Lapin ensimmäisen retkeilyalueen avajaisia vietetään Vaattunkikönkäällä 18.9.

Napapiirin retkeilyalueen portti. Kuva Jaakko Posti

Napapiirin retkeilyalueesta tuli kesäkuussa 2024 valtioneuvoston päätöksellä koko Suomen kuudes ja Lapin ensimmäinen virallinen retkeilyalue. Retkeilyalueen avajaisia juhlitaan yleisötapahtumassa Rovaniemellä Vaattunkikönkäällä keskiviikkona 18.9. kello 16 alkaen.

Paikallisten suosiossa olevan Vaattunkikönkään Könkäänsaaren esteettömällä luontopolulla tutustutaan avajaisissa retkeilyalueella toimivien yhdistyksien, seurojen ja yrityksien järjestämiin aktiviteetteihin. Luvassa on muun muassa huskyajelua (matkailupalveluyritys perii nimellisen maksun osallistuvilta), koskenlaskuun ja melontaan tutustumista, retkeily- ja sienineuvontaa sekä alueen upeasta luonnosta nauttimista nuotion äärellä. Reitin varrella pääsee nauttimaan myös rovaniemeläisten tanssinopiskelijoiden metsäteemaisesta esityksestä.

Virallisen avajaisohjelman pariin kokoonnutaan Vaattungin Kämppäkartanolle kello 18. Lavalla kuullaan maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin, Metsähallituksen pääjohtajan ja Visit Rovaniemen edustajan mietteitä Napapiirin retkeilyalueen virallistamisesta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Lavan äärellä pääsee nauttimaan myös laulu- ja tanssiesityksistä.

Avajaistapahtumaan järjestetään maksuttomat linja-autokuljetukset Pilkkeestä. Kyyteihin tulee ilmoittautua etukäteen. Linja-autokuljetukset lähtevät kello 15.15, 16.15 ja 16.30. Paluukuljetukset Vaattunkikönkäältä kello18 ja kello 19. Alueelle ei pääse omalla autolla haastavien pysäköintimahdollisuuksien vuoksi.

Mikä muuttuu retkeilyalueen virallistamisen myötä?

Virallisen retkeilyalueen perustaminen mahdollistaa alueen retkeily- ja virkistyskäytön ja luontomatkailun pitkäjänteisen kehittämisen sekä metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen. Retkeilyalueiden ja retkeilyaluebrändin kehittäminen on osa luonnon virkistyskäyttöstrategian toteutusta. Muita Suomen retkeilyalueita ovat Kylmäluoma, Iso-Syöte, Ruunaa, Oulunjärvi ja Evo.

Kansallispuistojen ensisijainen tarkoitus on luonnonsuojelu. Retkeilyalueiden kehittämisen tavoitteena on vastata luontomatkailun kasvavaan kysyntään sekä tarjota monipuolisia mahdollisuuksia retkeilyyn ja harrastamiseen ilman, että yksittäiset luontokohteet kuormittuvat liikaa.

Metsähallitus

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy