<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Kirjallisuus arkistot - Uutislähde</title>
	<atom:link href="https://uutislahde.fi/osasto/kirjallisuus/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://uutislahde.fi/osasto/kirjallisuus/</link>
	<description>KYLILTÄ JA KAUPUNGEISTA</description>
	<lastBuildDate>Wed, 03 Jun 2026 07:23:51 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=7.0</generator>

<image>
	<url>https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2022/12/cropped-favicon-160x160-1-32x32.png</url>
	<title>Kirjallisuus arkistot - Uutislähde</title>
	<link>https://uutislahde.fi/osasto/kirjallisuus/</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Traumasta rauhaan saa toisen painoksensa</title>
		<link>https://uutislahde.fi/kirjallisuus/traumasta-rauhaan-saa-toisen-painoksensa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[unto@geisir.fi]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 03 Jun 2026 07:23:51 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://uutislahde.fi/?p=9185</guid>

					<description><![CDATA[<p>Minna Marshin maaliskuussa 2026 ilmestynyt tietokirja Traumasta rauhaan – Menneisyyden tunnehaavat ja eheytymisen taito on jälleen saatavilla uuden painoksen myötä. &#8221;Luettuani tämän kirjan uskon sen auttavan lukijaa ymmärtämään, että traumoista ei vapauduta pelkästään puhumalla vaan kohtaamalla ne rohkeasti kivusta huolimatta.&#8221; &#8211; Antti Reini, näyttelijä, kirjailija &#8221;Monella meistä on erilaisia traumoja lapsuudesta, tiedostamme sitä tai emme. [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/traumasta-rauhaan-saa-toisen-painoksensa/">Traumasta rauhaan saa toisen painoksensa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Minna Marshin maaliskuussa 2026 ilmestynyt tietokirja <em>Traumasta rauhaan – Menneisyyden tunnehaavat ja eheytymisen taito</em> on jälleen saatavilla uuden painoksen myötä.</strong></p>
<p><em>&#8221;Luettuani tämän kirjan uskon sen auttavan lukijaa ymmärtämään, että traumoista ei vapauduta pelkästään puhumalla vaan kohtaamalla ne rohkeasti kivusta huolimatta.&#8221;</em><br />
&#8211; Antti Reini, näyttelijä, kirjailija</p>
<p><em>&#8221;Monella meistä on erilaisia traumoja lapsuudesta, tiedostamme sitä tai emme. Traumasta rauhaan tekee näkyväksi, miten traumat vaikuttavat elämäämme ja miten niistä voi vapautua. Kirja sekä herättelee että herkistää.&#8221;</em><br />
&#8211; Nina Tapio, artisti</p>
<p>Mitä enemmän ihminen kantaa osumia mukanaan, sitä huonommin hän kestää stressiä arjessaan.</p>
<p>Trauma koskettaa meitä kaikkia. Se on kokemus, joka ylittää sisäiset voimavaramme ja jättää jälkensä. Trauma ei ole vain kipeä muisto, vaan alitajunnassa ja kehossa elävä keskeneräinen kokemus, joka etsii ratkaisua.</p>
<p><em>Traumasta rauhaan</em> auttaa sinua ymmärtämään, miten trauma ilmenee ja ennen kaikkea miten siitä voi vapautua. Jos syvä tunnehaava jää käsittelemättä, se aiheuttaa sisäistä ristiriitaa, kunnes sille löytyy turvallinen tapa tulla kohdatuksi ja käsitellyksi. Lukija matkaa myös Amazonin sademetsään, jossa Shipibo-kansan parantajat auttavat ihmisiä päästämään irti menneisyyden taakasta.</p>
<p>Teoksen kautta voit ladata äänitteitä, jotka on suunniteltu traumasta toipuvalle.</p>
<figure id="attachment_9188" aria-describedby="caption-attachment-9188" style="width: 240px" class="wp-caption alignnone"><img fetchpriority="high" decoding="async" class="size-medium wp-image-9188" src="https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/Minna-Marshin-kuva-©-Lari-Jarnefelt-240x300.jpg" alt="" width="240" height="300" srcset="https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/Minna-Marshin-kuva-©-Lari-Jarnefelt-240x300.jpg 240w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/Minna-Marshin-kuva-©-Lari-Jarnefelt-819x1024.jpg 819w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/Minna-Marshin-kuva-©-Lari-Jarnefelt-768x960.jpg 768w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/Minna-Marshin-kuva-©-Lari-Jarnefelt.jpg 1024w" sizes="(max-width: 240px) 100vw, 240px" /><figcaption id="caption-attachment-9188" class="wp-caption-text">Minna Marshin<br />kuva © Lari Järnefelt</figcaption></figure>
<p><strong>Minna Marsh</strong> on traumoihin erikoistunut kliininen hypnoterapeutti ja Suomen ensimmäinen mentaalivalmentaja. Hän työskentelee Helsingistä käsin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Ihmisten auttaminen on hänelle elämäntyö, jossa traumoja puretaan alitajunnan ja kehon tasolla &#8211; turvallisesti ja vaiheittain. Marsh painottaa, että syviä tunnehaavoja ei voida purkaa vain puhumalla, sillä ne sijaitsevat tietoista mieltä syvemmällä. Hän on hoitanut omia lapsuuden traumojaan samoilla menetelmillä, joilla hän auttaa asiakkaitaan. <em>Traumasta rauhaan</em> on hänen kuudes teoksensa.</p>
<ul>
<li></li>
</ul>
<p>MARSH, MINNA : <em>Traumasta rauhaan – Menneisyyden tunnehaavat ja eheytymisen taito</em><em><br />
</em>260 sivua<br />
ISBN 9789523814554<br />
Ilmestymisaika: Kesäkuu 2026 (2. painos)</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/traumasta-rauhaan-saa-toisen-painoksensa/">Traumasta rauhaan saa toisen painoksensa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Markus Rantasen uutuuskirja valottaa säkkipillin kiehtovaa historiaa</title>
		<link>https://uutislahde.fi/kirjallisuus/markus-rantasen-uutuuskirja-valottaa-sakkipillin-kiehtovaa-historiaa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[unto@geisir.fi]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 03 Jun 2026 07:12:42 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://uutislahde.fi/?p=9177</guid>

					<description><![CDATA[<p>Markus Rantasen tietokirja Suuri säkkipillikirja on julkaistu Aviadorin kustantamana. Vallitsevan mielikuvan mukaan säkkipilli on skotlantilainen kansansoitin, jota soitetaan kilttiasussa ja kovaa. Mielikuva kääntyy ensin päälaelleen ja sitten unohtuu, jos perehtyy Markus Rantasen tavoin säkkipillin kaksituhatvuotiseen historiaan. Se alkoi Lähi-Idästä ja Kreikasta; aluksi säkkipilli oli säkkiin yhdistetty ruokopilli. Sittemmin soitin kehittyi erityisesti Italiassa ja Ranskassa, ja [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/markus-rantasen-uutuuskirja-valottaa-sakkipillin-kiehtovaa-historiaa/">Markus Rantasen uutuuskirja valottaa säkkipillin kiehtovaa historiaa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Markus Rantasen</strong> tietokirja<em> Suuri säkkipillikirja </em>on julkaistu Aviadorin kustantamana.</p>
<p>Vallitsevan mielikuvan mukaan säkkipilli on skotlantilainen kansansoitin, jota soitetaan kilttiasussa ja kovaa. Mielikuva kääntyy ensin päälaelleen ja sitten unohtuu, jos perehtyy <strong>Markus Rantasen</strong> tavoin säkkipillin kaksituhatvuotiseen historiaan. Se alkoi Lähi-Idästä ja Kreikasta; aluksi säkkipilli oli säkkiin yhdistetty ruokopilli. Sittemmin soitin kehittyi erityisesti Italiassa ja Ranskassa, ja ennen pitkää säkkipillien soitinperhe oli tunnettu koko Euroopassa niin kuningashovien barokkiorkestereissa kuin myös kansan parissa.</p>
<p>Tavallisen kansan parissa säkkipillin säkin rakennusaineeksi on kelvannut periaatteessa mikä tahansa ilma- ja vesitiivis materiaali hylkeen mahalaukusta ja sian virtsarakosta vuohen ja koiran nahkaan. Ylhäisön parissa säkkipilli sen sijaan päällystettiin hienoimmalla sametilla, ja itse soitin tehtiin norsunluusta tai eebenpuusta.</p>
<p>Säkkipilli oli suosituimmillaan barokin aikana erityisesti Ranskan hovissa. Vielä 1900-luvun alussa säkkipilli oli tärkein soitin häissä ja tanssiaisissa eri puolilla Eurooppaa. 1950-luvulta lähtien soitinta kohtaan virisi uudelleen laaja globaali kiinnostus, joka on jatkunut näihin päiviin asti.</p>
<figure id="attachment_9180" aria-describedby="caption-attachment-9180" style="width: 190px" class="wp-caption alignnone"><img decoding="async" class="wp-image-9180 size-medium" src="https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvNjk4MTcyODQvNzIxMDAwMjUvOWRiZjU2YjQtZThjOC00Njg3LWFiODAtMGZhNzllNjQ2MzFhLmpwZWc-190x300.jpg" alt="" width="190" height="300" srcset="https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvNjk4MTcyODQvNzIxMDAwMjUvOWRiZjU2YjQtZThjOC00Njg3LWFiODAtMGZhNzllNjQ2MzFhLmpwZWc-190x300.jpg 190w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvNjk4MTcyODQvNzIxMDAwMjUvOWRiZjU2YjQtZThjOC00Njg3LWFiODAtMGZhNzllNjQ2MzFhLmpwZWc-650x1024.jpg 650w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvNjk4MTcyODQvNzIxMDAwMjUvOWRiZjU2YjQtZThjOC00Njg3LWFiODAtMGZhNzllNjQ2MzFhLmpwZWc-768x1210.jpg 768w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvNjk4MTcyODQvNzIxMDAwMjUvOWRiZjU2YjQtZThjOC00Njg3LWFiODAtMGZhNzllNjQ2MzFhLmpwZWc-975x1536.jpg 975w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/06/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvNjk4MTcyODQvNzIxMDAwMjUvOWRiZjU2YjQtZThjOC00Njg3LWFiODAtMGZhNzllNjQ2MzFhLmpwZWc.jpg 1024w" sizes="(max-width: 190px) 100vw, 190px" /><figcaption id="caption-attachment-9180" class="wp-caption-text">Markus Rantasen kuva © Maiju Virkkunen</figcaption></figure>
<p>Muusikko ja musiikkikirjailija <strong>Markus Rantanen</strong> on aiemmin julkaissut erityisesti ukulelen soittoa käsitteleviä teoksia. Monet niistä hän on kirjoittanut yhdessä Arto Julkusen kanssa, muun muassa ensimmäisen suomenkielisen ukuleleteoksen <em>Suuri ukulelekirja</em>.</p>
<p>RANTANEN, MARKUS : <em>Suuri säkkipillikirja<br />
</em>351 sivua<br />
ISBN 9789523812925<br />
Ilmestymisaika: Kesäkuu 2026</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/markus-rantasen-uutuuskirja-valottaa-sakkipillin-kiehtovaa-historiaa/">Markus Rantasen uutuuskirja valottaa säkkipillin kiehtovaa historiaa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Tamperelaisen Alex Lundgrenin lastenkirjassa opitaan auttamaan toisia ja nauttimaan pienistä asioista</title>
		<link>https://uutislahde.fi/kirjallisuus/tamperelaisen-alex-lundgrenin-lastenkirjassa-opitaan-auttamaan-toisia-ja-nauttimaan-pienista-asioista/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[unto@geisir.fi]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 18 May 2026 06:26:14 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://uutislahde.fi/?p=9143</guid>

					<description><![CDATA[<p>Aviador Kustannus Oletko koskaan pohtinut, mitä ovat ne pienet narahdukset ja kolahdukset, joita joskus kuulet valojen jo sammuttua ilta-aikaan? Mitäpä jos kertoisin sinulle, että asialla saattavat olla pienet, täysin harmittomat kaverukset? Alex Lundgrenin lastenkirja Papun ja Pihkan yöretki on julkaistu Aviadorin kustantamana. Papun ja Pihkan yöretki kertoo kahden kaveruksen, Papu-hiiren ja Pihka-päästäisen yöllisestä seikkailusta pihapiirin isossa [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/tamperelaisen-alex-lundgrenin-lastenkirjassa-opitaan-auttamaan-toisia-ja-nauttimaan-pienista-asioista/">Tamperelaisen Alex Lundgrenin lastenkirjassa opitaan auttamaan toisia ja nauttimaan pienistä asioista</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><em>Aviador Kustannus</em></p>
<p><strong>Oletko koskaan pohtinut, mitä ovat ne pienet narahdukset ja kolahdukset, joita joskus kuulet valojen jo sammuttua ilta-aikaan? Mitäpä jos kertoisin sinulle, että asialla saattavat olla pienet, täysin harmittomat kaverukset?</strong></p>
<p><strong>Alex Lundgrenin</strong> lastenkirja <em>Papun ja Pihkan yöretki</em> on julkaistu Aviadorin kustantamana.</p>
<p><em>Papun ja Pihkan yöretki</em> kertoo kahden kaveruksen, Papu-hiiren ja Pihka-päästäisen yöllisestä seikkailusta pihapiirin isossa talossa. He lähtevät retkelle hakemaan lankaa ja hunajaa – tarvikkeita mukavaan pieneen arkeen omassa pesässä. Mitä löytöjä ja seikkailuja retkellä voikaan kohdata!</p>
<p>Alex Lundgren (s. 1999) valmistui Lapin ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi vuonna 2021 ja asuu nykyisin Tampereella. Hän työskentelee muun muassa kirjankuvittajana. Papun ja Pihkan yöretki on hänen ensimmäinen oma teoksensa, jonka teksti ja kuvitus ovat hänen käsialaansa. Yöretken tarina käsittelee rohkeutta, auttamista ja elämän pieniä iloja.</p>
<p>LUNDGREN, ALEX : <em>Papun ja Pihkan yöretki<br />
</em>36 sivua<br />
ISBN 9789523814646<br />
Ilmestymisaika: Huhtikuu 2026</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/tamperelaisen-alex-lundgrenin-lastenkirjassa-opitaan-auttamaan-toisia-ja-nauttimaan-pienista-asioista/">Tamperelaisen Alex Lundgrenin lastenkirjassa opitaan auttamaan toisia ja nauttimaan pienistä asioista</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Gummeruksen romanttiset kesälomakirjat tarjoilevat walesilaismaisemia, intiimejä konsertteja ja historian parhaat treffit</title>
		<link>https://uutislahde.fi/kirjallisuus/gummeruksen-romanttiset-kesalomakirjat-tarjoilevat-walesilaismaisemia-intiimeja-konsertteja-ja-historian-parhaat-treffit/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[unto@geisir.fi]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 18 May 2026 06:20:31 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://uutislahde.fi/?p=9138</guid>

					<description><![CDATA[<p>Tiina Lifländerin Merta edemmäs on täydellinen hyvän mielen kesälomakirja järkevästä Sinistä, joka yllättää itsensä ottamalla töistä loman ja lähtemällä viikoksi Walesiin. 1.6. ilmestyvä romaani aloittaa uuden kotimaisen feelgood-sarjan, joka saa jatkoa jo lokakuussa. Järkevä ja turvallisuushakuinen Sini päättää yllätten ottaa töistä loman ja lähteä viikoksi Walesiin. Suomeen on jäänyt sitoutumiskammoinen poikaystävä. Muhkean aamiaislautasen, upeiden walesilaismaisemien [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/gummeruksen-romanttiset-kesalomakirjat-tarjoilevat-walesilaismaisemia-intiimeja-konsertteja-ja-historian-parhaat-treffit/">Gummeruksen romanttiset kesälomakirjat tarjoilevat walesilaismaisemia, intiimejä konsertteja ja historian parhaat treffit</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Tiina Lifländerin <em>Merta edemmäs</em> on täydellinen hyvän mielen kesälomakirja järkevästä Sinistä, joka yllättää itsensä ottamalla töistä loman ja lähtemällä viikoksi Walesiin. 1.6. ilmestyvä romaani aloittaa uuden kotimaisen feelgood-sarjan, joka saa jatkoa jo lokakuussa.</strong></p>
<p>Järkevä ja turvallisuushakuinen Sini päättää yllätten ottaa töistä loman ja lähteä viikoksi Walesiin. Suomeen on jäänyt sitoutumiskammoinen poikaystävä. Muhkean aamiaislautasen, upeiden walesilaismaisemien ja lähikaupan sipsivalikoiman ääressä ajatukset ajautuvat silti koti-Suomeen. Onko Sini tehnyt elämänsä suurimman virheen? Sini saa kuitenkin pian uutta mietittävää, kun hän saa yllättävän treffikutsun, johon ei voi vastata kuin myöntävästi.</p>
<p>Kirjassa kuvailtu Wales on <strong>Tiina Lifländerille</strong> rakas paikka. Vapaa-ajallaan hän viihtyy puutarhassa, keittiössä ja teemukillisten ääressä. Uuden feelgood-sarjan aloittava <em>Merta edemmäs</em> <em>ilmestyy<strong> 1.6. painettuna, e- ja äänikirjana, lukija: Henna Mäki-Filppula.</strong></em></p>
<p><strong>Romanttista kesälukemista Abby Jimeneziltä ja Terhi Kontiolta</strong></p>
<p><img decoding="async" class="alignnone size-medium wp-image-9140" src="https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zYzIzMGVkZS1jYWQwLTRiZDUtOTRjYy04NWI5ZTc5OWRjZGEuanBn-197x300.jpg" alt="" width="197" height="300" srcset="https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zYzIzMGVkZS1jYWQwLTRiZDUtOTRjYy04NWI5ZTc5OWRjZGEuanBn-197x300.jpg 197w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zYzIzMGVkZS1jYWQwLTRiZDUtOTRjYy04NWI5ZTc5OWRjZGEuanBn-672x1024.jpg 672w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zYzIzMGVkZS1jYWQwLTRiZDUtOTRjYy04NWI5ZTc5OWRjZGEuanBn-768x1170.jpg 768w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zYzIzMGVkZS1jYWQwLTRiZDUtOTRjYy04NWI5ZTc5OWRjZGEuanBn-1008x1536.jpg 1008w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zYzIzMGVkZS1jYWQwLTRiZDUtOTRjYy04NWI5ZTc5OWRjZGEuanBn.jpg 1024w" sizes="(max-width: 197px) 100vw, 197px" /></p>
<p>Yhdysvaltalaisen <strong>Abby Jimenezin</strong> uutuusromaanissa <em>Lupaa että muistat </em>minut Xavier ja Samantha löytävät itsensä historian parhailta treffeiltä. Perhekriisin vuoksi uuden suhteen on loputtava, ennen kuin se ehtii kunnolla alkaa, ja Samantha vannottaa Xavieria unohtamaan hänet. Mutta onko yhden täydellisen muiston sijaan kuitenkin parempi rakentaa sellainen elämä, joka on muistamisen arvoinen? Abby Jimenezin tarinoissa on mukana elämän kaikki värit: tällä kertaa tähtiin kirjoitetun rakkauden lisäksi äidin muistisairauden tuomat haasteet ja syvä suru. <strong><em>Suomentanut Jade Haapasalo. Äänikirjan lukijat: Anni Kajos, Valtteri Turunen</em></strong></p>
<figure id="attachment_9141" aria-describedby="caption-attachment-9141" style="width: 191px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-9141" src="https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zOTFlYWRlZi1lYWI3LTQwNzUtYjFkNC0zMWI2NzY3MGRiMjcuanBn-191x300.jpg" alt="" width="191" height="300" srcset="https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zOTFlYWRlZi1lYWI3LTQwNzUtYjFkNC0zMWI2NzY3MGRiMjcuanBn-191x300.jpg 191w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zOTFlYWRlZi1lYWI3LTQwNzUtYjFkNC0zMWI2NzY3MGRiMjcuanBn-653x1024.jpg 653w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zOTFlYWRlZi1lYWI3LTQwNzUtYjFkNC0zMWI2NzY3MGRiMjcuanBn-768x1205.jpg 768w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zOTFlYWRlZi1lYWI3LTQwNzUtYjFkNC0zMWI2NzY3MGRiMjcuanBn-979x1536.jpg 979w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/aHR0cHM6Ly93d3cuc3R0aW5mby5maS9kYXRhL2ltYWdlcy9wdWJsaWMvMzU3OS83MjA0NTExNy8zOTFlYWRlZi1lYWI3LTQwNzUtYjFkNC0zMWI2NzY3MGRiMjcuanBn.jpg 1024w" sizes="auto, (max-width: 191px) 100vw, 191px" /><figcaption id="caption-attachment-9141" class="wp-caption-text">Kansi: Jenni Noponen</figcaption></figure>
<p><em>Böömiläinen rapsodia</em> päättää <strong>Terhi Kontion </strong>hurmaavan Sydänten sinfonia -sarjan. Päätösosassa viulisti Ninni on tienristeyksessä: etäsuhteen ylläpito ihanan Javierin kanssa on käynyt hankalaksi, ja urallakin pitäisi tehdä suuria valintoja. Yllätyksekseen Ninni saa tarjouksen lähteä kevääksi Prahaan – pienemmän mutta lämminhenkisen jousiyhtyeen jäseneksi. Luvassa on intiimejä konsertteja, romantiikkaa ja seikkailuja uusien ystävien kanssa. Vaikka työuralla päätöksiä kannattaa usein tehdä järjellä, Ninni joutuu pohtimaan, pitäisikö rakkauselämässä kuunnella sydäntään. <strong><em>Ilmestyy 25.5. painettuna, e- ja äänikirjana. Lukija: Heljä Heikkinen</em></strong></p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/gummeruksen-romanttiset-kesalomakirjat-tarjoilevat-walesilaismaisemia-intiimeja-konsertteja-ja-historian-parhaat-treffit/">Gummeruksen romanttiset kesälomakirjat tarjoilevat walesilaismaisemia, intiimejä konsertteja ja historian parhaat treffit</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Jarkko Tontin palkittu Vedeera-fantasiaromaanisarja saa loppuhuipennuksensa</title>
		<link>https://uutislahde.fi/kirjallisuus/jarkko-tontin-palkittu-vedeera-fantasiaromaanisarja-saa-loppuhuipennuksensa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[unto@geisir.fi]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 11 May 2026 12:34:57 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://uutislahde.fi/?p=9086</guid>

					<description><![CDATA[<p>Aviador Kustannus Vedeera ja vuorten pitkät varjot on Vedeera-sarjan neljäs ja viimeinen osa. Sarjan aiemmat osat ovat Vedeeran taru (2012), Vedeera vaarallisilla vesillä (2018) sekä Vedeera ja polttavan auringon maa (2022). Jarkko Tontin fantasiaromaani Vedeera ja vuorten pitkät varjot on julkaistu Aviadorin kustantamana. Vuosia on kulunut, ja Vedeera on aikuinen haltijanainen. Vuorihaltijat ovat asuneet sukupolvien ajan [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/jarkko-tontin-palkittu-vedeera-fantasiaromaanisarja-saa-loppuhuipennuksensa/">Jarkko Tontin palkittu Vedeera-fantasiaromaanisarja saa loppuhuipennuksensa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><em>Aviador Kustannus</em></p>
<p><strong>Vedeera ja vuorten pitkät varjot on Vedeera-sarjan neljäs ja viimeinen osa. Sarjan aiemmat osat ovat Vedeeran taru (2012), Vedeera vaarallisilla vesillä (2018) sekä Vedeera ja polttavan auringon maa (2022).</strong></p>
<p><strong>Jarkko Tontin </strong>fantasiaromaani<em> Vedeera ja vuorten pitkät varjot</em> on julkaistu Aviadorin kustantamana.</p>
<p>Vuosia on kulunut, ja Vedeera on aikuinen haltijanainen. Vuorihaltijat ovat asuneet sukupolvien ajan idässä Sarger-vuorilla, sen laaksoissa ja rinteillä. Nyt idästä kantautuu huolestuttavia uutisia.</p>
<p>Korskea kaivosparoni Borcel vaatii vuorihaltijoille lisää valtaa haltijavaltakunnassa. Mitä hänen uusissa kaivoksissaan oikein tapahtuu?</p>
<p>Samaan aikaan kaikissa valtakunnissa liikkuu tietoja vuorten Pyhästä Lapsesta, salaperäisestä, ihmeitä tekevästä olennosta, joka lupaa uuden aikakauden alkavan, kunhan vain kaikki kansat tulevat hänen opetuslapsikseen. Entä vuorilla asuvat salaperäiset lyhykäiset, joista tiedetään vähän? Kenen puolella he lopultakin ovat?</p>
<p>Teos on edellisten Vedeera-seikkailujen tavoin myös vertauskuvallinen. Se kysyy, onko tutulla kotoisella ja oudolla sittenkin jotain yhteistä. Voivatko haltija, ihmiset ja muut kansat ylittää ennakkoluulonsa?</p>
<p><strong>Jarkko Tontti</strong> (s. 1971 Tampereella) on suomalainen kirjailija, runoilija ja juristi. Hän on julkaissut useita romaaneja, esseekokoelmia ja runoteoksia vuodesta 2006 lähtien. Hän aloitti kirjoittamisen varhaisessa iässä keskittyen tuolloin fantasiaan. Vedeera-sarjan myötä hän on palannut nuoruutensa suosikkigenren pariin.</p>
<p>TONTTI, JARKKO : <em>Vedeera ja vuorten pitkät varjot<br />
</em>212 sivua<br />
ISBN 9789523814745<br />
Ilmestymisaika: Huhtikuu 2026</p>
<figure id="attachment_9088" aria-describedby="caption-attachment-9088" style="width: 276px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-9088 size-full" src="https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/Jarkko-Tontti.jpg" alt="" width="276" height="414" srcset="https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/Jarkko-Tontti.jpg 276w, https://uutislahde.fi/wp-content/uploads/2026/05/Jarkko-Tontti-200x300.jpg 200w" sizes="auto, (max-width: 276px) 100vw, 276px" /><figcaption id="caption-attachment-9088" class="wp-caption-text">Jarkko Tontin kuva © Jarkko Tontin arkisto</figcaption></figure>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/jarkko-tontin-palkittu-vedeera-fantasiaromaanisarja-saa-loppuhuipennuksensa/">Jarkko Tontin palkittu Vedeera-fantasiaromaanisarja saa loppuhuipennuksensa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Healing fiction on maailmankirjallisuuden uusi trendi: japanilainen hittikirja Lääkkeeksi määrätään kissa on käännetty yli 30 kielelle</title>
		<link>https://uutislahde.fi/kirjallisuus/healing-fiction-on-maailmankirjallisuuden-uusi-trendi-japanilainen-hittikirja-laakkeeksi-maarataan-kissa-on-kaannetty-yli-30-kielelle/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[unto@geisir.fi]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 11 May 2026 12:27:54 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://uutislahde.fi/?p=9083</guid>

					<description><![CDATA[<p>Japanilaisesta menestysromaanista Lääkkeeksi määrätään kissa (Gummerus) on muodostunut kansainvälinen ilmiö. Se edustaa maailmalla tällä hetkellä trendaavaa healing fiction -genreä, jossa kiehtovilla ja eriskummallisilla tarinoilla on lukijan mieltä eheyttävää voimaa. ”Tämähän on kissa?” ”Kyllä vain.” Lääkäri kuulosti siltä kuin tilanteessa ei olisi ollut mitään sen kummempaa. Kiotossa, kapean mukulakivikujan päässä, vanhan rakennuksen viidennessä kerroksessa sijaitsee salaperäinen [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/healing-fiction-on-maailmankirjallisuuden-uusi-trendi-japanilainen-hittikirja-laakkeeksi-maarataan-kissa-on-kaannetty-yli-30-kielelle/">Healing fiction on maailmankirjallisuuden uusi trendi: japanilainen hittikirja Lääkkeeksi määrätään kissa on käännetty yli 30 kielelle</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Japanilaisesta menestysromaanista <em>Lääkkeeksi määrätään kissa </em>(Gummerus) on muodostunut kansainvälinen ilmiö. Se edustaa maailmalla tällä hetkellä trendaavaa healing fiction -genreä, jossa kiehtovilla ja eriskummallisilla tarinoilla on lukijan mieltä eheyttävää voimaa.</strong></p>
<p><em>”Tämähän on kissa?”</em></p>
<p><em>”Kyllä vain.”</em></p>
<p><em>Lääkäri kuulosti siltä kuin tilanteessa ei olisi ollut mitään sen kummempaa.</em></p>
<p>Kiotossa, kapean mukulakivikujan päässä, vanhan rakennuksen viidennessä kerroksessa sijaitsee salaperäinen klinikka. Siellä potilas saa ainutlaatuista hoitoa: vaivasta riippumatta lääkkeeksi määrätään kissa. Avunhakijat usein hämmentyvät epätavallisesta reseptistä. Mutta kissan otettuaan he huomaavat, että elämä muuttuu kiistatta paremmaksi. Kissat, nuo leikkisät, empaattiset ja toisinaan hermoja raastavat, mutta aina ehdoitta rakastettavat kumppanit parantavat potilaan kuin potilaan sisäiset myllerrykset.</p>
<p>Palkittu ja myyntimenestykseksi Japanissa noussut <strong>Shō Ishidan</strong> Lääkkeeksi määrätään kissa hurmaa myös maailmalla: kirja on käännetty yli 30 kielelle. Raisa Porrasmaan suomennos sisältää myös veikeän, Kaisu Sandbergin tekemän kuvituksen.</p>
<p>”<em>Tämä on kirja täynnä toivoa, parantavaa voimaa ja inhimillisyyttä – sekä kissoja, jotka varastavat lukijan sydämen.”</em> &#8211; Culturefly, Iso-Britannia</p>
<p>Vuonna 1975 Kiotossa syntynyt <strong>Shō Ishida</strong> on palkittu japanilainen kirjailija, joka on aina rakastanut kissoja. Hän alkoi kirjoittaa kaunokirjallisuutta työskennellessään telealan yrityksessä.</p>
<p><strong>Shō Ishida: <em>Lääkkeeksi määrätään kissa</em></strong><br />
alkuteos<em> 猫を処方いたします。NEKO WO SHOHO ITASHIMASU.</em><br />
suomentanut Raisa Porrasmaa<br />
kuvittanut Kaisu Sandberg<br />
286 sivua<br />
myös äänikirjana, lukija: Vuokko Hovatta</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/healing-fiction-on-maailmankirjallisuuden-uusi-trendi-japanilainen-hittikirja-laakkeeksi-maarataan-kissa-on-kaannetty-yli-30-kielelle/">Healing fiction on maailmankirjallisuuden uusi trendi: japanilainen hittikirja Lääkkeeksi määrätään kissa on käännetty yli 30 kielelle</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>”Kuohuva Eurooppa” – Helena Petäistö vierailee Lahden pääkirjastossa 6.5.</title>
		<link>https://uutislahde.fi/kirjallisuus/kuohuva-eurooppa-helena-petaisto-vierailee-lahden-paakirjastossa-6-5/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[unto@geisir.fi]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 29 Apr 2026 16:45:46 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://uutislahde.fi/?p=9047</guid>

					<description><![CDATA[<p>Lahden kaupunginkirjasto Eurooppa-päivän viikolla pääkirjastolla luennoidaan ajankohtaisesti Euroopasta. Helena Petäistö on kokenut journalisti ja tietokirjailija, joka tunnetaan erityisesti ranskan kielen ja kulttuurin asiantuntijana sekä kansainvälisen politiikan toimittajana. Hän on toiminut aiemmin Pariisin- ja Brysselin-kirjeenvaihtajana ja kirjoittanut useita suosittuja tietokirjoja Ranskasta sekä muiden Euroopan maiden kulttuurista ja politiikasta. Petäistö vierailee Lahden pääkirjaston auditoriossa keskiviikkona 6.5. klo [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/kuohuva-eurooppa-helena-petaisto-vierailee-lahden-paakirjastossa-6-5/">”Kuohuva Eurooppa” – Helena Petäistö vierailee Lahden pääkirjastossa 6.5.</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><em>Lahden kaupunginkirjasto</em></p>
<p><strong>Eurooppa-päivän viikolla pääkirjastolla luennoidaan ajankohtaisesti Euroopasta.</p>
<p>Helena Petäistö</strong> on kokenut journalisti ja tietokirjailija, joka tunnetaan erityisesti ranskan kielen ja kulttuurin asiantuntijana sekä kansainvälisen politiikan toimittajana. Hän on toiminut aiemmin Pariisin- ja Brysselin-kirjeenvaihtajana ja kirjoittanut useita suosittuja tietokirjoja Ranskasta sekä muiden Euroopan maiden kulttuurista ja politiikasta.</p>
<p>Petäistö vierailee Lahden pääkirjaston auditoriossa keskiviikkona 6.5. klo 18.<br />
”Kuohuva Eurooppa” -luennollaan hän kertoo mukaansatempaavasti Euroopan ajankohtaisesta tilanteesta ulkoisten uhkien puristuksissa. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä <strong>Lahden ranskalais-suomalaisen yhdistyksen</strong> kanssa.</p>
<p>Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tapahtumaa voi seurata myös striimin välityksellä Lahden kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla.</p>
<p>Tervetuloa kuuntelemaan ja esittämään kysymyksiä!</p>
<p>Tilaisuuden jälkeen kirjamyynti.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/kuohuva-eurooppa-helena-petaisto-vierailee-lahden-paakirjastossa-6-5/">”Kuohuva Eurooppa” – Helena Petäistö vierailee Lahden pääkirjastossa 6.5.</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Bestselleristi Julie Johnson yhdistää elementtimagiaa, kytevää intohimoa ja vauhdikasta seikkailua romantasiatrilogian avauksessa</title>
		<link>https://uutislahde.fi/kirjallisuus/bestselleristi-julie-johnson-yhdistaa-elementtimagiaa-kytevaa-intohimoa-ja-vauhdikasta-seikkailua-romantasiatrilogian-avauksessa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[unto@geisir.fi]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 29 Apr 2026 16:40:51 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://uutislahde.fi/?p=9044</guid>

					<description><![CDATA[<p>Art House Oy Julie Johnsonin kansainvälisessä menestysromaanissa Tuulenkutoja yhdistyvät omaperäinen neljän elementin taikuus ja vaarojen ja vihollisuuksien keskellä liekkeihin roihahtava rakkaus. Trilogia myytiin noin kahdellekymmenelle kielialueelle jo ennen ensimmäisen osan julkaisua. Rhya on aivan tavallinen puoliverinen. Hänet on tuomittu kuolemaan maailmassa, jossa sota jyllää ja taikuus on kielletty. Pian kuitenkin selviää, että Rhya on kaikkea [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/bestselleristi-julie-johnson-yhdistaa-elementtimagiaa-kytevaa-intohimoa-ja-vauhdikasta-seikkailua-romantasiatrilogian-avauksessa/">Bestselleristi Julie Johnson yhdistää elementtimagiaa, kytevää intohimoa ja vauhdikasta seikkailua romantasiatrilogian avauksessa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><em>Art House Oy</em></p>
<p><strong>Julie Johnsonin kansainvälisessä menestysromaanissa </strong><strong><em>Tuulenkutoja </em></strong><strong>yhdistyvät omaperäinen neljän elementin taikuus ja vaarojen ja vihollisuuksien keskellä liekkeihin roihahtava rakkaus. Trilogia myytiin noin kahdellekymmenelle kielialueelle jo ennen ensimmäisen osan julkaisua.</strong></p>
<p>Rhya on aivan tavallinen puoliverinen. Hänet on tuomittu kuolemaan maailmassa, jossa sota jyllää ja taikuus on kielletty. Pian kuitenkin selviää, että Rhya on kaikkea muuta paitsi tavallinen: hän on ilman ikiaikainen.</p>
<p><em>Tuulenkutoja</em> kietoo kytevän romantiikan taisteluiden tuoksinaan ja sodan uhkaan. Rhya tutustuu kahteen luonteiltaan täysin päinvastaiseen mieheen: arvaamattomasti roihahtelevaan prinssi Pendefyreen ja tyyniin pyörteisiinsä uppoamaan kutsuvaan Soreniin. Rhya joutuu kamppailemaan saadakseen hallintaan paitsi uudet voimansa myös sydämensä.</p>
<p><em>Tuulenkutojan</em> tarina jatkuu trilogian seuraavassa osassa <em>Merenkehrääjä</em>, joka ilmestyy suomeksi syksyllä 2026. Sarjan kolmas osa ilmestyy keväällä 2027. Kirjat ovat suomentaneet Kirsi Kinnunen ja Silja-Maaria Aronpuro.</p>
<p><em>Tuulenkutoja</em> on aiemmin useita romanttisia kirjoja julkaisseen yhdysvaltalaisen Julie Johnsonin ensimmäinen loikka fantasian puolelle. Trilogia myytiin noin kahdellekymmenelle kielialueelle jo ennen ensimmäisen osan ilmestymistä, ja Tuulenkutoja nousi ilmestyttyään suoraan Sunday Timesin bestsellerlistan kärkeen.</p>
<p><em>”Hengästyttävä, toiminnantäyteinen, hurmaava fantasiatarina. Johnson iskee koukkunsa lukijaan heti ensimmäiseltä sivulta eikä päästä irti.”</em></p>
<p><em>– Sunday Times -bestsellerkirjailija Kate Golden</em></p>
<p><em><br />
</em><em>”Mestarillinen yhdistelmä eeppistä fantasiaa ja sykettä nostavaa romantiikkaa – yhtä kiihkeä synkkien aiheiden äärellä kuin levittäessään toivoa ja taikaa. Johnsonin monitahoinen maailmojen rakentaminen ei jätä kiveäkään kääntämättä, ja hänen vangitseva kerrontansa ei anna armoa.”</em></p>
<p><em>– New York Times -bestsellerkirjailija Thea Guanzon</em></p>
<p><strong>Tuulenkutoja (Ikiaikaiset 1)</strong></p>
<p>Jalava, huhtikuu 2026 | <em>The Wind Weaver</em> | Suomentaneet Silja-Maaria Aronpuro ja Kirsi Kinnunen | ISBN 978-951-887-720-5 | 406 s.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/bestselleristi-julie-johnson-yhdistaa-elementtimagiaa-kytevaa-intohimoa-ja-vauhdikasta-seikkailua-romantasiatrilogian-avauksessa/">Bestselleristi Julie Johnson yhdistää elementtimagiaa, kytevää intohimoa ja vauhdikasta seikkailua romantasiatrilogian avauksessa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Maailman syöpäpäivän kirjailijavieras – syövästä kirjoittanut Mervi Kaartoaho pääkirjastolla 4.2.</title>
		<link>https://uutislahde.fi/kirjallisuus/maailman-syopapaivan-kirjailijavieras-syovasta-kirjoittanut-mervi-kaartoaho-paakirjastolla-4-2/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[unto@geisir.fi]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 30 Jan 2026 09:01:42 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[Kyliltä ja kaupungeista]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://uutislahde.fi/?p=8966</guid>

					<description><![CDATA[<p>Lahden kaupunginkirjasto Kansainvälisenä Maailman syöpäpäivänä Lahden pääkirjastolle saapuu vieraaksi elämäniloa sairauden keskelle löytänyt kokemuskirjoittaja. Iittiläinen Mervi Kaartoaho on kokenut vaikeat syöpähoidot. Näiden kokemusten pohjalta syntyi kirja, Syövästä löytyi elämän tarkoitus (2025). Kirjan tekoa ovat tukeneet Syöpäsäätiö ja Kymenlaakson syöpäyhdistys. Kaartoaho kertoo vierailunsa aikana, miten syöpädiagnoosi on muuttanut hänen suhtautumistaan elämään. Kaartoaho on kokenut sairautensa mahdollisuutena [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/maailman-syopapaivan-kirjailijavieras-syovasta-kirjoittanut-mervi-kaartoaho-paakirjastolla-4-2/">Maailman syöpäpäivän kirjailijavieras – syövästä kirjoittanut Mervi Kaartoaho pääkirjastolla 4.2.</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><em>Lahden kaupunginkirjasto</em></p>
<p><strong>Kansainvälisenä Maailman syöpäpäivänä Lahden pääkirjastolle saapuu vieraaksi elämäniloa sairauden keskelle löytänyt kokemuskirjoittaja.</strong></p>
<p>Iittiläinen Mervi Kaartoaho on kokenut vaikeat syöpähoidot. Näiden kokemusten pohjalta syntyi kirja, <em>Syövästä löytyi elämän tarkoitus </em>(2025). Kirjan tekoa ovat tukeneet Syöpäsäätiö ja Kymenlaakson syöpäyhdistys.</p>
<p>Kaartoaho kertoo vierailunsa aikana, miten syöpädiagnoosi on muuttanut hänen suhtautumistaan elämään. Kaartoaho on kokenut sairautensa mahdollisuutena katsoa itseään sisältäpäin sekä muuttaa ajatuksia ja mielikuvia myönteisiksi. Esityksessä kuullaan myös hänen kohtaamistaan ihmisistä, jotka ovat edistäneet kirjan syntyprosessia.</p>
<p>Tapahtuma järjestetään Lahden pääkirjaston tapahtuma-alueella keskiviikkona 4.2. klo 14.</p>
<p>Tapahtuma-alueella on klo 13 alkaen paikalla Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen Lahden seudun paikallisosasto.</p>
<p>Tilaisuuden jälkeen kirjamyynti.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/maailman-syopapaivan-kirjailijavieras-syovasta-kirjoittanut-mervi-kaartoaho-paakirjastolla-4-2/">Maailman syöpäpäivän kirjailijavieras – syövästä kirjoittanut Mervi Kaartoaho pääkirjastolla 4.2.</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Homo stultus – Uusi teos tekee uskonnot tarpeettomiksi selittämällä jumalat biologiana</title>
		<link>https://uutislahde.fi/kirjallisuus/homo-stultus-uusi-teos-tekee-uskonnot-tarpeettomiksi-selittamalla-jumalat-biologiana/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[unto@geisir.fi]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 13 Jan 2026 10:07:43 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://uutislahde.fi/?p=8864</guid>

					<description><![CDATA[<p>Onko uskonnoilla enää paikkaa tieteen aikakaudella? Miksi ihminen on luonut jumalat? Kirjailija ja ajattelija Santtu Sorri haastaa maailmankuvamme uudella teoksellaan Homo stultus. Homo stultus on agnostikon käsikirja ja eksistentiaalifilosofinen puheenvuoro, joka yhdistää uskontotieteen, historian ja maailmanpolitiikan. Teos ei tyydy vain teologiseen pohdintaan, vaan kokoaa yhteen ihmisen aiheuttamat globaalit luonnonkatastrofit. Kirjoittajan mukaan näistä tekijöistä on laskettavissa [&#8230;]</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/homo-stultus-uusi-teos-tekee-uskonnot-tarpeettomiksi-selittamalla-jumalat-biologiana/">Homo stultus – Uusi teos tekee uskonnot tarpeettomiksi selittämällä jumalat biologiana</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Onko uskonnoilla enää paikkaa tieteen aikakaudella? Miksi ihminen on luonut jumalat? Kirjailija ja ajattelija Santtu Sorri haastaa maailmankuvamme uudella teoksellaan Homo stultus.</strong></p>
<p><em>Homo stultus</em> on agnostikon käsikirja ja eksistentiaalifilosofinen puheenvuoro, joka yhdistää uskontotieteen, historian ja maailmanpolitiikan. Teos ei tyydy vain teologiseen pohdintaan, vaan kokoaa yhteen ihmisen aiheuttamat globaalit luonnonkatastrofit. Kirjoittajan mukaan näistä tekijöistä on laskettavissa jopa maailmanlopun likimääräinen ajankohta.</p>
<p>Kirja syntyi pitkän pohdinnan tuloksena ja sisältää suoraa kritiikkiä myös Suomen terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. Kirjailija kuvailee teostaan tärkeäksi ja kriittiseksi julkaisuksi, joka on jouduttu toteuttamaan omakustanteena perinteisten kustantajien varovaisuuden vuoksi.</p>
<p><strong>Kirjailijasta</strong></p>
<p>Santtu Sorri on tinkimätön ajattelija ja totuudenetsijä, joka yhdistää teoksissaan tiedettä, logiikkaa ja eksistentiaalifilosofiaa. Hän on käyttänyt lähes kaksi vuosikymmentä uskontojen ja biologian välisen suhteen tutkimiseen ja hänen suorasanainen tyylinsä haastaa lukijan kyseenalaistamaan vakiintuneet totuudet.</p>
<p>Tällä hetkellä Sorri keskittyy musiikin tuottamiseen ja valmistelee uuden levyn julkaisua ensi vuodelle, jatkaen järkkymätöntä linjaansa totuudenkertojana.</p>
<p><strong>Kirjan tiedot:</strong></p>
<p>Nimi: <em>Homo stultus</em><br />
Kirjailija: Santtu Sorri<br />
Kustantaja: Calidris Kustannus / Bookea Finland Oy<br />
Julkaisuvuosi: 2026<br />
Sivumäärä: 125<br />
ISBN: 9789527603536<br />
Saatavilla: kirjakaupoista ja verkkokaupoista kautta maan</p>
<p>Artikkeli <a href="https://uutislahde.fi/kirjallisuus/homo-stultus-uusi-teos-tekee-uskonnot-tarpeettomiksi-selittamalla-jumalat-biologiana/">Homo stultus – Uusi teos tekee uskonnot tarpeettomiksi selittämällä jumalat biologiana</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://uutislahde.fi">Uutislähde</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
