli kyky toimia kulttuurisissa ympäristöissä kehittyy läpi elämän, ja on hyödyksi niin tänä päivänä kuin tulevaisuudessakin. Kulttuurikompetenssi muotoutuu omakohtaisten kokemusten ja elämysten sekä riittävän varhain aloitetun harjoittelun kautta. Varhaislapsuudessa tarjotut mahdollisuudet rakentavat ihmisen omaa kulttuuri-identiteettiä ja muodostavat henkilökohtaisen suhteen taiteeseen ja kulttuuriin. Kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmat kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ovat siten ratkaisevassa asemassa luodessaan kasvualustaa lapsille ja nuorille.
Kulttuuri on investointi, ei kuluerä
Ihmisyys ja kulttuuri kuuluvat tiiviisti yhteen. Kun ihmiset kohtaavat ja ymmärtävät toisiaan, myös hyvinvointi lisääntyy. Tämän osoittaa muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2019 julkaisema raportti, jonka mukaan taide ja kulttuuri ehkäisevät sekä psyykkisiä että fyysisiä sairauksia ja auttavat luomaan innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. Musiikin kuuntelun taas on todettu parantavan mielialaa ja edistävän jopa sairauksista, kuten aivoinfarktista, parantumista. Kaikki nämä vaikutukset heijastuvat positiivisesti yhteiskunnan kassaan.
Taide- ja kulttuuritoiminta on itsessään myös merkittävä osa kansantaloutta. Suomalaiset kotitaloudet käyttivät kulttuuripalveluihin yhteensä 5,7 miljardia euroa jopa keskellä koronapandemiaa.
Taide- ja kulttuurialan tuottama hyvä ei tapahdu itsestään, vaan sitä tuottamaan ja ylläpitämään tarvitaan osaavia asiantuntijoita eli taiteilijoita ja kulttuurityöntekijöitä. Heidän työnsä muodostaa suuntaa näyttävän taide- ja kulttuurikentän, joka on osa sivistysvaltion kivijalkaa. Toimialaa arvostamalla varmistetaan tuotosten laadun lisäksi niiden kattava tarjonta ja saatavuus. Samalla myös työllistetään ihmisiä ja kerrytetään verovaroja.
Tilastokeskuksen mukaan taide- ja kulttuuriala tarjosi Suomessa vuonna 2022 työn noin 136 000 ihmiselle. Kulttuurialan kehityksestä tehdyn taloustutkimuksen mukaan alan vuosittaisen palkkasumman kerrotaan olevan kerrannaisvaikutuksineen 5,1 miljardia euroa ja tuottavan vero- ja maksutuloja 3,3 miljardin euron edestä.
Kulttuurin rahoituksen osuus valtion budjetista on vain noin 0,8 prosenttia. Pieni, mutta alan olemassaolon kannalta välttämätön satsaus saadaan vuosittain kuitenkin moninkertaisena takaisin. Esimerkiksi vuonna 2020 valtion kulttuurille antama 1,2 miljardin tuki tuotti yhteensä 13 miljardin euron tuotoksen.
Kun puhumme kulttuurista, kyse on kuitenkin aina paljon muustakin kuin rahasta. Kyse on ihmisyyden perustasta, joka vahvistaa kykyämme rakentaa kestävää, yhteistä tulevaisuuskuvaa. Se kasvattaa niin yhteiskunnan taloudellista kuin henkistäkin pääomaa. Kulttuuri on ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille.
Artikkelin sisältöasiantuntijoina ovat toimineet Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste ja yhteistyöverkosto Taikusydän sekä taidehistorian professori Heikki Hanka.
Artikkelissa mukana olleita toimijoita
ACCAC Finland – Esteetön taide ja kulttuuri ry
Yhdistys edistää jokaisen ihmisen tasavertaista oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin, niin tekijänä kuin kokijana.
Globe Art Point
Ulkomaalaistaustaisten taitelijoiden, kulttuurityöntekijöiden sekä –yrittäjien aktiivinen edustaja, kohtaamispaikka ja sillanrakentaja Suomessa.
Kansanvalistusseura
Suomen vanhin sivistystyöhön ja elinikäiseen oppimiseen keskittyvä säätiö.Kvs-säätiö koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämää Sivistyksen teemavuotta 2024.
KOM-teatteri
KOM-teatteri on syntynyt palavasta halusta vaikuttaa yhteiskuntaan ja tuottaa korkeatasoista, taiteellisesti kunnianhimoista sekä monimuotoista teatteria.
KulttuuriEspoo
Laadukkaat kulttuuripalvelut edistävät asukkaiden tasa-arvoa, yhteisöön kuulumista, osallistumista ja hyvinvointia.
Kulttuurikeskus PiiPoo
Lempäälän Ideaparkissa sijaitseva PiiPoo tuottaa kulttuuri- ja taidetoimintaa kaikille sekä kouluttaa ja kehittää kulttuurihyvinvointialaa.
Suomen kulttuuritalot ry
Kunnallisten ja yksityisten kulttuuri- ja tapahtumatalojen yhdistys, joka vahvistaa toiminnan laatua, ammatillista osaamista, yhteiskunnallista arvostusta ja talojen välistä yhteistyötä.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry
Alan ainoa etujärjestö, joka tuo yhteen ammattilaiset ja opiskelijat. Yhdistys tekee edunvalvontaa, nostaa alan arvostusta ja tuottaa tutkimustietoa.
Postimuseo
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä museo, joka tallentaa ja esittää eri aikakausille ominaisia tieto- ja tavaraliikenteen materiaaleja ja ilmiöitä.
Suomen kirjastoseura
Kansalaisjärjestö, joka edistää kirjastojen asemaa, kokoaa yhteen kirjastojen ammattilaiset ja ystävät sekä toimii sivistyksen ja kulttuurin hyväksi.
Suomen Musiikintekijät
Edustaa säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia sekä edistää heidän ammatillisia etujaan, alan yhteiskunnallista arvostusta ja yhteisöllisyyttä.
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan asiantuntijoiden valpas edunvalvoja sekä työelämän kehittäjä, jonka tavoitteena on vahvistaa alan ammattilaisten osaamisen ja työn arvostusta.