Etäkuntoutus monipuolistaa Kainuun kuntoutuspalveluita

Kainuussa kuntoutuspalveluiden saatavuutta on pyritty helpottamaan etäyhteyden välityksellä tehtävän kuntoutuksen avulla. Kuvassa Sisko ja Seppo Konttila.

25.01.2023, Content House

Pitkien etäisyyksien Kainuussa on kehitetty kolmen vuoden ajan laadukkaita ja asiakaslähtöisiä etäkuntoutuksen palveluita täydentämään perinteistä kuntoutusta.

Tecnos-hankkeessa on kehitetty etäkuntoutuksen digitaalisia palveluita Kainuun hyvinvointialueen kuntoutuspalveluille.

– Palveluita on kehitetty kuuntelemalla kuntoutuspalveluiden asiak-
kaita sekä sote-ammattilaisia. Uusia etäkuntoutuksen sovelluksia on otettu käyttöön heidän toiveiden, tarpeiden ja digiosaamisen perusteella, kertoo Kainuun hyvinvointialueen suunnittelijana työskentelevä Annu Heikkinen.

Hankkeen tavoitteena on ollut muun muassa monipuolistaa kuntoutuspalveluja. Myös kuntoutuspalveluiden arki on kannustanut uusien palveluiden kehittämiseen.

– Kainuun pitkien etäisyyksien vuoksi kehitämme laadukkaita ja asiakaslähtöisiä etäkuntoutuspalveluita täydentämään perinteisiä kuntoutusmuotoja, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutus ja tutkimuspäällikkö Jukka Seppänen.

Elinvoimaa sekä helposti saavutettavia palveluja

Etäpalvelujen teknologian käyttöön kouluttaminen on Seppäsen mukaan tärkeä osa sote-ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutusta. Näin hälvennetään etäpalveluihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja sekä luodaan positiivista asennetta. Tecnos-hankkeessa tuotettiin muun muassa etäkuntoutuksen verkkokoulutuspaketti työelämän ja koulutusorganisaatioiden käyttöön.

– Koulutuspaketti tarjoaa sote-ammattilaisille perustiedot, mitä tulee huomioida etäkuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, Seppänen kertoo.

Tecnos-hankkeen rahoittajana on Euroopan maaseuturahoitus. Hankkeella vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja tuotetaan sote-palveluja harvaan asutulla maaseudulla. Etäpalveluilla parannetaan monin tavoin palveluiden saatavuutta.

– Jos kuntoutuspalveluiden vuoksi joudutaan matkustamaan yli sata kilometriä keskussairaalaan asti, saattaa se osaltaan väsyttää ja kuormittaa kuntoutujaa, jolloin kuntoutuksen teho ei ole paras
mahdollinen. Etäpalvelua käytettäessä ei tarvitse matkustaa, eikä kuormitusta tule sitä kautta, Heikkinen kertoo esimerkin.

Palvelumuotoilu on ollut hankkeen ytimessä. Sillä tarkoitetaan palveluita käyttävien asiakkaiden ja sote-ammattilaisten kuuntelemista läpi kehitystyön.

– Hankkeessa kartoitettiin ensin kuntoutuspalveluita tarvitsevien asiakkaiden ja ammattilaisten digitaidot. Sen jälkeen valittiin asiakkaiden tarpeisiin vastaavat ratkaisut. Asiakkaat olivat kaikissa vaiheissa mukana suunnittelemassa heitä koskevia palveluita, Seppänen kertoo.

Kun teknologiset ratkaisut oli löydetty, niitä pilotoitiin asiakaskäytössä. Palveluiden vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta, saavutettavuutta ja käytettävyyttä arvioitiin ennalta sovitun kriteeristön mukaan.

Asiakkaita aina digitaitajista digialoittelijoihin

Testaamisen ja arvioinnin jälkeen palveluita jatkokehitettiin jälleen yhdessä palveluiden käyttäjien ja sote-ammattilaisten kanssa. Näin hankkeen aikana saatiin useita valmiita palvelukonsepteja ja luotiin etäkuntoutuksen toimintamalli.

Toimintamalliin kuuluu sekä reaaliaikaista että ajasta riippumatonta etäkuntoutusta. Toimintamallissa asiakkaat on luokiteltu digiprofiileittain, jotka määräytyvät heidän digitaitojensa mukaan. Asiakkaita on digialoittelijoista digitaitajiin.

”Moni kuntoutuja oppii palveluita käyttäessään myös digitaitoja.”

Asiakkaat osallistuvat etäkuntoutukseen pääsääntöisesti omalla laitteella: joko kännykällä tai tietokoneella. Jos asiakkaalla ei ole digitaitoja tai omaa laitetta, hyvinvointialueella on tarjota lainaan helppokäyttöinen laite, kuten kuvapuhelin, kuntoutuksen ajaksi.

Moni kuntoutuja oppii palveluita käyttäessään myös digitaitoja.

– Meillä oli kuntoutuja, joka ei ollut aiemmin käyttänyt digilaitteita. Digitaalinen sovellus opetettiin hänelle ensin osastohoidossa, ja myöhemmin hän harjoitteli sen käyttöä kotona omaisen tukemana. Hän oppi käyttämään tablettitietokoneella etäsovellusta niin, että neuropsykologi pystyy nyt seuraamaan kuntoutumista suoraan harjoittelusovelluksen tuottamasta datasta, Heikkinen kertoo.

Teksti  Jukka Nortio

Kuva Anu Kovalainen

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy