Itämeren pienten rannikkokylien ja -kaupunkien suosio kesän matkailukohteina on kasvanut koronapandemian jälkeen, mutta jätevesien käsittelyjärjestelmät ovat usein alimitoitettuja kesäkuukausien tarpeeseen nähden. Tällaiset olosuhteet voivat aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta sekä alueen ympäristöön että Itämereen. NURSECOAST-II-hankkeen tavoitteena on vähentää matkailun aiheuttamaa ravinnekuormaa rannikkoalueiden vesissä.
Matkailun kasvattamaa kuormitusta ei ole huomioitu Itämeren rannikkoalueen jätevesiratkaisuissa, vaan niiden kapasiteetti on suunniteltu keskimääräisen asukasluvun perusteella. NURSECOAST-II-hankkeessa halutaan parantaa Itämeren rannikon alle 2 000 asukkaalle mitoitettujen jätevedenkäsittelylaitosten toimintaa, jotta jätevesien puhdistukselle asetetut vaatimukset saavutettaisiin myös matkailusesongin aikana.
– Alimitoitetut jätevesijärjestelmät aiheuttavat sekä hajuhaittoja että ravinteiden huuhtoutumista jo ennestään huonovointiseen Itämereen. Kesäkuukausina jätevettä syntyy liian paljon jätevesijärjestelmien kapasiteettiin nähden. Siksi rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita eli typpeä ja fosforia voi päätyä Itämereen, kertoo projektipäällikkö Jutta Vuolamo Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
NURSECOAST-II-hankkeen aloitustapaaminen järjestettiin Barösundissa Inkoon saaristossa, jossa jäteveden kausivaihtelu on runsasta. Barösundissa sijaitsee myös yksi hankkeen pilottialueista, jossa testataan muun muassa erilaisia jäteveden puhdistustekniikoita.
– Kesäkuukausina jätevettä syntyy täällä jopa 12 kertaa enemmän kuin talviaikaan. Etsimme parhaillaan sopivaa, kausivaihtelut huomioivaa ratkaisua yhteistyössä muiden hankepartnerien kanssa. Meidän on muun muassa selvitettävä, erotetaanko harmaat vedet ja mihin ne voitaisiin ohjata alueella, jossa on kallioinen ja toisaalta paikoin savinen maaperä, kertoo Inkoon kunnan teknisen toimialan johtaja Piia Nordström.
Seuraavien kahden ja puolen vuoden aikana tavoitteena on pilotoida erilaisia jätevedenpuhdistustekniikoita, käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöä, luontoon perustuvia ratkaisuja sekä harmaiden vesien ja lietteen käsittelyä. Pilottihankkeita toteutetaan Suomen lisäksi Tanskassa, Latviassa ja Puolassa.
– Ravinnekuormituksen suuri kausivaihtelu vaatii myös laajempaa lähestymistapaa kuin vain teknisiä ratkaisuja. Hankkeen pilottikohteissa kehitetään myös muun muassa ekoturismin konseptia ja edistetään toimia vesivastuullisuuden lisäämiseksi, sanoo tutkija Virpi Vorne
– Pilottikohteissa tehdään myös ympäristöjen ja riskien kartoitusta. Lisäksi tuotetaan koulutusmateriaalia, lisää vesihuollon asiantuntija Jari Heiskanen Suomen Ympäristöopisto Syklistä.
Pidä Saaristo Siistinä ry