Puhdas ja maistuva suomalainen luomuporkkana on tulos luomuviljelijän vaativasta työstä, jossa korostuu etenkin maaperän kasvukunnosta huolehtiminen sekä rikkakasvien poistaminen mekaanisin menetelmin.
Tämän kasvukauden ensimmäiset luomuporkkanat on nostettu Lietlahden tilan pelloilta, Mikkelin Haukivuorelta, ja sieltä ne löytävät tiensä kaupan hyllyn kautta kotitalouksiin rikastuttamaan suomalaisten ravintoympyröitä.
Lietlahden tilan yrittäjä, luomuviljelijä Paavo Pulkkinen kertoo, että parhaimmillaan tilalla pestään, lajitellaan ja pakataan 5000-6000 kiloa luomuporkkanaa päivässä. Luomuporkkanan sadonkorjuu kestää Haukivuorella aina elokuun puolesta välistä lokakuun loppuun asti.
Luomuporkkanaa vain joka viides vuosi samalla peltolohkolla
Luomuviljelyssä käytettävä viljelykierto, eli samalla peltolohkolla viljeltävien kasvien vuorottelu, auttaa muun muassa rikkakasvien ja tuhohyönteisten ennaltaehkäisyssä. Lietlahden pelloilla luomuporkkanaa viljellään samalla lohkolla keskimäärin vain joka viides vuosi. Välivuosina lohkolla viljellään viherlannoitusnurmea sekä muita luomuvihanneksia, kuten palsternakkaa tai punajuurta. Kasveille tärkeää typpeä saadaan peltomaahan biologisen typensidonnan avulla: se tapahtuu kasvattamalla pelloilla muutaman vuoden välein palkokasveja kuten apilaa tai sinimailasta.
Viljelykierron lisäksi luomuviljely eroaa tavanomaisesta viljelystä muun muassa rikkakasvien torjumisen suhteen. Tavanomaisessa viljelyssä voidaan käyttää erilaisia kemiallisia torjunta-aineita. Luomussa kemiallisia rikkakasvien torjunta-aineita ei saa käyttää vaan rikkojen torjunta perustuu ennakointiin, monipuoliseen viljelykiertoon ja mekaanisiin menetelmiin kuten haraamiseen ja kitkemiseen. Porkkanapenkeistä voidaan torjua rikkakasveja myös liekittämällä ennen porkkanan taimettumista. Pitkäjänteinen ja oikea-aikainen rikkojen poisto on tärkeää viljelykierron jokaisena vuonna, jotta rikat eivät pääse siementämään uusia rikkoja seuraaville kasvukausille.
”Luomuviljely eroaa tavanomaisesta paljonkin – sekä lannoitus että kasvinsuojelu perustuu toisenlaisiin menetelmiin. Luomussa lannoitus perustuu viherlannoitukseen ja orgaanisiin ravinteisiin, tavanomaisessa viljelyssä väkilannoitteisiin. Luomussa rikkaruohojen torjunta on mekaanista, tavanomaisessa puolestaan käytetään mekaanisen torjunnan ohella myös kemiallisia torjunta-aineita”, kertoo Paavo Pulkkinen.
Pellolta kauppaan
Porkkanan pellolta nostamisen jälkeen vaaditaan vielä useampi työvaihe, että se saadaan myyntikelpoisena kaupan hyllylle. Edellispäivänä jäähtymään nostetut porkkanat pestään koneellisesti, jonka jälkeen kone lajittelee ne eri kokoluokkiin pussitusta varten. Kokolajittelun jälkeen pussitukseen menevistä porkkanoista erotellaan käsin esimerkiksi viherkantaiset, muotovirheelliset ja katkenneet porkkanat. Nekin voidaan vielä hyödyntää kannanpoiston jälkeen teollisuudessa raaka-aineena, niistä voidaan esimerkiksi jatkojalostaa sosetta jouluruokasesonkia varten. Porkkanoiden pesusta jäljelle jäänyt multa sekä porkkanoiden naatit kierrätetään takaisin porkkanapeltoon ravinteeksi. Kauppaan ja teollisuuteen kelpaamaton porkkana puolestaan käytetään eläinten rehuksi.
Luomuporkkana on Suomessa eniten tuotettu luomuvihannes. Vuonna 2022 sitä viljeltiin 2,7 miljoonaa kiloa. Maukas ja edullinen porkkana onkin yksi suomalaisten suosikkivihanneksista, ja se valittiin tänä vuonna myös vuoden vihannekseksi. Vuoden vihanneksen valitsevat vuosittain Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry.