Tiede- ja kulttuuritoimittaja Tapio Sippoin
Mitä ihmettä! Onko kansallisarkistossa kaikille avoin näyttely vapaamuurareiden salaisuuuksista? Mistä tässä on kyse? Vapaamuurarius on Suomessa edelleen melko tuntematon sosiokulttuurinen ilmiö, josta keltainen lehdistö on kirjoittanut aina välillä huonolaatuista journalismia edustavia juttujaan. Tähän innoittaa varmasti myös vapaamuurariuden upea ja vahva historia. Tunnettuja ja tärkeitä maailman historiaan ja sivistyksen nousuun monella tavalla vaikuttaneita vapaamuurareita riittää. Lista on läkähdyttävän pitkä, mutta listaan heistä edes muutaman.
Wolfgang Amadeus Mozart, Júlia Apraxin, Ludwig van Beethoven, William Frederick Cody eli Buffalo Bill, Elizabeth Aldworth, Nat King Cole, Walter Percy Chrysler, Maria Deraismes, Davy Crockett, Arthur Conan Doyle, Henry Ford, Fredrik Suuri, Giuseppe Garibaldi, Federico García Lorca, Johann Wolfgang von Goethe, Salome Anderson, Anna Apollónia Máriássy, Harry Houdini, J. Edgar Hoover, Kalākaua, Rudyard Kipling, Ilona Hadik-Barkóczy de Szala, Thomas Lipton, Franz Liszt, Catherine Babington, Felix Mendelssohn, Annie Besant, Franz Mesmer, Alexander Pushkin, Jean-Jacques Rousseau, Hannah Mather Crocker, John Steinbeck, Mark Twain, Pierre-Théodore Verhaegen, Swami Vivekananda, François-Marie Arouet eli Voltaire, Marie-Henriette Heiniken eli Madame de Xaintrailles, Emmanuil Xanthos, Jovan Jovanović Zmaj, Jurji Zaydan ja sir Winston Churchill. Lisäksi kaikkiaan viisi Englannin kuningasta, 15 USA:n presidenttiä ja yhdeksän Ruotsin kuningasta ovat olleet vapaamuurareita. Suomalaisia vapaamuurareita ovat olleet esim. Jean Sibelius ja presidentti Risto Ryti.
Jotkut keltaisen lehdistön medioista ovat onnistuneet myös paljastamaan Suomen Suurloosin jäsenien nimilistoja. Mutta tässä Suomi on poikkeus, jos vertaamme sitä muihin länsimaisiin valtioihin. Sivistyneemmissä osissa Eurooppaa ja USA:ssa on varsin normaalia, että vapaamuurarijärjestöissä mukana olevat kertovat aivan avoimesti olevansa vapaamuurareita ja näissä maissa vapaamuurariloosien jäsenyys tulkitaan pääsääntöisesti hyvin positiivisena asiana.
Toisaalta salaliittoteorioita viljelevät monenkirjavat ryhmittymät levittävät myös länsimaissa varsin avoimesti tieteellisesti tarkastellen valheellista tietoa vapaamuurareista ja heidän opetuksistaan. Sosiaalisessa mediassa on korostuneen paljon sellaisia postauksia ja videoita, joita katsellessa tajuaa, ettei niissä ole totuuden siementäkään. Tätä hömppää tuottavat kovin vastakkaiset tahot; äärioikeisto, äärivasemmisto ja äärifundamentalistiset kristilliset ja islamistiset ryhmät. Sinällään jo tämä tieto näiden ryhmien luonteesta on kovin hämmentävä. Vapaamuurariuden on oltava siis varsin kiehtova juttu, kun siihen ja sen mustamaalaamiseen käytetään noin paljon energiaa.
Maapallolla on arvioni mukaan tällä hetkellä ehkä noin viisi miljoonaa vapaamuuraria, mutta tarkkaa määrää ei pysty sanomaan kukaan. Uskontotieteen tutkimuksien mukaan vapaamuurareiden määrä on maailmanlaajuisesti laskussa, mutta esim. Suomessa määrä on kasvussa. Joka tapauksessa on selvää, että vapaamuurarius on varsin merkittävä esoteerinen ja filosofinen aatevirtaus, joka on syntynyt todennäköisesti 1600-luvun loppupuolella ja joka on onnistunut selviämään elinvoimaisena meidän päiviimme asti. Tarkkaa syntyhetkeä ei tiedä kukaan.
Merkittävä yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ilmiö
Vapaamuurariutta on tieteen parissa tutkittu jo pitkään. Tärkeimmät tieteelliset tutkimukset ovat englannin-, ranskan- ja saksankielisiä. Suomeksi avointa tieteellistä tutkimustietoa vapaamuurariudesta on ollut varsin vähän, mutta tilanne on muuttumassa. Maailmalla vapaamuurariutta tutkitaan sekä historiallisena ilmiönä, että uskontotieteen ja kulttuuriantropologian parissa esoteerisena ja okkulttisena kulttuuri-ilmiönä. Tietoa voi löytää useilla kielillä runsaasti avoimista ja julkisista lähteitä, sekä netistä että kirjastoista.
Vapaamuurareiden harjoittamaa ihmisen ajattelun vapautta ja heidän hyvään eettiseen ihmisyyteen pyrkivää aatteellista opetustoimintaa on pyritty myös rajoittamaan. Tolkullisen osuvana yleistyksenä voidaan todeta, että mitä sairaampi yhteiskunta, sitä vahvempi vapaamuurareiden vaino. On avoimesti tiedossa, että nykyään monissa diktatuurisissa valtiossa vapaamuurarius on joko virallisesti kiellettyä, tai vapaamuurarit ovat niissä olosuhteissa erittäin vaitonaisia olemassa olostaan. Historia on vielä karumpi. Hitler jahtasi vapaamuurareita ja teki parhaansa, jotta he kuolisivat keskitysleireillä ja Stalin vainosi vapaamuurareita. Yksi omituinen poikkeus tästäkin löytyy, sillä Kuuba on totalitaarinen valtio, jossa vapaamuurarius on sallittu.
Vapaamuurareiden salat on paljastettu jo ajat sitten
Suomessa roskalehdistö on pyrkinyt yleensä viljelemään mielikuvaa, jossa vapaamuurariudessa olisi suuria salaisuuksia ja toiminta olisi muutenkin epämääräistä tai jopa rikollista. Uskontotieteen parissa vapaamuurareiden salaisuudet on selvitetty ja julkisesti tuotu esiin jo monta kymmentä vuotta sitten. Keski-Euroopassa on yliopistoja, joissa voi pääaineena opiskella esoteriaa ja siihen liittyviä sosiokulttuurisia ilmiöitä. Tutkimuskenttä on laaja ja laadukkaita tieteellisiä tutkimuksia on tuotettu runsaasti. Jokainen, joka oikeasti haluaa ja on tarpeeksi kiinnostunut, pystyy akateemisten tutkimusten kautta saamaan selville käytännössä kaiken oleellisen mikä liittyy vapaamuurariuden filosofisiin, uskomusjärjestelmällisiin ja rituaalisiin käytänteisiin.
Vapaamuurareiden tärkein aatteellinen opetusväline on rituaali. Sivistyneissä länsimaissa vapaamuurareiden toiminta on varsin avointa, mutta rituaalinsa vapaamurarit pyrkivät pitämään salassa. Yleisin syy siihen lienee pedagoginen, sillä vapaamuurariuden opetus perustuu isolta osin yllätyksen tuomaan positiiviseen kokemukseen, jonka vuoksi rituaalin fokuksessa oleva initioitava kokelas aktivoituu yllätyksen avulla ja kautta aktiivisesti miettimään filosofisten ja eettisten esoteeristen opetusten merkityksiä.
Vapaamuurareiden rituaalit
Arjessa meillä kaikilla on suuri määrä rituaaleja. Aamulla kun peset hampaat, voidaan se helposti tulkita terveydenhoidolliseksi aamurituaaliksi. Lähes kaikki uskonnot harjoittavat uskonnollisia käytänteitä, joista suurin osa voidaan uskontotieteellisesti tulkita rituaaleiksi. Uskonnoissa näitä rituaaleja ei kovin helposti haluta tulkita magian harjoittamiseksi, mutta toki toisen ns. kilpailevat uskonnon rituaali voidaan tulkita jonkin sortin negatiiviseksi magiaksi. Magiassa yleistävänä tendenssinä on pyrkimys vaikuttaa sekä henkiseen että mahdollisesti myös fyysiseen todellisuuteen tahdon voiman kautta.
