Lahden hulevesikaivoihin päätyvästä roskasta suurin osa muovia

Mahanpuruja muovista -tarralla merkitty kaivonkansi

08.12.2022, Lahden kaupunki

Lahden, Helsingin ja Turun kaupunkien muutamiin hulevesikaivoihin asennettiin kahden kuukauden ajaksi roskia keräävät suodattimet. Ihmisen pois heittämät muoviroskat ja tupakantumpit kulkeutuvat hulevesikaivojen kautta vesistöihin. Kaiken kaikkiaan makroroskaksi lukeutuvia roskia kertyi suodattimiin 680 kappaletta, joista lähes 80 % oli muovia. 

Pidä Saaristo Siistinä ry selvitti kesällä 2022 hulevesikaivoihin kertyvien makroroskien määrää ja laatua yhteistyössä Lahden, Helsingin ja Turun kaupunkien sekä Watec Consulting Oy:n kanssa.

Makroroskaksi sanotaan roskia, jotka ovat halkaisijaltaan yhtä suuri tai suurempi kuin 2,5 cm. Hulevesikaivoihin joutuvan roskan laatua ja määrää ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.

Hulevesiviemäriverkoston on arvioitu olevan yksi merkittävimmistä makroroskien reiteistä vastaanottaviin vesistöihin, ja nyt päättyneen hulevesisuodatintutkimuksen tulokset tukevat tätä olettamusta. Useimmissa hulevesikaivoissa ei ole suodattimia, ja vesi johdetaan niiden kautta puhdistamatta suoraan lähimpään vesistöön, esimerkiksi Lahdessa Vesijärven Enonselälle.

Tutkimuksessa käytetyt suodattimet asennettiin Lahdessa kauppatorin välittömään läheisyyteen sekä Sibeliustalon ympäristöön. Suodattimet tyhjennettiin kaksi kertaa kahden kuukauden aikana, jolloin niihin kertyneet roskat laskettiin ja lajiteltiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhteen keskeisellä paikalla kaupunkiympäristössä sijaitsevaan hulevesikaivoon voi päätyä kahden kuukauden aikana yli 200 kappaletta makroroskia. Lahdessa hulevesikaivoja on yhteensä noin 10 800 kappaletta.

Lahden Vesijärveen päätyvistä roskista suurin osa tupakantumppeja

– Yleisin suodattimista löytyvä roskatyyppi oli tupakantumppi. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että makroroskia päätyy hulevesikaivoihin ja niiden kautta vesistöihin erityisesti suosituilla ajanviettopaikoilla. Asian tutkiminen ja nostaminen keskusteluun on tärkeää sekä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi että ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamiseksi, kertoo Lahden kaupungin hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen.

Hulevesikaivoihin päätyvien makroroskien määrien ja materiaalien arvioidaan riippuvan muun muassa kaivojen sijainnista, roskien keräyspisteiden läheisyydestä, kaupunkiympäristön tyypistä, sääolosuhteista sekä ihmisten käyttäytymisestä.

–  Esimerkiksi Helsingissä vapun sekä jääkiekon MM-kultajuhlan jälkeen suodattimissa näkyi, että ihmiset olivat heittäneet paljon roskia maastoon.Helsingin toinen tutkimuskaivo sijaitsi Havis Amandan patsaan vierellä, jolle juhlivat joukot usein kiipeilevät juhlahumussa kielloista huolimatta. Kultajuhlien aikaan patsas suojattiin yleisöryntäykseltä vanerilevyin, jotka ihmisjoukko kuitenkin kaatoi illan kuluessa. Kaivon suodattimesta löytyikin makrokokoista vaneripuupalaa sekä myös pienempää puusälettä, jotka todennäköisesti ovat peräisin suojavanerista”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n meriasiantuntija Jutta Vuolamo.

Hulevesien mukana kulkeutuvien roskien tutkimus on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -viestintäkampanjaa. Ympäristöministeriö on rahoittanut Mahanpuruja muovista -kampanjaa 74 564 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Hulevesisuodatusta tutkittu Lahdessa laajemmin syksystä 2021 lähtien

Tutkimuksessa käytetyn kaltaisia hulevesisuodattimia on ollut Lahdessa koekäytössä syksystä 2021 lähtien osana erillistä, vuoden 2022 lopussa päättyvää Hulevesien laatu ja kaivokohtainen suodatus – hanketta.

Sen aikana kerättyjen mittaustulosten perusteella arvioituna suodattimilla voidaan poistaa hulevesistä erityyppisten roskien lisäksi kiintoainetta ja siihen sitoutuneita epäpuhtauksia kuten ravinteita ja raskasmetalleja etenkin kuormittavimmilla kaupunkialueilla ja huippuvirtaamajaksojen aikana. Hankkeen tuloksista tiedotetaan kattavammin vuoden 2023 alussa raportoinnin valmistuttua.

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy