Rakennusalan toimijoiden tulee huomioida luonto ja tulevat sukupolvet joka käänteessä. Urakoitsijoilta luontopohjaisuus vaatii ennakkoluulotonta asennetta sekä valmiutta kohdata uusia näkökulmia.
Vesi Sipoonjoessa virtaa tyynenä loppukesän iltapäivänä. Joessa sijaitsevan Brobölen padon kohdalla hiljaisuus muuttuu kohinaksi. Padon ohi on aikoinaan rakennettu kalojen kulun mahdollistava kalatie, jonka ajoittaiset vuodot ovat välillä kuivattaneet. Tällöin myös kalojen kulku on estynyt.
Hankkeessa tehtävä koskikunnostus sekä uuden luonnonmukaisen kalatien rakentaminen helpottaa kalojen ja muun eliöstön vapaata kulkemista ja luo uutta elinympäristöä virtavesien uhanalaisille lajeille. Samalla tulvariski pienenee.
Urakka on oiva esimerkki ympäristön huomioivasta, luontopohjaisesta rakentamisesta. Brobölenkoskella pääurakoitsijana toimii Ralf Ajalin Oy, infraurakoinnin ja väylärakentamisen asiantuntija. Tilaajana hankkeessa on Sipoon kunta.
Tulevaisuuden infra tulisi rakentaa luontopohjaisesti
– Luonto ja ympäristö mielletään usein samaksi asiaksi, mainitsee Perheyhtiö R. Ajalin -konsernin ympäristöjohtaja Elina Erkkilä.
– Ympäristö kattaa sekä luonnon että ihmisten rakentamat puitteet. Luontopohjaisuus huomioi kokonaisuuden ja on liiketoiminnan mahdollisuuksien lisäksi ratkaisevassa asemassa koko planeetan tulevaisuuden kannalta.
Infrarakentaminen on avainasemassa kestävää tulevaisuutta luodessa. Kun luontopohjaisuus huomioidaan, rakentamisessa voidaan jopa parantaa luonnon tilaa.
Infrarakentamisen asiantuntijoiden kanssa keskustellessa ei tyypillisesti päädy puhumaan biologille. Aiemmin WWF:llä johtavana asiantuntijana toimineen Erkkilän koulutustausta ympäristösuunnittelusta ja biologiasta kuvastaa erinomaisesti hänen nykyisen työnantajansa strategiaa. Vuonna 2020 Erkkilä valittiin Ajalin-konsernin ensimmäiseksi ympäristöjohtajaksi ja luontopohjaisen liiketoiminnan vetäjäksi.
– Ilmastonmuutos johtaa lisääntyneisiin tulviin ja kuivuuksiin. Perinteiset rakentamisen ratkaisut, joissa vesi ohjataan putkeen, eivät riitä. Veden kulkua pitää voida ajatella kokonaisvaltaisesti ja samalla muistaa, että vesi muodostaa myös elinympäristön. Luontopohjaisten ratkaisujen avulla lisäämme myös puskurointikykyä varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Erkkilä painottaa, että rakennusurakoissa putkea pitkin ohjaamalla vedestä kyllä pääsee eroon, mutta samalla vahinko vain siirtyy jonnekin toisaalle.
– Viimeaikaiset tulvauutiset sekä esimerkiksi luontokato pakottaa meidät uudistamaan ajatusmallejamme ja ratkaisujamme luontopohjaisemmiksi, Erkkilä lisää.
Monialainen osaaminen, monimuotoinen ympäristö
– Niin luonnon kuin inhimillisen osaamisen moninaisuus on kirjattu yhtiömme strategiaan, toteaa Ralf Ajalinin toimitusjohtaja Antti Puustinen.
Perheyhtiö Ajalinin muodostamaan konserniin kuuluvalla Ralf Ajalinilla ei haluta istua paikallaan tarjouspyyntöjä odotellen. Luonnon ja ihmisen kannalta oleellisia, mahdollisesti haavoittuvassa tilassa olevia kohteita haetaan aktiivisesti.
– Tämä tarkoittaa konkreettista työtä vaikkapa pelkästä ilmastonmuutoksesta puhumisen sijaan. Työmme kattaa luontokadon hillitsemisen, monimuotoisuuden turvaamisen ja vaikkapa vieraslajien huomioimisen eri urakoissa.
Myös turvallisuus on oleellinen osa yhtiön arvoja, ja tästä esimerkkinä käy vaikkapa ratatyöturvallisuuteen panostaminen. Ralf Ajalin on harvoja suomalaisia yrityksiä, joka omistaa Väyläviraston turvallisuus- ja laatuvaatimukset täyttämän RATSU-järjestelmän. Automaattinen turvalaitejärjestelmä korvaa turvamiesmenettelyn ratatyömailla.
Toimintakulttuuri on 10 vuoden työuran aikana tullut tutuksi työmaapäällikkö Mikko Kanniaiselle. Alunperin maa-ainestöissä aloittanut Kanniainen kouluttautui työteknikoksi ja sitten hortonomiksi. Myöhemmin jatkokoulutusta on karttunut rakennusinsinöörin tutkinnon muodossa.
– Monialainen tiimi on itselleni jo lähes itsestäänselvyys. Kun osaajia on eri aloilta, ovat myös urakat mielekkäämpiä ja kestävämpiä. Samalla tiedän, ettei toimintatapamme ole Suomessa yleinen.
Olkoon jatkossa entistä elinvoimaisempana pauhaava Brobölenkoski kaloineen esimerkki. Kestävän tulevaisuuden urakointi vaatii myös rakennusalalta entistä rohkeampia avauksia.
Content House
TEKSTI JOONAS RANTA KUVAT KJELL SVENSKBERG & MIKKO KANNIAINEN