Lahden kaupunki
Kevään liikkumisteemaisissa skididialogeissa lapset ja nuoret kokivat koulupäivän aikaisen liikkumisen vaikuttavan omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen myönteisesti. Liikkumaan ryhtymisessä he kaipaavat aikuisten tukea ja esimerkkiä.
Koulupäivän aikainen liikkuminen edistää lasten ja nuorten hyvää arkea. Riittävän pitkät välitunnit, mahdollisuus liikkua kavereiden kanssa ja säännölliset tauot tukevat jaksamista paitsi oppitunneilla myös koulupäivän jälkeen.
Oppilaat toivovat vähemmän istumista ja enemmän toiminnallisia tunteja
Skididialogeissa ala- ja yläkoululaisten yhteisenä toiveena nousi esiin pitkien istumisjaksojen katkaiseminen ja toiminnalliset oppitunnit. Osallistujat korostivat, miten pitkä istuminen ja yksipuolinen työskentely vaikuttavat heikentävästi keskittymiskykyyn ja sitä kautta uusien asioiden omaksumiseen ja oppimiseen. Lisäksi pitkät istumisjaksot passivoivat, jolloin opiskelumotivaatio heikkenee.
”Tunnit aika lailla putkeen. Välillä kertausta, papereita, ei meillä muuten mitään. 45 minuuttia istutaan ja yritetään keskittyä ja kuunnella, ei jaksa.”
”Tunneille toivottais pikkusta taukoa tai tekemistä, jotta pystyis keskittymään paremmin. Tulee päänsärkyä ja sellaista. Jos on vaik kaks tuntia peräkkäin niin pitää vaikka 5 min taukoja.”
Neljäsosassa lahtelaisista peruskouluista on sovittu käytänteistä istumisen katkaisemiseksi Liikkuvan koulun Seuranta-virvelin 2025 nykytilan arvioinnin mukaan.
Aikuiset liikkumisen mahdollistajina
Aikuisilla on tärkeä rooli liikkumisen mahdollistajina kouluissa. Aikuisilta toivottiin sallivuutta leikki- ja liikkumisideoita kohtaan sekä oppitunteja, joissa pääsee tekemään ja toimimaan. Keskusteluissa nousi esiin myös hyviä käytänteitä, joiden toivottiin leviävän laajemmalle. Myös se, miten aikuiset näyttävät omalla esimerkillään mallia, koettiin tärkeänä sekä ala- että yläkouluissa.
“Jos vaan annetaan viis minuuttia et liiku miten haluttaa niin kuinka moni siihen sit tarttuis. Ei oikein kukaan.”
“Alakoulus annettiin jumppavideot ja siihen on helppo tarttua kun ei tarvi yksin keksiä.”
“Kollektiivinen pakko vois toimia. Jos ope käskis.”
“Jos ope tekis mukana niin auttaisko se? – Joo auttais.”
Riittävän pitkät välitunnit tukevat jaksamista koulupäivän aikana ja innostavat liikkumaan
Välitunnit ovat yksi keskeisimmistä mahdollisuuksista liikkua koulupäivän aikana. Liikkumiseen kannustamiseksi välituntisin kouluilla on käytössä erilaisia käytänteitä, kuten esimerkiksi välinelainaamot, riittävän pitkät välitunnit ja vertaistoimintaan pohjautuva välkkäritoiminta. Myös kavereiden merkitys välituntien aikaiseen aktiivisuuteen on suuri.
Välituntien aikainen liikkuminen vähenee yläkouluun siirryttäessä. Yläkoululaisten välituntiaktiivisuuden lisääminen nähdään helposti haasteellisena, vaikkei se välttämättä vaatisi paljoa. Yläkoululaisten skididialogeissa nousi konkreettisia ehdotuksia välituntiliikunnan lisäämiseksi. Tällaisia on esimerkiksi mahdollisuus pelata välitunnilla tanssipeliä koulunuorisotyöntekijän tai harrasteohjaajan tilassa sekä riittävä ja helpoksi tehty liikuntavälineiden käyttömahdollisuus.
Organisoidut välituntitoiminnot, välineiden tarjoaminen sekä välituntien vertaisohjaajat on myös tutkimuksissa koettu toimiviksi tavoiksi edistää yläkoululaisten fyysistä aktiivisuutta päivän aikana.
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen osaksi esi- ja perusopetuslain tavoitteita
Lasten ja nuorten liikkumisen edistämistyötä tarvitaan. Liikuntakäyttäytymistä mittaavan LIITU-tutkimuksen mukaan kansallisesti vain noin kolmasosa 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Syksyn 2024 Move!-mittausten mukaan 38,7 %:lla lahtelaisista 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.
Valtioneuvosto antoi joulukuussa 2024 eduskunnalle esityksen laiksi perusopetuslain muuttamisesta, jossa liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Lakimuutoksen tarkoituksena on vahvistaa liikunnan merkitystä koulujen ja esiopetuksen toimintakulttuurissa ja korostaa liikunnan merkitystä elinikäisenä elämäntaitona.
Lahdessa rakennetaan vaikuttavaa Move!-polkua
Kevään liikkumisteemaisissa skididialogeissa kokemuksiaan jakoi yhteensä 32 yläkoululaista, 54 alakoululaista ja 32 aikuista. Alakoulujen skididialogit järjestettiin alueellisina.
Skididialogien antia hyödynnetään osana Vaikuttavan Move!-polun Lahden mallin rakentamista ja lasten ja nuorten liikkumisen edistämistyötä Lahdessa. Vaikuttava Move! -polku -hanke toteuttaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2022–25 tavoitetta arkiliikunnan lisäämisestä. Hankkeen toiminta on käynnistynyt nykytilan arvioinnilla sekä tarvittavien toimenpiteiden kohdentamisella. Tavoitteena on yhtenäistää käytänteitä Lahden kaupungin kouluilla sekä tiivistää koulujen, kouluterveyshuollon ja liikuntapalvelujen poikkihallinnollista yhteistyötä, jotta arkiliikunta lisääntyy.
Osana hanketta pilotoidaan koulu-pt –toimintaa Kukkasen yläkoululla sekä Kärpäsen ja Kivimaan yhtenäiskouluilla. Kyseessä on matalan kynnyksen hyvinvointiohjausta koulupäivän aikana. Koulu-pt –toimintaa toteutetaan sekä yksilö- että pienryhmäohjauksena.
Skididialogissa tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä
Skididialogin tarkoituksena on kuulla erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia käsiteltävästä aiheesta, jotta yhteinen ymmärrys lisääntyisi. On tärkeää keskustella ja antaa tilaa monenlaisille mielipiteille. Skididialogi kokoaa yhteen lapset, nuoret ja heidän kanssaan toimivat aikuiset tai aiheesta kiinnostuneet aikuiset tasavertaisina osapuolina rakentamaan yhteistä ymmärrystä keskustelun avulla. Tämä Lahdessa kehitetty malli perustuu Erätauko-keskusteluun ja on suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille.