Diakoniatyöntekijöillä on ensi käden tietoa ihmisten arjesta, ja tällä hetkellä he ovat huolissaan erityisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien ihmisten tulevaisuudesta. Tämä käy ilmi diakoniatyöntekijöille tänä syksynä suunnatusta kyselystä.
Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta -yksikön asiantuntijat tekivät diakoniatyöntekijöille kyselyn lokakuun lopussa. Vastaukset annettiin anonyymisti. Kyselyllä haluttiin tuoda näkyväksi diakoniatyöntekijöiden hiljaista tietoa haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien arjesta.
Kyselyyn vastanneista diakoniatyöntekijöistä yli 90 prosenttia arveli mielenterveysongelmien ja toimeentulotukiasiakkaiden määrän ja eriarvoisuuden lisääntyvän tulevaisuudessa.
Köyhyyden nähdään aiheuttavan vakavia yhteiskunnallisia ongelmia
Diakoniatyöntekijät kantavat erityistä huolta lapsista, jotka eivät itse voi vaikuttaa perheensä taloustilanteeseen. He näkevät köyhyyden aiheuttavan monia vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten levottomuutta, väkivaltaa ja rikollisuuden lisääntymistä.
”Diakoniatyöntekijät pelkäävät, että nyt tehtävien leikkausten kustannukset ovat suuremmat kuin niillä aikaansaadut säästöt” asiantuntija Tiina Saarela kiteyttää diakoniatyöntekijöiden tunnelmat.
Vastauksista poimittua: ”Asiakkaamme ovat jo nyt erittäin tiukilla. Nyt ei olisi yhtään varaa lisätä taloudellista ahdinkoa. Sillä tulee olemaan erittäin laaja-alaiset vaikutukset tulevaisuudessa, ja se tulee paljon kalliimmaksi. En ole diakoniatyössä ikinä tavannut yhtään ihmistä, joka haluaisi elää yhteiskunnan tukien varassa siksi, kun tuet olisivat niin hyviä.”
Diakoniatyöntekijät ennakoivat, että toimeentulotukiasiakkuus ja asunnottomuus tulevat lisääntymään hallituksen suunnittelemien toimien seurauksena. Ahdistuneisuuden, lamautumisen ja toivottomuuden uskotaan lisääntyvän sekä luottamuksen tulevaisuuteen heikkenevän.
Diakoniatyöntekijät puhuvat erityisesti osatyökykyisten puolesta. Heidän mukaansa osa-aikatyön mahdollisuuksia pitäisi lisätä.
Diakoniatyö on kirkollisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemää työtä. Se vahvistaa osallisuutta ja lievittää yksinäisyyttä. Keskeistä diakoniatyössä on, että ihminen kohdataan, siis nähdään ja kuullaan, kiireettömästi ja kokonaisvaltaisesti.