Rituaalimagian käytänteitä voidaan havaita yllättävän tutuissa paikoissa. Koska itse olen Ev. Lut. Kirkon pappisliiton jäsen, otan tähän esimerkin kristinuskon parista. Uskontotieteellisesti tarkastellen ehtoollinen on uskonnollinen rituaali. Kun ehtoollisen rituaalissa viini siunataan ja sen ajatellaan tai uskotaan muuttuvan Kristuksen vereksi ja kun leipä siunataan ja sen ajatellaan tai uskotaan muuttuvan Kristuksen lihaksi, on kyseessä ilmiselvästi tilanne, joka voidaan uskontotieteen suunnalta tarkastellen tulkita myös rituaalimagiaksi, etenkin jos ehtoollista nauttiva henkilö tai siunaava pappi tuolloin tahtoo, että viini muuttuisi Kristuksen vereksi ja leipä lihaksi.
Uskontotieteen yhden tulkinnan mukaan vapaamuurarit harjoittavat rituaalimagian kaltaista toimintaa. Vapaamuurareiden rituaalia voidaan myös jollain tavoin rinnastaa henkiseen psykodraamaan tai nykyajan roolipeleihin eli larppaamiseen. Neurofysiologian suunnalta voidaan todeta, että vapaamuurarikokelaan limbinen järjestelmä tuottaa rituaalin aikana koetun yllätyksen vuoksi kokelaalle jotain hänen hyvää henkistä kasvuaan tukevaa. Limbinen järjestelmä on aivoalueiden joukko, joka osallistuu mm. autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn, sekä yhdistää erilaisia tunnetiloja muistiin tallentuneisiin fyysisiin tuntemuksiin.
Vapaamuurareiden yli 4000 erilaista rituaalia
Esoteerisissa yhteisöissä hyvin usein eräs tärkein uskomuksellinen käytänne on rituaali ja rituaalimagian käyttö. Vapaamuurarius ja etenkin sen rituaali on kiistatta esoteerista toimintaa. Uskontotieteen suunnalta tarkastellen vapaamuurareiden rituaalit sisältävät myös varsin paljon rituaalimagian tunnusmerkistöä. Jokainen voi todeta tämän kohtuullisen helposti, sillä netistä voi lukea ja ladata itselleen melko monta vapaamuurareiden rituaalia. Esimerkiksi Hollannissa on uskontotieteellinen erittäin laaja sivusto, jolla on avoimesti tarjolla kymmeniä vapaamuurareiden rituaaleja useilla kielillä. Netin kirjakaupoista on myös helppoa tilata lähes mikä tahansa vapaamuurarirituaali uutena kirjana. Suomessa divareissa on ollut kaupan ns. tiskin alta ostettuna vapaamuurareiden vanhoja rituaalikirjoja.
Historiallisesti tunnettu tosiasia on, että vapaamuurariuteen ovat vaikuttaneet lukuisat esoteeriset suuntaukset. Koska vapaamuurareiden rituaalit ovat nykyään kaikkien asiansa osaavien uskontotieteilijöiden saatavilla, tiedämme melko paljon rituaalien sisällöistä. Valistuksen ajan aatteiden lisäksi erityisesti esille voidaan nostaa juutalainen ja kristillinen kabbala, gnostilainen aatevirtaus, sekä ruusuristiläinen aatevirtaus. Uskontotieteellisen tarkastelun kautta voidaan todeta, että vapaamuurareiden rituaalit sisältävät myös sellaisia tulokulmia ja tarttumapintoja, joiden kautta esiin pomppaa uusplatonismi, hermetismi, sekä länsimainen astrologia ja samankaltaisuutta voidaan löytää myös tarot-korttien traditioon.
Kuten missä tahansa organisaatiossa, myös vapaamuurareiden parissa asioita kehitetään, korjataan, parannellaan ja muutetaan. Tämä koskee myös vapaamuurareiden rituaaleja. Vapaamuurariuden tieteellisen tutkimuksen parissa on tähän päivään mennessä löydetty yli 200 ns. sinisen asteen rituaalia ja yli 4000 muiden vapaamuuriasteiden ja järjestöjen rituaalia. Lähellekään kaikkia näitä rituaaleja ei enää looseissa käytetä, vaan ne ovat enää historian aarteita, joiden kautta voi tutkia vapaamuurariuden esoteerisia kehityskulkuja. Perinteisesti vapaamuurariudessa annetaan kokelaalle ensin kolme astetta. Asteen saanti on esoteerinen vihkimystilaisuus ja saajaa kutsutaan yleensä kokelaaksi. Sen jälkeen hän voi tilanteesta ja järjestöistä riippuen edetä vapaamuurariuden opiskelussa hankkimalla itselleen erilaisia lisäasteita.
Suomalaisten vapaamuurarijärjestöjen moninaisuus
Vastoin yleistä luuloa voidaan hyvin todeta, että vapaamuurarijärjestöt ovat keskenään jännitteistä porukkaa, eivätkä kaikki tule toimeen toistensa kanssa. Yleinen harhaluulo on myös, että vapaamuurius on vain miesten touhua. Totuus kuitenkin on, että Suomessakin toimii neljä varsinaista vapaamuurarijärjestöä, joissa on jäseninä sekä miehiä että naisia.
Vapaamuurarius on yleismaailmallinen esoteerinen ilmiö, ja kaikenkarvaiset salaliittoteoreetikot viljelevät mielellään väitettä, että vapaamuurareilla on jonkin sortin koko maailman herruus ja johto. Tyly tieteellinen tosiasia on, että maailmalla yleisimmät suuret vapaamuurarijärjestöt ovat kansallisia ja erinomaisen itsenäisiä, eli niiden ylin johto on samassa maassa kuin missä kyseinen järjestö toimii. Näin ei toki ihan aina kuitenkaan ole, vaan on olemassa myös pieniä poikkeuksia.
Normaali käytäntö Suomessa on, että vapaamuurarille annetaan aluksi kolme astetta. Nämä asteet ovat oppilasmuurari/oppipoika, veljesmuurari/ammattilainen ja mestarimuurari. Asteet saadaan järjestöstä ja loosista riippuen yleensä noin 1-5 vuoden aikana. Tuon noin viiden vuoden jälkeen kyseinen henkilö voi innostuksensa ja kiinnostuksensa mukaan edetä vapaamuuraripolkuaan hakeutuen itse tai suosittelijoidensa ohjauksessa hakeutua lisäksi muihin ns. jatko- tai lisäasteisiin. Suomessa eri vapaamuurarijärjestöissä on erilaisia mahdollisuuksia ja erilaisia astejärjestelmiä, joten jo suomalainenkin vapaamuurarius on tältä osin varsin epäyhtenäinen ja hajarakenteinen esoteerinen aatekenttä.
Ylä- tai lisäastejärjestelmällä tarkoitetaan vapaamuurarillisia organisaatioita, joissa ns. sinisen vapaamuurariuden kolme ensimmäistä astetta suorittaneet mestarimuurarit voivat jatkaa itsensä kehittämistä. Maailmalla kolme suurinta vapaamuuriuden linjaa ovat Yorkilainen riitti, Skottilainen riitti ja ns. ruotsalainen riitti. Skottilainen riitti on vapaamuurareiden Yorkin riitin kanssa rinnakkainen ylä/lisäastejärjestelmä, joista muualla maailmalla vapaamuurari valitsee jomman kumman, mutta Suomessa hän voi edetä molempia yhtä aikaa. Ruotsalainen riitti on taas ihan omansa ja se on käytössä vain pohjoismaissa ja osin Saksassa. Maailmalla on lisäksi esim. USA:ssa vuonna 1784 perustettu Prince Hall vapaamuurarijärjestö, jossa erikoisuutena on, että jäsenet alunperin ovat olleet kaikki mustaihoisia.
Suomessa toimii neljä merkittävää vapaamuurarijärjestöä
Neljästä Suomessa toimivasta selvästi vapaamuurariutta edustavasta järjestöstä suurin on Suomen Suurloosi, jonka alaisuudessa on tällä hetkellä 180 ns. sinistä loosia, sekä ns. lisäastejärjestöjä kuten Merkkimestarimuurari Suurloosi (n. 3600 jäsentä), Royal Arch -järjestö (n. 2500 jäsentä), Ark Mariner -järjestö (n. 1650 jäsentä), Rose Croix -järjestö Muinainen ja Oikeutettu Riitti, (n. 2500 jäsentä), Temppeliritarit, Maltan ritarit (n. 1350 jäsentä), sekä Konklaavi eli Konstantinuksen Punaisen Ristin aste, Pyhän Haudan aste ja Pyhän Johannes Evankelistan aste (n. 900 jäsentä), ja Royal Order of Scotland (n. 150 jäsentä). Tässä miesten vapaamuurarijärjestössä eli Suomen Suurloosissa on yli 7300 jäsentä. Suomen Suurloosi on täysin suvereeni ja itsenäinen järjestö, jonka koko johto on Suomessa. Järjestön suurmestarina toimii tällä hetkellä turkulainen Henrik Nylander. Lähes kaikki 180 loosia on rekisteröity Patentti- ja Rekisterihallitukseen yhdistysrekisteriin eli ne ovat virallisia ry -päätettä käyttäviä yhdistyksiä.
Toinen jäsenmäärältään suuri vapaamuurarijärjestö, joka toimii Suomessa, on Svenska Frimurar Order eli SFMO, jonka ylin johto onkin Suomen sijaan Tukholmassa. Järjestöön kuuluu noin 1450 veljeä Suomessa, kaikki miehiä. SFMO tekee rituaalinsa ns. Ruotsalaisen riitin mukaan ja puhekielenä siinä käytetään melkoisen vanhaa ruotsia. SFMO:n rituaalin keskeinen rakentaja ja luoja on Kaarle herttua, josta myöhemmin tuli Ruotsin kuningas Kaarle XIII. Ei ole kovin yllättävää, että suurin osa SFMO:n jäsenistä puhuu ruotsia äidinkielenään tai ovat kaksikielisiä.
Naiset vapaamuurareina
Näiden edellä mainittujen järjestöjen lisäksi Suomessa toimii kaksi vapaamuurarijärjestöä, joissa on naisia. The International Order of Freemasonry Le Droit Humain on Ranskasta johdettu vapaamuurarijärjestö, jossa on jäseninä sekä naisia että miehiä. Suomessa tätä kutsutaan nimellä Yhteisvapaamuurarit. Järjestössä on Suomessa noin 180 jäsentä, joista arvioni mukaan noin 60% on naisia. Suomessa järjestössä on yhdeksän ns. sinistä loosia ja kaksi Eestissä. Suomen kieliopin vanhentuneen tyylin mukaisesti järjestö kutsuu loosejaan loosheiksi. Ylimmät ns. lisäasteet järjestön jäsenet joutuvat hakemaan Ranskasta ranskankielisessä rituaalissa, mutta Suomessa ns. alempien asteiden rituaalit tehdään suomenkielellä.
Toinen naisia vapaamuurareiksi vihkivä vapaamuurarijärjestö on Svenska Kvinnofrimurareorden i Finland – Suomen Naisvapaamuurarijärjestö, eli Föreningen Ingfri rf, joka on tehnyt jo 78 vuotta rituaalityötä lähinnä ruotsinkielellä. Järjestö on perustettu 1946. Alun perin järjestö on toiminut vain ruotsiksi, mutta se tekee vapaamuurarirituaalia nykyisin myös suomeksi. Vain naisille tarjottavalle vapaamuurariudelle onkin todennäköisesti suuri kysyntä. Järjestön oman ilmoituksen mukaan ”Föreningen Ingri rf:n tarkoituksena on mm. edistää yksilön eettistä kasvua ja kehitystä. Yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa 21 vuotta täyttänyt nainen”. Järjestön loositila sijaitsee Helsingin keskustassa. Villin arvaukseni mukaan jäseniä on tällä hetkellä enintään sata. Monet SFMO:n miehet pyrkivät ohjaamaan ja auttamaan vaimojaan tai naisystäviään naisjärjestön jäseneksi ja siten vapaamuurariuden esoteerisen aatteen pariin. SFMO:n jäsenet ovat myös auttaneet Ingfri ry:n tilojen, loosin ja rituaalivälineiden valmistamisessa.
Myös nuoret aikuiset voivat liittyä vapaamuurareihin
Suomessa monilla ihmisillä vaikuttaa hiukan oleva väärä käsitys vapaamuurareiden iästä. Monesti luullaan, että vapaamuurarius on vanhojen ukkojen puuhastelua. Totuus on kuitenkin toinen. Ymmärrykseni mukaan vapaamuurariksi pääsyyn vaaditaan, että on täysi-ikäinen hyvämaineinen ja luottamusta nauttiva Suomen kansalainen, joka kykenee huolehtimaan itsestään, jolla ei ole rikosrekisteriä ja jolla on mielenterveys kunnossa. Suurin piirtein näin suurloosit asian yleensä ilmoittavat. Kansainvälisenä esimerkkinä kerron Skotlannin, jossa kuulemani mukaan ”isän vievät 18-vuotiaita poikiaan mukaan looseihinsa”. Suomessa esim. naisvapaamuurareihin pääsy edellyttää 21 vuoden ikää, Suomen Suurloosi 18 vuoden ikää ja SFMO 21 vuoden ikää. Jos olet hyvämaineinen Suomen kansalainen, nuori nainen tai mies, ja olet kiinnostunut vapaamuurariudesta, mutta et tunne ketään muuraria, voit hakeutua vapaamuurariksi suoraan suurloosien kautta.
Nuoret naiset voivat ottaa yhteyttä naisvapaamuurareihin täältä:
https://www.kvinnofrimurare.fi/
Nuoret miehet voivat ottaa yhteyttä Suomen Suurloosiin täältä:
Ristiriitoja vapaamuurariaatteen tulkinnassa
Vapaamuurarius heijastelee yhteiskunnan kehitystä siinä missä mikä tahansa asia. Esimerkiksi ihmisarvoa ja tasa-arvoa kunnioitetaan Suomessa nykyään kenties paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Sinällään Suomessa vapaamuurariuden aatekentällä vallitsee yhtä aikaa sekä hyvähenkinen konsensus että jännitteisyys. Kautta historian vapaamuurarius on ollut etunenässä viemässä mm. vapauden, veljeyden ja tasa-arvon ajatuksia eteenpäin. Kuitenkin samanaikaisesti ja lähes koomisesti Suomen Suurloosissa Yhteisvapaamuurarijärjestöä ja naisvapaamuurariutta kutsutaan virallisesti valevapaamuurariudeksi, mutta Suomen Suurloosin jäsenten suuren enemmistön selkeä mielipide on, ettei Yhteisvapaamuurarius tai naisvapaamuurarius ole millään muotoa valheellista vaan aivan yhtä kelvollista kuin miestenkin harjoittama vapaamuurarius.
Kansallisarkistossa yleisölle avoin näyttely vapaamuurariudesta
Vapaamuurariudesta on Suomessa alettu kertoa paljon avoimemmin. Siihen vaikuttaa aikamme meno, zeit geist, sekä todennäköisesti se, että suomalainen vapaamuurarius täyttää ns. virallisesti sata vuotta. Esimerkkinä tästä avoimuuden politiikasta, (eläköön vapaus!), toimii Kansallisarkistossa yleisölle auki oleva ilmainen näyttely. Vuonna 2024 Suomalainen vapaamuurarius (Suomen Suurloosin mukaan…) täyttää 100 vuotta. Sen kunniaksi Suomen Suurloosi tuottaa Kansallisarkiston kryptassa näyttelyn, jonka otsikko on Mitä vapaamuurarius on? Näyttelyyn on mm. rakennettu malli vapaamuurarien istuntosalista. Vapaamuurarillista esineistöä on hankittu Suomen lisäksi Yhdysvalloista, Englannista, Ruotsista ja Virosta.
Näyttely on auki 1.11. asti tiistaista perjantaihin klo 12–16. Keskiviikkoisin näyttelyllä on pidennetty aukioloaika klo 19 asti. Heinäkuussa näyttely on kiinni. Kansallisarkiston osoite on Rauhankatu 17, eli aivan Helsingin ydinkeskustassa, Tuomiokirkon ja Suomen Pankin lähellä.
1700-luvun vapaamuurarit
Historiallisesti vapaamuurariutta on Suomessa ollut jo 1700-luvulla. Sitten välillä se on ollut kiellettyä, koska, kuten tässä jutussa edellä jo kerroin, diktatuurit ja yksinvaltiaat (kuten Venäjän tsaari) tuppaavat usein kieltämään vapaamuurarillisen toiminnan. Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748 ja se tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsinkielisen nimensä Sveaborg pohjalta suomeksi Viaporina. Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon. 1700-luvulla linnoituksen rakentajina toimivat ”suomalaiset” duunarit, ja heitä johtivat pääosin ruotsalaiset upseerit. Siihen aikaanhan Suomea ei oikeasti ollut olemassa, vaan kyseessä oli Ruotsin kuningaskunta ja sen itäinen osa. Varsin suuri osa Sveaborgin upseereista oli vapaamuurareita, ja he harjoittivat aktiivisesti vapaamuurariutta Viaporissa, toki ruotsinkielellä ja mahdollisesti melko tarkastikin nykyisen SFMO:n rituaalin mukaan. Täten nykyisen Suomen alueella vapaamuurarius on oikeasti alkanut ensimmäisen kerran jo 1700-luvulla.
Tässä linkkejä:
https://www.kvinnofrimurare.fi/