Raikas vuoropuhelu helsinkiläisten taidekokoelman varhaisempien ja uudempien teosten välillä nostaa esiin monia ajankohtaisia teemoja sukupuolesta kehollisuuteen. Tuoreet rinnastukset ja teosten yksityiskohtiin porautuminen antavat mahdollisuuksia uusiin tulkintoihin. Näyttely on avoinna HAM Helsingin taidemuseossa 9.2.–29.9.2024.
Tyttö joka muuttui ruusupensaaksi -näyttelyssä pohditaan esittämisen ja näkemisen tapoja. Lähtökohtana toimii HAM Helsingin taidemuseon sydän, Leonard ja Katarina Bäcksbackan kokoelma. Näitä teoksia on asetettu vuoropuheluun HAM Helsingin taidemuseon kokoelman uudempien teosten sekä valikoitujen muiden nykytaiteen teosten kanssa.
Näyttelyn kuraattori FT Asta Kihlman yhdistää uutta ja vanhaa kuvastoa etsien vastinpareja ja vastapareja. Tarkoituksena on saattaa erilaisia ilmiöitä vuoropuheluun siten, että ne osaltaan valaisevat toinen toistaan. Teosten lähiluvussa Kihlman kiinnittää huomion usein epäolennaisiltakin vaikuttaviin yksityiskohtiin, jotka saattavat johtaa kiehtoviin uusiin tulkintoihin.
– 448 teoksen Bäcksbackan kokoelma on edelleen HAMin sydän. Sen teokset ovat aikansa kiinnostavinta taidetta, ja kokonaisuutena kokoelma valottaa oivallisesti suomalaisen modernismin kehitystä. Jotta kokoelmat pysyvät elävinä, ne tarvitsevat uusia lukutapoja ja eri perspektiiveistä valottamista. Uskon, että tämä näyttely tuottaa paljon uusia ajatuksia ja kohtaamisia, sekä syötteitä jokaisen omille tulkinnoille, sanoo HAM Helsingin taidemuseon johtaja Arja Miller.
– Bäcksbackan kokoelmassa erilaiset katsepositiot, keho, habitus sekä asetelma- ja maisema-aiheet nousevat keskiöön. Näihin viiteen teemaan keskittyy myös monimediaalinen Tyttö joka muuttui ruusupensaaksi –näyttely. Kokonaisuus haluaa kunnioittaa Bäcksbackan taidemakua, ja jokaisen salin ja teeman sisällä nähdään keräilijän tutkimia taiteilijoita tai tyylisuuntia, sanoo kuraattori Asta Kihlman.
Näyttely antaa myös mahdollisuuden tarkastella keräilijyyttä ja taidekokoelmien kartuttamista. Lisäksi näyttelyssä avataan taidehistoriallisia tyylejä ja tekniikoita sekä taiteen teorioita ja taiteen tekemisen tapoja. Keskeiseksi nousevat myös pohdinnat kuvan mahdollisuuksista kertoa ja vaikuttaa.
Leonard ja Katarina Bäcksbackan taidekokoelmalla oli ratkaiseva merkitys Helsingin kaupungin taidemuseon perustamiselle. 448 teosta lahjoitettiin kaupungille vuonna 1976 ja ne ovat edelleen HAM Helsingin taidemuseon kokoelmien ydin. FT Christina Bäcksbacka on jatkanut isovanhempiensa ja isänsä Ingjald Bäcksbackan arvokasta työtä Taidesalongin galleristina ja taiteen kerääjänä. HAMille lahjoitettuun Ingjald Bäcksbackan ja Christina Bäcksbackan kokoelmiin kuuluu tällä hetkellä yli 370 teosta.
– Merkittävä taideteos on kuitenkin aina koskettava ja jokaisella katsojalla on oikeus vastaanottaa se myös oman persoonansa ja edellytystensä mukaisesti, korostaa Christina Bäcksbacka.
Näyttelyssä on teoksia kaikkiaan 31 taiteilijalta. Osa näyttelyn herkistä paperipohjaisista teoksista vaihdetaan näyttelyn puolivälissä saman taiteilijan toisiin teoksiin, jotta niiden valoaltistusta voidaan rajoittaa. Kerrallaan näyttelyssä on 40 teosta tai teoskokonaisuutta. Näistä vaihdettavia teoksia tai teoskokonaisuuksia on 11.
Näyttelyn taiteilijat ovat Louise Bourgeois, Yngve Bäck, Jules Cavaillès, Shia Conlon, Erik Creutziger, Saara Ekström, Magnus Enckell, Hilda Maria Flodin, Emma Helle, Emma Jääskeläinen, Sylvester Kivelä, Ervin Latimer, William Lönnberg, Heikki Marila, Mauno Markkula, Ana Mendieta, Olli Miettinen, Tina Modotti, Dennis Oppenheim, Tero Puha, Valle Rosenberg, Jalmari Ruokokoski, Noora Sandgren, Vidha Saumya, Sigrid Schauman, Elga Sesemann, Joel Slotte, Ellen Thesleff, Salla Tykkä, Hanna Weselius ja Hannah Wilke.
Tyttö joka muuttui ruusupensaaksi -näyttely on saanut tukea Museovirastolta.
HAM julkaisee näyttelyn yhteydessä kuraattori Asta Kihlmanin kirjan ’Tyttö joka muuttui ruusupensaaksi’. Näyttelyjulkaisu on myynnissä HAM shopissa (18 eur).