Käytössä olevan maatalousmaan ala on Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2024 ennakkotilaston mukaan vajaat 2,3 miljoonaa hehtaaria. Suurin lasku kohdistui ohran, rukiin ja syysvehnän aloihin ja voimakkain kasvu kauran alaan.
Suomen peltoalasta puolet on valjastettu rehun tuotantoon
Viljelyksessä olevaa peltoalaa on Suomessa vuonna 2024 noin 2 miljoonaa hehtaaria, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä lähes miljoonan hehtaarin alalla kasvaa viljakasveja, eli ohraa, kauraa, ruista, vehnää ja muita viljoja. Vajaalla miljoonalla hehtaarilla kasvaa kotieläintuotannolle tärkeitä rehukasveja, joista valtaosa on nurmea. Jäljelle jäävällä peltoalalla viljellään muun muassa öljy- ja valkuaiskasveja, perunaa sekä juurikkaita. Mikäli myös rehukäyttöön menevän viljan ja laitumen laskee mukaan, niin yli puolella Suomen peltoalasta tuotetaan rehua kotieläimille.
Rukiin kylvöala jäi pieneksi
Kun ruista kylvettiin viime syksynä arviolta noin 20 000 hehtaaria, oli sitä talvesta selvinnyt noin 17 000 hehtaaria.
”Ruisala on tänä vuonna lähes 40 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Tämä on yhtä pieni kuin vuonna 2018. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rukiin kokonaiskylvöala on vaihdellut 17 000 ja 38 000 hehtaarin välillä”, yliaktuaari Irene Rosokivi toteaa.
Ohran ja syysvehnän alat pienenivät
Eniten viljellyn viljamme ohran viljelyala laski noin 8 prosenttia ja oli noin 370 000 hehtaaria. Kauran viljelyala kasvoi ja ylittää rehuohra-alan. Ohran ja kauran viljelyyn käytetään yhä lähes kolmannes koko peltoalastamme. Syysvehnäala laski (-18 %) edellisvuodesta ja sitä kylvettiin vajaan 60 000 hehtaarin alalle. Kevätvehnän ala pieneni myös noin 4 prosenttia. Syysvehnän viljely oli yleisintä Varsinais-Suomessa.
Ruisvehnän ala kasvussa
Ruisvehnän ala on lähes kymmenkertainen toissavuoteen nähden; lähes 9000 hehtaaria. Ruisvehnä on viljelykasvi, jota käytetään lähinnä rehuna. Se on runsassatoinen ja kestävä kuivuutta ja tuholaisia vastaan. Tattaria kylvettiin tänä keväänä noin 2000 hehtaarin alalle, minkä lisäksi Suomen pelloilla kasvoi noin 2500 hehtaarin alalla myös muita viljoja, kuten maissia. Rypsin ala kasvoi 13 prosenttia viime vuoteen verrattuna, rapsin sen sijaan laski saman verran. Suomessa rypsin viljely onkin yleisempää, sillä rapsi soveltuu viljelyyn lähinnä vain eteläisimmässä Suomessa.
Herneen tuotanto notkahti hieman
Rehu- ja ruokaherneen viljelyala pieneni hieman edellisvuodesta, mutta oli kuitenkin yli 40 000 hehtaaria. Suurin osa herneestä oli rehuhernettä, jonka sato käytetään eläinten ruokintaan joko suoraan tai teollisena rehuna. Sillä voidaan korvata muun muassa soijaa tai muita ulkomaisia valkuaista sisältäviä rehuja. Palkokasveista ruokakäyttöön viljellään Suomessa ruokaherneen lisäksi tarhahernettä yli 2000 hehtaarilla, ja sadon kulutamme pääosin pakasteherneenä.
Sokerijuurikkaan viljelyala kasvoi
Sokerijuurikkaan viljelyala kasvoi viime vuodesta noin viidenneksellä, ja sitä viljeltiin noin15 000 hehtaarin alalla. Sokerijuurikasta viljellään eniten Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Myös kuminan viljelyala nousi edellisvuodesta ja oli noin 20 000 hehtaaria.
”Perunan viljelyala laski noin 6 prosentilla. Perunan viljely on keskittynyt läntiselle rannikkoalueelle”, Rosokivi jatkaa.
Kesantoala kasvoi noin 20 000 hehtaarilla
Kesantoala, 246 000 hehtaaria, kasvoi noin 21 000 hehtaarilla. Eniten alaansa kasvattivat kesantoon sisältyvät viherlannoitusnurmet.
