Kultasakaali vaelsi Pohjois-Eurooppaan – Suomessa havaintoja seitsemältä paikkakunnalta vuosina 2018─2023

Alun perin Aasiasta lähtöisin olevalla tulokaslajilla, kultasakaalilla on nykyisin laaja esiintymisalue myös Euroopassa. Suomessa ensimmäinen havainto tehtiin Kajaanissa elokuussa 2018. Sittemmin varmistettuja havaintoja on tehty kuudella muulla paikkakunnalla, pohjoisin Keski-Lapissa.

Euroopan pohjoisimmat havainnot on tehty Jäämeren rannikolla Norjassa, missä näyttäisi liikkuneen kaksi eri yksilöä. Pohjois-Venäjällä laji on havaittu Pietarin lähistöllä sekä Beloserskin ja Arkangelin alueilla.

─ Suomessa havainnot painottuvat maan keskivaiheille, ei vähälumisille rannikkoseuduille. Mahdollinen syy on, että Pietarin laaja kaupunkialue estää kultasakaalien vaelluksen Karjalan kannakselle, ja siksi ne joutuvat Laatokan ja Äänisen väliselle Aunuksen kannakselle ja sitä myötä pohjoisemmaksi Suomeen. Myös Länsi-Suomen runsas susikanta voi estää kultasakaalien asettumista sinne, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Pohjois-Euroopassa havaitut kultasakaalit ovat liikkuneet yksinään, merkkejä pariutumisista ei toistaiseksi ole. Kahdelle Suomessa havaitulle yksilölle on saatu määritettyä sukupuoli. Molemmat ovat uroksia.

─ Suomeen vaeltaneet sakaalit ovat todennäköisimmin syntyneet Virossa, jossa esiintyy lähin pesivä kultasakaalikanta. Virossa todettiin ensimmäinen pesintä vuonna 2012 ja vuonna 2020 pesintöjä oli jo 27. Pesivää kantaa esiintyy Virossa vähälumisella länsirannikolla ja idässä Peips-järven tuntumassa, Kojola kertoo.

Kooltaan kultasakaali on kettua suurempi, mutta sutta huomattavasti pienempi koiraeläin, joka käyttää elinympäristönsä tarjoamia ravinnonlähteitä erittäin monipuolisesti. Ainakin osa Suomessa esiintyneistä sakaaleista on hyödyntänyt ihmistoimintaan liittyviä ravinnonlähteitä. Niillä lienee ainakin Pohjois-Suomessa ratkaiseva merkitys talvehtimisen onnistumiselle.

Alla linkki julkaisuun, jossa esitellään Pohjois-Euroopan kultasakaalihavainnot vuosilta 2018─2022 ja pohditaan kultasakaalin tulevaisuutta Suomessa.

Luonnonvarakeskus

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy