Urjalan kunnan strateginen päätös on keskittyä arjen yksityiskohtiin, kertoo kunnanjohtaja Annu Kuusisto. Strategiaprosessin aikana työnimeksi nousi lillukanvarret, joka kuvastaa asioita, jotka nähdään usein vähäpätöisinä ja epätärkeinä, mutta vaikuttavat silti kokonaisuuteen merkittävästi.

Strategiamme ytimessä on ajatus siitä, että elinvoimainen kunta rakentuu pienistä, mutta vaikuttavista ratkaisuista.

– Monissa pienissä asioissa ja niiden kuntoon laittamisessa voi olla suuri voima sekä viihtyvyyden että vetovoiman kannalta, Kuusisto jatkaa.

– Tähän työhön tarvitaan kaikki ja haluamme osallistaa niin kuntalaiset kuin henkilökunnan ideatalkoisiin kuntoon laitettavista asioista toiminnassamme ja ympäristössämme. Tärkeää on myös ripeä toteuttaminen, pelkkä suunnittelu tai ideat eivät tietysti riitä, Kuusisto jatkaa. Viestinnässäkin kannattaa muistaa kertoa myös pienistä kiinnostavista asioista.

Teema on noussut kuntalaisten keskuudesta niin kohtaamisissa kuin osallistaessamme kuntalaisia ja toimijoita vaikuttajatoimielimissä. Teema on vahvasti osallisuutta vahvistava.

–Tietysti isojakin asioita tehdään rinnalla, Kuusisto kuvaa Urjalan kunnan strategian teemoja. Toteutamme myös merkittäviä infrahankkeita ja uudistamme palvelurakennetta.

Strategiasparrari ja -tutkija Kissconsulting Oy:n Maarika Maury puhuu yleensä yksinkertaisen ja fokusoivan strategian puolesta. Millaiselta tällainen moneen pieneen asiaan pureutuva strategia kuulostaa? ”Minusta lillukanvarsiin keskittyvä strategia on loistava. Se on muistettava ja tekoihin houkutteleva. Moninaisuuskin voi olla yksinkertaista.”

Urjala on hurmaava ja kodikas paikkakunta, jossa eläminen on rauhallista. Luonto on kaunis ja kukkiva, mutta silti palvelut ovat lähellä ja toimintakulttuuri on rohkean uudistava ja vastuullinen.

Artikkeli Urjalan kunnan strateginen päätös on keskittyä lillukanvarsiin julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Teurastamon piha täyttyy kesällä maksuttomasta kaupunkikulttuurista lähes päivittäin. Samalle pihalle mahtuvat kesän mittaan niin jazz, elektroninen musiikki, skeittaus, äänimaljat kuin lyhytelokuvatkin – erilaisia teematapahtumia unohtamatta. Tänä vuonna ohjelmakumppaneita etsittiin myös avoimella haulla, mikä laajensi tapahtumien kirjoa entisestään. 

Teurastamon kesässä kokoonnutaan alueen aurinkoisille terasseille, gelatolle, ravintoloihin ja yhteiskäytössä olevien grillien äärelle. Myös ohjelmakattaus on jälleen laaja: alueella on kesäkaudella koettavaa lähes joka illalle.

– Teurastamon kesässä parasta on sen yllätyksellisyys. Samalle pihalle mahtuvat niin jazz, elektroninen musiikki, skeittaus, äänimaljat kuin lyhytelokuvatkin – erilaisia teematapahtumia unohtamatta. Teurastamolle voi koko kesän ajan pistäytyä melkein milloin tahansa ja löytää jotakin kiinnostavaa, sanoo Helsingin Kaupunkitilat Oy:n luova johtaja Petra Majander.

Tänä vuonna ohjelmakumppaneita haettiin myös avoimella haulla.

– Saimme mukavasti hakemuksia, ja mukaan valikoitui monipuolinen kirjo erilaista toimintaa, joille tarjoamme ilolla alustan, tilaa, sekä teknistä ja markkinointiviestinnällistä tukea, Majander kertoo.

Musiikkitarjonnassa kohtaavat jazz, lauluntekijät ja klubikulttuuri

Teurastamon kesän musiikkiohjelma ulottuu lauluntekijäklubeilta jazzin kautta elektronisen musiikin sykkeeseen. Ufon Laulukerhot, Teurastamo Jazz, Teurastamo Electronic sekä Teurastamo Festival tuovat alueelle sekä tuttuja nimiä että uusia löytöjä.

Ufo Mustosen legendaariset Laulukerhot muuttavat kesäksi 2026 Teurastamon pihalle. Intiimien liveiltojen artistivieraina vierailevat kesän mittaan Laura Moisio, Kanerva, Tuure Kilpeläinen, Kauko Röyhkä ja Emilia Sisco.

Teurastamo Festivaali levittäytyy Teurastamon punatiilimiljööseen 13.6. Pääsymaksullisessa K-18 tapahtumassa esiintyvät mm. Paperi T, Antti Autio, Mary Ann Hawkins ja Grande Mahogany. Festivaalin järjestää Fullsteam Agency yhteistyökumppaninaan Kaupunkitilat.

Heinäkuun alussa 4.7. järjestettävä Teurastamo Jazz on kaikille avoin, jo yhdeksättä kertaa järjestettävä ilmaistapahtuma, jossa laadukas livejazz, rento pihatunnelma, ruoka, juoma ja kaupunkikulttuuri kohtaavat.

Myös Teurastamon toimijat tarjoavat kesän mittaan runsaasti livekeikkoja, jameja ja DJ-iltoja.

Hyvinvointia, tanssia ja skeittausta yhteisöllisesti

Kesän aikana Teurastamolla myös liikutaan, palaudutaan ja viihdytään yhdessä.

Kaupunkitanssien viikoittaiset matalan kynnyksen tanssitunnit sekä Mariela Sarkiman ulkoilmassa pitämät Summer Sounds -äänimaljarentoutukset tarjoavat mahdollisuuksia aktiiviseen tekemiseen sekä kiireettömiin hyvinvointihetkiin urbaanissa ympäristössä.

HELRIDE x Väistäkää: Hang in (t)here -skeittitapahtuma kokoaa skeittaajat ja skeittikulttuurin ystävät Teurastamolle 8.7. Tapahtumassa yhdistyvät yhteisöllinen tunnelma, musiikki, grillaus ja korkeatasoinen skeittaus.

Kulttuuria: Lyhärien yö ja Microcinema

Taiteiden Yötä vietetään Teurastamolla jälleen Lyhärien Yön merkeissä. Auringon laskua ja illan pimentymistä odotellessa esiintyy Ykspihlajan Kino-orkesteri. Kun ilta on pimentynyt tarpeeksi, päästään seuraamaan Teurastamon omien tuotantoyhtiöiden lyhytelokuvia. Leffojen alustuksina kuullaan ohjaajien ja näyttelijöiden haastatteluja.

Tänä vuonna Teurastamon alueella nautitaan elokuvista myös Mycelens Microcineman popup-näytöksissä. Intiimi mikrokino esittää muun muassa Lumièren veljesten ja Georges Mélièsin varhaisia lyhytelokuvia sekä palkittua videorunoutta.

Ruokakulttuurin saralla Helsinki Bourbon & Rye Festival kutsuu tänä vuonna viettämään päivää Kanada-teemalla. Tarjolla on laaja valikoima ruis- ja bourbonviskejä, mehukkaita BBQ-herkkuja, livemusiikkia, tastingeja sekä runsaasti muuta ohjelmaa. Illan kruunaa bluesin Euroopan mestaruuskisoihin juuri osallistuneen, Saimaa-yhtyeestä tutun Unna Kortehiston keikka yhdessä Helge Tallqvist Bandin kanssa.

Nykyaikaista noituutta, taidetta ja vintage-aarteita

Lauantaina 6.6. järjestettävä Noitien Toripäivä on Suomen Noitaopisto ry:n järjestämä kaupunkitapahtuma, jossa suomalainen noituus ja pakanuus kohtaavat urbaanissa ympäristössä. Kävijät voivat osallistua erilaisiin työpajoihin, ja paikalla on käsityöläisiä myymässä noituus- ja pakanateemaisia töitään. Päälavalla esiintyvät mm. Äkäset ämmät ja Kallomäki.

Teurastamon kesän markkinatapahtumat nostavat esiin luovan alan tekijöitä ja vastuullista kuluttamista. Art & Craft Fair kokoaa yhteen taiteen, käsityön ja muotoilun tekijöitä, kun taas Vintage Market tarjoaa second hand -löytöjä ja persoonallisia aarteita. Tapahtumissa yhdistyvät taiteen tekijöiden kohtaaminen, inspiroivat löydöt ja rento markkinatunnelma.

Poimintoja Teurastamon kesän ohjelmasta:  

6.6. Noitien Toripäivä
10.6. Ufon Laulukerho – Laura Moisio, Kanerva
13.6. Teurastamo Festivaali
17.6. Summer Sounds: Äänimaljarentoutus
24.6. Ufon Laulukerho – Tuure Kilpeläinen

3.–31.7. Mycelens Microcinema
4.7. Teurastamo Jazz
8.7. HelRide x Väistäkää: Hang in (t)here -skeittaustapahtuma
15.7. Summer Sounds: Äänimaljarentoutus
15.7. Ufon Laulukerho – Kauko Röyhkä
18.7. Teurastamo Electronic by Alakulttuuritalo
25.7. Art, Craft Fair
29.7. Ufon Laulukerho – Emilia Sisco

9.8. Vintage Market
19.8. Summer Sounds: Äänimaljarentoutus
20.8. Teurastamon Taiteiden Yö: Lyhärien Yö
29.8. Bourbon & Rye Festival, Canada edition

5.9. Kesäkauden päätös – Teurastamo Block Party
Kaupunkitanssit joka torstai klo 17.30–18.15 4.6.–13.8.

Artikkeli Jazzista skeittaukseen ja äänimaljoista lyhytelokuviin – Teurastamon kesässä nautitaan kaupunkikulttuurista monipuolisesti julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Matkailuajoneuvoelämän monet muodot ja tarinat saavat uuden kanavan, kun Kaikille teille Caravan-podcast-sarja julkaistaan heinäkuussa. Kuusiosainen sarja vie kuulijat matkailuajoneuvoharrastuksen ytimeen rennolla ja helposti lähestyttävällä otteella. Sarjan hostina toimii muun muassa Van Life -ohjelmasta tutuksi tullut toimittaja Aino Huilaja. Kokeneen harrastajan johdolla keskusteluissa kuullaan inspiroivia tarinoita, käytännön vinkkejä ja monipuolisia näkökulmia matkailuajoneuvoharrastukseen.

Kaikille teille podcast-sarjaan on saatu vieraita monelta eri elämänalueelta. Jaksoissa jututetaan muun muassa matkailuajoneuvoelämää ensimmäistä kertaa kokeillutta radiotoimittaja Kimmo Vehviläistä sekä harrastuksessaan matkailuajoneuvoa aktiivisesti hyödyntävää, Erikoisjoukot-ohjelmassakin kisannutta jääuimari Elina Mäkistä. Sarja tarjoaa samaistuttavaa ja viihdyttävää sisältöä niin kokeneille harrastajille kuin uusille vasta innostuksen siemenen saaneille kuulijoille. Sarjan jaksot julkaistaan Spotifyssa ja YouTubessa 14. heinäkuuta lähtien kahden viikon välein syyskuun Caravan-messuihin saakka. Podcast on toteutettu yhdessä Matkailuajoneuvotuojat ry:n sekä Adrian, Caravanlandian, Hymerin ja Waylyn kanssa.

Suomen suurin matkailuajoneuvoalan erikoistapahtuma Caravan järjestetään Lahden Messukeskuksessa 24.-27. syyskuuta 2026. Jo 24. kertaa järjestettävä suurtapahtuma esittelee satoja tulevan kauden ajoneuvomalleja, alan tarvikkeita, palveluita ja reissuideoita neljässä messuhallissa. Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä Eventum Lahti Oy ja Matkailuajoneuvotuojat (MAT) ry. Caravan-messuilla vierailee vuosittain noin 15 000 kävijää.

Caravan-messuviikonloppu näkyy vahvasti Lahdessa ja lähialueilla. SF-Caravan Lahden seutu ry järjestää perinteisen yhteistapaamisen Lahden Messukeskuksen läheisyydessä ja pakuharrastajat kokoontuvat omaan treffitapahtumaansa. Myös lähialueiden leirintäalueet täyttyvät eri puolilta Suomea saapuvista matkailuajoneuvoista.

Artikkeli Uusi podcast-sarja vie kuulijat tien päälle Aino Huilajan luotsaamana julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Top 5 syytä miksi kesällä joudutaan lääkäriin

• Tapaturmat ja vammat
• Iho-ongelmat, palovammat
• Pistot ja puremat
• Ruokamyrkytykset
• Lämpöuupumiset ja nestehukka

Liika oleilu paahtavassa auringossa, huolimaton hyppy laiturilta tai alkoholin sumentama harkinta voi pilata lomakauden. Aurinko, ajattelemattomuus ja alkoholi ovat yleisimmät syyt kesän tapaturmiin ja vaivoihin, usein yhdistelmänä.

Monet kesän haaverit ovat ennaltaehkäistävissä. Iho ja pää kannattaa suojata auringolta ja pitää huolta nesteytyksestä. Kannattaa muistaa, että alkoholi kuivattaa elimistöä. Se myös heikentää tasapainoa, reaktiokykyä ja harkintaa.

Kesästä katoaa hohto, jos jalat vie alta limaisen liukas rantakallio eikä kesäheila

Kesällä tapaturma voi iskeä sekunnissa. Remontoija putoaa tikkailta, uimari liukastuu ja retkeilijä kompastuu telttanaruun. Sähköskuuttikin voi lennättää suoraan asfalttiin ja lomapaikka vaihtuu sairaalan päivystykseen.

Humalaisen tuuri on enemmän tarua kuin totta. Todennäköisempää on, että vähemmän alkoholia tarkoittaisi myös vähemmän kolhuja, nyrjähdyksiä ja murtumia.

– Tapaturman sattuessa tärkeintä on rauhoittua ja estää lisävahingot. Liikkuminen kannattaa lopettaa heti, eikä kipeälle jalalle pidä varata painoa tai vammautunutta kättä käyttää. Raaja nostetaan kohoasentoon turvotuksen vähentämiseksi. Kylmähoito auttaa kipuun ja turvotukseen. Jos kipu on kova, raajassa on virheasento, et pysty varaamaan painoa tai epäilet murtumaa, on syytä hakeutua pikaisesti lääkäriin. Sähköpotkulautailun aiheuttamat pään ja kasvojen alueen vammat ovat lähes aina syy mennä päivystykseen. Aivovammat eivät niissä onnettomuuksissa ole tavattomia, Suomen Työterveys Oy:n lääkäri Ridha Bennour sanoo.

Pitkä kuuma kesä syntyy grillistä, saunasta ja kokosta, valitettavasti myös moni palovamma

Kesän kuumimmat hetket voivat päättyä palovammaan. Vakavia palovammoja syntyy grillatessa, saunoessa ja kokkoa sytyttäessä. Mökkisaunassa palovammoja syntyy esimerkiksi kuumaan kiukaaseen horjahtamisesta. Grillaajalle palovammoja saattaa tulla sytytysnesteen kanssa hosumisesta tai siitä, että kompuroi grilliin.

– Jos palovamma on kämmentä suurempi, kannattaa hakeutua nopeasti lääkärin vastaanotolle. Myös tätä hieman pienemmät rakkuloituvat palovammat kannattaa näyttää lääkärille. Kotihoitona palanut kohta jäähdytetään kylmällä vedellä, haava puhdistetaan ja suojataan apteekista saatavilla rasvalapuilla. Kodin ensiaputarvikkeet kannattaakin käydä läpi ja tarvittaessa täydentää, Bennour muistuttaa.

Kyyn pureman kanssa ei kannata leikkiä kansanparantajaa

Kylmänkankeina kyyt ovat puruherkempiä, mutta myös hellepäivänä ärsytetty käärme voi iskeä. Jos kyy puree, ei kannata leikkiä kansanparantajaa. Eli ei kiristyssiteitä eikä haavan imemistä tai puristelua. Nämä temput voivat pahentaa tilannetta.

– Puremakohtaa ei saa liikutella, koska liike voi levittää myrkkyä elimistöön. Kiristävät vaatteet ja korut riisutaan pois turvotuksen varalta. Ensiapuna voi antaa kyypakkauksen hydrokortisonia. Tulehduskipulääkkeitä kannattaa välttää, koska ne rasittavat munuaisia yhdessä myrkyn kanssa. Jos kyy on purrut lasta, raskaana olevaa, iäkästä tai vakavasti sairasta, täytyy aina lähteä lääkäriin. Kotiin ei pidä myöskään jäädä, jos puremakohdassa on voimakas tulehdus- tai myrkkyreaktio tai jos kokee hengenahdistusta ja oksentelee, Bennour opastaa.

Hyttysen ihoon ruiskuttama sylki käynnistää alkukesän kutinakierteen

Hyttysten aiheuttamat ihoreaktiot ovat voimakkaimmillaan hyttyskauden alussa ja heikkenevät kesän kuluessa sietokyvyn kehittyessä. Hyttysen pistäessä sen ihoon ruiskuttama sylki käynnistää immuunireaktion, jossa elimistö vapauttaa mm. histamiinia. Tästä aiheutuvat kutina, punoitus ja paukamat.

– Hyttysenpistoja voi hoitaa kortisonivoiteella ja antihistamiinilla. Pistokohdan kutina houkuttaa rapsuttamaan, mutta se on ansa, sillä rapsuttelu vain pahentaa oireita. Raapiminen voi aiheuttaa tulehdusta ja pitkittää oireita, Bennour toteaa.

Kesän pistävistä pahiksista ampiaiset ja mehiläiset voivat aiheuttaa vahvan allergisen reaktion. Ensiapuna otetaan antihistamiinia tai kyypakkauksen hydrokortisonitabletti. Jos myrkky aiheuttaa hengenahdistusta tai oksentelua, hakeudutaan lääkäriin.

Kesän buffetpöydässä noro ja muut pöpöt juhlivat

Ihmisjoukot, lämpö ja vähän sinne sun tänne hoidettu käsihygienia tekevät kesäjuhlista myös pöpöjen juhlat. Esimerkiksi norovirus elää pitkään käsissä ja pinnoilla, kuten vessojen kahvoissa tai buffetpöydän salaattiottimissa.

Puutarhajuhlien tarjoilupöydän kuningas on voileipäkakku, jossa on smetanaa, lohta ja tuorejuustoa. Lämpimässä bakteerit aloittavat jo parin tunnin kuluessa omat juhlansa ja herkku muuttuu vatsalle vaaralliseksi.

– Virukset ja bakteerit voivat aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Useimmiten hoidoksi riittää lepo ja juominen. Parin päivän paastosta ei ole haittaa, kunhan energiaa antavia juomia nautiskellaan tarpeeksi nestetasapainon varmistamiseksi. Lääkäriin kannattaa mennä, jos oksentelu ja ripulointi kestävät useita päiviä. Lääkäriä tarvitaan myös, jos kuume on korkea tai ulosteessa on verta, Bennour sanoo.

Lämpöuupuneelle kylmäpakkaukset isojen suonien yhteyteen

Kova helle, liikunta ja unohtunut nesteytys ovat yhdistelmä, joka voi johtaa lämpöhalvaukseen. Myös pitkä saunominen voi kuormittaa kehoa liikaa. Uupuminen on varoitusmerkki neste- ja suolovajeesta. Hikoillessa elimistö menettää elektrolyyttejä, kuten kaliumia, joka on tärkeä mm. sydämen normaalille rytmille.

– Lämpöuupumisen ensiapuna siirrytään varjoon ja riisutaan ylimääräiset vaatteet ja juodaan vettä. Kehoa viilennetään vedellä tai kylmäpakkauksilla. Tehokkain tapa on laittaa kylmäpakkaukset isojen suonien yhteyteen esim. niskalle, kainaloihin ja nivusiin, joissa verenkierto on vilkasta. Näin veri viilenee vikkelästi ja kuljettaa viileyttä koko kehoon, Bennour kertoo.

Auringonpistos johtuu päähän kohdistuneesta lämpörasituksesta. Se aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta. Kesällä pää kannattaa aina suojata paahteelta. Auringonpistoksen hoidoksi riittää usein veden juominen, lepo ja kehon viilentäminen.

Aurinkosuojan käyttäminen on kesän helpoin turvateko

Kesän tyypillisin palovamma on auringon polttama. Erityisesti veden äärellä, jossa tuuli viilentää, aurinko pääsee polttamaan huomaamatta. Porotusta tehostavat vedestä heijastuvat säteet.

– Ihon suojaaminen auringolta ja riittävän korkean suojakertoimen käyttäminen on kesän helpoin turvateko. Auringon UV-säteily vaurioittaa ihon soluja. Melanooma kehittyy usein pitkän ajan kuluessa UV-vaurioiden seurauksena. Lapsen ihon suojaaminen on erityisen tärkeää, koska toistuvat palamiset erityisesti nuorena, nostavat melanooman riskiä aikuisena, Bennour muistuttaa.

Ensiaputaidoissa Suomi on takamatkalla

Suomalaisista vain harva on saanut ensiapukoulutusta. SPR:n Ensiapubarometri 2025 paljasti karun kehityksen. SPR kouluttaa vuosittain noin 100 000 ihmistä ensiaputaitoihin. Silti koulutus tavoittaa vain noin 1,8 prosenttia suomalaisista. Monessa muussa Pohjoismaassa ensiapuosaaminen nähdään kansalaistaitona. Esimerkiksi Norjassa ensiapukoulutus kuuluu vähintään peruskoulun opetukseen ja Tanskassa se on pakollinen osa ajokortin suorittamista.

– Kesällä ihmiset liikkuvat paljon vesillä, mökeillä, teillä ja tapahtumissa, jolloin tapaturmien riski kasvaa selvästi. Juuri silloin ensiaputaidoilla voi olla ratkaiseva merkitys. Jokaisen olisi hyvä osata ainakin hätäilmoituksen tekeminen, tajuttoman auttaminen ja peruselvytys, Bennour päättää.

Artikkeli Aurinko, ajattelemattomuus ja alkoholi suurimmat kesän pilaajat julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Artikkeli Potilaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä perusterveydenhuoltoon entistä pidempään – jonot erikoissairaanhoitoon ovat lyhentyneet julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

”Hallituksen ja talousvaliokunnan esittämä sidosyksiköiden vähimmäisomistusvaatimuksen kiristäminen avaa hankintoja pk-yrityksille ja luo kasvua sekä työpaikkoja”, Jaskari sanoo.

Suomessa toimii satoja julkisomisteisia inhouse-yhtiöitä, jotka kilpailevat yksityisten yritysten kanssa. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat hankkineet palveluita omilta yhtiöiltään ilman kilpailutusta jopa hyvin pienillä omistusosuuksilla.

”Tähän tulee muutos. Kilpailutusten kiertäminen pienellä omistuksella ei jatkossa onnistu.”

Jaskarin mielestä tärkeä huomio valiokunnan mietinnössä oli myös ymmärrys siitä, että uudistus lisää kilpailua ja kilpailun lisäämisestä on huomattavia kansantaloudellisia hyötyjä. Juuri tällaisia uudistuksia alijäämäinen julkinen talous tarvitsee suunnan kääntämiseksi.

Eduskunnan talousvaliokunnan mietintö valmistui tänään. Eduskunnan täysistunnon on määrä käsitellä mietintöä lähipäivinä.

Yhden tarjouksen kilpailutukset uusittava 

Talousvaliokunta esittää, että avoimessa menettelyssä järjestetyt kilpailutukset tulee jatkossa uusia, jos niihin saadaan vain yksi tarjous. Lisäksi EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat tulisi pääsääntöisesti jakaa osiin, ja valitusmahdollisuuksia laajennetaan.

”Yritykset ovat usein jättäneet osallistumatta, koska hankinnat on koettu räätälöidyiksi tietyille toimijoille, Jaskari sanoo.

Markkinavuoropuhelun vahvistaminen jäi puolitiehen 

Markkinakartoitus ja markkinavuoropuhelu ovat keskeisiä laadukkaiden hankintojen onnistumiselle. Esityksessä velvoite koskisi vain yli 10 miljoonan euron hankintoja.

”Laadukas hankinta edellyttää markkinakartoitusta. Nyt esitetty malli sallisi jopa yhdeksän miljoonan euron hankinnat ilman velvoitetta kartoittaa markkinoita. Raja on liian korkea. Positiivista kuitenkin on mietinnön kirjaus, että yritysten markkinoille pääsyä sekä kustannussäästöjä seurataan”, elinkeinopolitiikan asiantuntija Katja Rajala huomauttaa.

Mietinnössä todetaan, että sidosyksiköille asetetaan velvollisuus julkaista ostolaskudata ja toimittaa se hankintatietovarantoon samoin perustein kuin niiden omistajien. Tämä on todella tärkeä kirjaus avoimuuden lisäämiseksi, Rajala toteaa.

Kiinnostus julkisiin kilpailutuksiin kasvussa 

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan yhä useampi pk-yritys kokee, että julkisomisteiset inhouse-yhtiöt heikentävät mahdollisuuksia tarjota palveluita julkiselle sektorille.

Peräti 24 prosenttia pk-yrityksen edustajasta arvioi, että inhouse-yhtiöt heikentävät mahdollisuuksia tarjota palveluita. Elokuussa vastaava luku oli 21 prosenttia.

Jos hankintalaki avaa markkinoita, pk-yritysten kiinnostus osallistua kilpailutuksiin kasvaa. Yrittäjägallupin mukaan 55 prosenttia pk-yrityksistä on kiinnostunut tarjoamaan julkiselle sektorille (edellisessä mittauksessa 51 %). Rakentamisessa kiinnostus on 68 prosenttia ja teollisuudessa 60 prosenttia.

“Onnistunut hankintalaki voi parhaimmillaan toimia kasvun työkaluna kautta maan”, Rajala sanoo.

Artikkeli Suomen Yrittäjät tyytyväinen mietintöön hankintalaista – yhä useampi yritys valmis tarjoamaan julkiselle sektorille julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Suurimman kaaoksen kunnissa uudessa hankintalaissa tulee aiheuttamaan pykälä, jonka mukaan kunta tai kuntayhtymä ei voi voi käyttää in house -yhtiötään eli sidosyksikköä, ellei se omista siitä vähintään kymmentä prosenttia. Säännös on merkittävä tiukennus direktiiviin.

– Lain voimaantulo tarkoittaa sitä, että jokaisessa kuntien sidosyksikössä, jossa on tällä hetkellä yli 10 kuntaa mukana, on tehtävä merkittäviä muutoksia ja palvelujen tuottaminen on arvioita kokonaan uudelleen. Etenkin pienten kuntien on järjestettävä monet palvelut uudelleen. Hallinnollinen työ on mittava, Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki Kuntaliitosta kommentoi.

Myllymäki muistuttaa, että EU:ssa valmistellaan parhaillaan hankintadirektiivin uudistusta, jonka ehdotus tulee jo tänä vuonna.

– Tämä tarkoittaa, että kansallinen hankintalaki joudutaan joka tapauksessa päivittämään uudelleen aivan lähivuosina. Kansalliset tiukennukset EU-lainsäädäntöön onkin arvioitava taas uudelleen.

Etenkin pienet kunnat tulevat olemaan vaikeuksissa uuden omistusrajauksen kanssa, koska niiden on vaikea saada taakseen riittävää ostovoimaa ja erikoisosaamista. Juuri tämän takia in house -yhtiöiden käyttö on ollut tärkeä keino järjestää palvelut etenkin pienissä kunnissa.

Toimivien rakenteiden purkaminen ja uudelleenrakentaminen vie useita vuosia.

Myllymäki varoittaa, että jos suuri määrä kunnista joutuu kilpailuttamaan samat palvelut samaan aikaan, syntyy kilpailutusruuhka. Tämä voi johtaa huonoihin kilpailutuksiin, joissa hinnat nousevat ja laatu laskee.

Myönteisenä asiana voidaan pitää sitä, että kuntien aktiivisen edunvalvonnan tuloksena jätehuollon osalta esitetään poikkeusta vähimmäisomistusvaatimukseen. Lisäksi vaatimus koskee vain osakeyhtiömuotoisia sidosyksiköitä.

Kuntaliiton teettämän selvityksen mukaan muutos aiheuttaa yli 400 miljoonan euron muutoskustannukset, vaikka jätehuollon palvelut rajattaisiin pois uudistuksesta.

– Tästä valitettavasta muutoksesta koituvat kustannukset on kompensoitava kunnille, kuten hallitus on luvannut tehdä kaikkien kuntia koskevien uudistusten osalta, Juha Myllymäki edellyttää.

Artikkeli Hankintalain eteneminen eduskunnassa uhkaa etenkin pienten kuntien palveluja julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

S-Pankin Arjen turvabarometri 2026 -kyselytutkimuksen mukaan nuoret korostuvat useissa erilaisissa digihuijauksissa. Nuorille sattuu muita ikäryhmiä useammin tilanteita, joissa heidän tietojaan hyödynnetään luvatta esimerkiksi käyttäjätilien kaappaamiseen tai verkko-ostoksiin. Lähes viidennes kertoo tilanteista, joissa heidän pankkitiliään on yritetty käyttää väärin tai rahaa on onnistuttu viemään tililtä.

Tuleva kesäkausi lisää riskiä altistua erilaisille huijauksille, kun nuorten rahankäyttö usein lisääntyy. Esimerkiksi valmistujaisten ja kesätöiden seurauksena nuorilla voi olla käytössään rahaa tavallista runsaammin. Kun samalla myös vapaa-aika lisääntyy, verkossa tehdään enemmän varauksia ja maksuja, huijareillekin tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia.

”Kesäisin lisääntyvät muun muassa festarilippuhuijaukset, joissa myydään olemattomia tai jo käytettyjä lippuja. Lisäksi esiintyy enemmän mökkien vuokraukseen liittyviä huijauksia sekä erilaisia kalasteluviestejä. Esimerkiksi majoitussivustoihin liittyvissä viesteissä voidaan vedota ongelmaan varausmaksussa tai palautuksessa, ja niiden tavoitteena on saada vastaanottaja syöttämään maksukortti- tai pankkitietonsa huijaussivulle. Viestit voivat näyttää hyvin uskottavilta muistuttaen aidon majoituspalvelun lähettämiä ilmoituksia”, S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo.

Rikolliset yrittävät värvätä nuoria myös niin sanotuiksi rahamuuleiksi esimerkiksi näennäisillä työpaikkailmoituksilla sosiaalisessa mediassa, eikä nuori välttämättä ymmärrä osallistuvansa laittomaan toimintaan ennen kuin seuraukset, kuten rikostuomio, konkretisoituvat.

Nuoret luottavat sosiaaliseen mediaan

Sosiaalinen media ja erilaiset digitaaliset palvelut ovat nuorille keskeinen osa arkea, ystävyyssuhteita ja yhteydenpitoa. Kyselyn mukaan peräti 68 prosenttia alle 30-vuotiaista on kohdannut verkossa vihapuhetta, häirintää tai muuta haitallista sisältöä. Lisäksi 17 prosenttia kertoo, että heihin on yritetty vaikuttaa esimerkiksi valesuhteen, sijoitus- tai esihenkilöhuijauksen avulla.

Samalla neljännes nuorista kertoo luottavansa sosiaalisen median palveluihin, mikä on selvästi enemmän kuin muissa ikäryhmissä. Nuoret joutuvat jatkuvasti arvioimaan, millaista sisältöä ja tietoa voi pitää luotettavana ja mitä verkossa voi turvallisesti itse jakaa.

Niemelä korostaakin media- ja digiturvallisuustaitoja keskeisinä arjen taitoina.

“Moni nuori on jo varhain oppinut käyttämään erilaisia digitaalisia palveluja hyvin sujuvasti, mutta samalla verkkoon voi jäädä sisältöjä, kuvia tai tietoja, joiden seurauksia ei aina tule ajatelleeksi. Digitaalisissa palveluissa korostuu myös kyky arvioida, mikä verkossa on aidosti luotettavaa ja turvallista. Siksi digiturvallisuudessa tärkeää on myös ymmärrys omista oikeuksista ja yksityisyyden suojaamisesta”, Niemelä sanoo.

Verkkoympäristö on jatkuvassa muutoksessa

Verkkoympäristön riskit herättävät myös huolta. Alle 30-vuotiaista 16 prosenttia kertoo olevansa huolissaan verkko- ja kyberturvallisuudesta vähintään viikoittain. Kotona asuvista 18–25-vuotiaista nuorista osuus nousee yli viidennekseen.

Ilmiö näkyy laajemminkin: esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston vuoden 2025 Digiturvabarometrin mukaan digihuijaukset ja kyberuhat ovat nousseet suomalaisten keskeisten turvallisuushuolien joukkoon. Digitaalisiin palveluihin liittyvä jatkuva valppauden tarve korostuu erityisesti nuorilla, joiden arki rakentuu vahvasti verkossa.

”Nuoret käyttävät päivittäin useita eri palveluja esimerkiksi viestintään, opiskeluun, työntekoon, maksamiseen ja viihtymiseen. Lisäksi nuoret omaksuvat uusia digitaalisia palveluja ja toimintatapoja nopeasti, mutta samalla myös verkkoympäristö muuttuu monimutkaisemmaksi ja riskit lisääntyvät. On yhä tärkeämpää tunnistaa tilanteet, joissa omaa luottamusta, tietoja tai rahaa pyritään hyödyntämään väärin”, Niemelä muistuttaa.

S-Pankin asiantuntijan vinkit kesän digiarkeen

• Osta festari- ja tapahtumaliput vain virallisilta lipunmyyjiltä.
• Tarkista mökki- ja majoitusvarausten maksulinkit ja verkkosivut huolellisesti ennen maksamista.
• Pysähdy ja mieti ennen maksamista. Kiire on huijarin paras apuri.
• Älä kirjaudu pankkipalveluihin viesteissä, somessa tai hakutuloksissa olevien linkkien kautta.
• Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen ja tilitapahtumailmoitukset.
• Suhtaudu varauksella helppoa rahaa lupaaviin “kesätyöilmoituksiin” – rikolliset voivat värvätä niiden avulla nuoria rahamuuleiksi. Kyse ei ole kesätyöstä, vaan rikoksesta, josta voi seurata vankeutta, luottotietojen menetys ja korvausvastuu.

S-Pankin tutkimus: Nuorten digiarjessa korostuvat riskit ja huoli läheisistä

• Nuoret ovat kohdanneet ikäluokista eniten (68 %) vihapuhetta, häirintää tai muuta haitallista sisältöä.
• Nuorista 87 % kokee jonkin verran tai erittäin varmasti tunnistavansa huijauspuhelun tai -viestin.
• Nuorilta on ikäryhmistä yleisimmin (19 %) yritetty varastaa tai onnistuttu varastamaan rahaa pankkitililtä.
• Nuoret ovat ikäryhmistä yleisimmin (17 %) kohdanneet valesuhde-, sijoitus- tai esihenkilöhuijauksia.
• 25 % nuorista luottaa sosiaalisen median palveluihin – merkittävästi enemmän kuin muut ikäluokat.
• 59 % alle 30-vuotiaista kertoo olevansa huolissaan ikääntyvien vanhempien tai muiden läheisten digiturvallisuudesta. Osuus on ikäryhmistä suurin.

Artikkeli S-Pankin tutkimus: Nuoret kohtaavat verkossa eniten riskejä – festariliput ja mökkivaraukset korostuvat kesän digihuijauksissa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Tuoreen selvityksen mukaan alkoholin ja huumeiden käytön hintalappu yhteiskunnalle voi Suomessa nousta eri laskutavoilla arvioituna jopa 7,9 miljardiin euroon vuodessa. Kustannukset kertaantuvat, kun ihminen ei saa apua ajoissa tai palvelut eivät vastaa hänen tarpeeseensa. Selvityksen laativat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Hyvinvointiala Hali ry yhdessä FCG Finnish Consulting Groupin kanssa.

Selvityksessä arvioidaan päihteidenkäytön aiheuttamia suoria, epäsuoria ja aineettomia kustannuksia. Selvityksen mukaan nykyinen tietopohja erityisesti päihdehaittojen kustannuksista on vakavasti puutteellinen.

”Keskustelu päihdehaitoista ei saa rajoittua yksittäisiin palveluihin ja palvelutuotannon kustannuksiin. Todellinen lasku on paljon laajempi ja koskee eri sektoreita. Ilman kokonaiskuvaa päätöksenteko jää vajaaksi, ja päihdehaittojen todellinen hinta jää näkymättömiin. Tuore selvityksemme avaa näitä kustannuksia uudella tavalla”, sanoo kehitysjohtaja Heikki Luoto Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.

Päihdehaittojen kustannukset kumuloituvat vuosien ja vuosikymmenten aikana. Mitä myöhemmin tukea saadaan, sitä suuremmiksi ne kasvavat.

”Päihdeongelmien hoitamatta jättäminen tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi kuin ehkäisevä työ, varhainen tuki ja oikea-aikainen hoito. Kun tukea ongelmiin ei saada ajoissa, kustannukset eivät katoa, vaan siirtyvät muualle yhteiskuntaan, kuten työnantajille, lastensuojeluun, päivystykseen, poliisille, oikeusjärjestelmään, työelämään ja läheisille. Samalla on tärkeää muistaa, että kustannusten lisäksi päihteidenkäyttö aiheuttaa inhimillisiä haittoja päihdeongelmasta kärsivälle ja hänen läheisilleen”, sanoo Hyvinvointiala Hali ry:n asiantuntijalääkäri ja terveyspalvelujohtaja Emma Kajander.

Hoitamattomuus kumuloi kustannuksia monella eri tasolla

Raportissa havainnollistetaan asiantuntijoiden laatimien ja todellisuuteen pohjautuvien esimerkkitarinoiden avulla, millaisia taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia päihteidenkäytöstä aiheutuu yksilöille, yhteisöille sekä yhteiskunnalle. Raportin kustannukset ovat suuntaa antavia. Tavoitteena on avata kustannusten suuruusluokkaa tilanteissa, joissa ihminen putoaa palveluiden ulkopuolelle tai joissa apu on pirstaleista, ja verrata niitä tilanteeseen, jossa apua olisi saatu ajallaan.

Raportti käsittelee kustannusten syntymistä tarinoiden kautta. Yksi esimerkkitarinoista on Ville, jonka neuropsykiatriset haasteet jäivät lapsuudessa tunnistamatta. Päihteiden käyttö alkoi nuorena ja ongelmat kasautuivat vuosien aikana. Lopulta Ville menehtyi 25-vuotiaana.

”Vaikka Villen tarina on rakennettu tätä selvitystä varten, se ei valitettavasti ole poikkeuksellinen. Tällaiset esimerkit konkretisoivat, kuinka kallista hoitamattomuus on. Villen kohdalla varhainen tuki olisi maksanut noin 7 600 euroa ja myöhemmän vaiheen hoito ja kuntoutus noin 24 700 euroa. Hoitamattomuuden hinnaksi arvioidaan kuitenkin peräti 3,23 miljoonaa euroa”, Kajander kertoo.

Ehkäisyyn ja hoitoon on panostettava

Vuosina 2023–2024 Suomessa kuoli huumausaineisiin alle 35-vuotiaana keskimäärin 135 henkilöä vuodessa. Jos he kaikki olisivat käyneet läpi Villen kaltaisen polun, kokonaishinta yhteiskunnalle olisi 435,8 miljoonaa eli lähes puoli miljardia euroa.

”Tällä hetkellä ennalta ehkäisevästä työstä ja päihdepalveluista karsitaan säästösyistä. Keskeisen kysymyksen ei kuitenkaan pitäisi olla vain se, paljonko päihdehoito maksaa. Suuressa mittakaavassa ratkaisevaa on, kuinka paljon ehkäisyn laiminlyönti ja päihdeongelmien hoitamattomuus maksavat. Tuomme tähän keskusteluun uutta tietopohjaa, jota ei ole vastaavalla tavalla Suomessa koskaan koottu”, Luoto sanoo.

EHYT ja Hali katsovat, että ehkäisevän päihdetyön sekä päihdehoidon ja -kuntoutuksen rahoitus on turvattava. Palveluihin pääsyä on vahvistettava, ja päihdehaittojen kokonaiskustannuksille tarvitaan kansallinen laskentamalli, joka huomioi suorien kustannusten lisäksi epäsuorat ja aineettomat kustannukset.

Artikkeli Selvitys: Päihdeongelmien hoitamattomuudesta miljardikustannukset julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Euroopassa purettiin vuonna 2025 ennätykselliset ainakin 603 virtavesien vaellusestettä, eli esimerkiksi patoja ja esteellisiä tierumpuja. Ruotsi nousi ensimmäistä kertaa Euroopan aktiivisimmaksi esteiden purkajaksi, ja viime vuoden raportissa ykkösenä ollut Suomi sijoittui toiseksi. Euroopan jokien voimakas patoaminen on yksi suurimmista syistä vaelluskalakantojen romahtamiseen ja makean veden luonnon köyhtymiseen.

Euroopassa poistettiin viime vuonna jälleen ennätysmäärä virtavesien vaellusesteitä, selviää tänään julkaistusta Dam Removal Europe 2025 -raportista. Purkutöiden seurauksena vapautui yli 3 740 kilometriä jokia vapaasti virtaaviksi eri puolilla mannerta. Aiempi ennätysluku on vuodelta 2024, jolloin vaellusesteitä purettiin ainakin 542.

Ruotsi nousi ensimmäistä kertaa Euroopan aktiivisimmaksi vaellusesteiden purkajaksi 173 kohteellaan. Viime vuoden raportissa ykkösenä ollut Suomi sijoittui nyt toiseksi, mikä vahvistaa Pohjoismaiden asemaa Euroopan jokien ennallistamisen suunnannäyttäjinä.

”On hienoa nähdä Suomen pysyvän aivan Euroopan kärjessä vaellusesteiden poistamisessa. WWF Suomen aloittama työ on kasvanut yksittäisistä hankkeista valtakunnalliseksi liikkeeksi, jossa ovat mukana viranomaiset, paikalliset toimijat, yritykset ja kansalaisjärjestöt. Tulokset näkyvät jo luonnossa, ja ne ovat lisänneet vahvaa poliittista ja kansalaisten tukea jokien ennallistamiselle”, sanoo WWF:n meri- ja sisävesiohjelman johtaja Sampsa Vilhunen.

Kolmen kärkeen ylsi Ruotsin ja Suomen lisäksi Espanja. Yhteensä esteitä poistettiin 21 maassa.

Vaellusesteet ovat keskeinen syy vaelluskalojen ahdinkoon

Euroopan joissa arvioidaan olevan edelleen yli 1,2 miljoonaa estettä, kuten vesivoima- ja säännöstelypatoja sekä kalankulun estäviä myllyrakenteita ja väärin asennettuja tierumpuja. Monet niistä ovat nykyisin tarpeettomia, mutta ne estävät kalojen vaelluksen ja veden luonnollisen virtauksen.

Vaellusesteet ovat yksi merkittävimmistä syistä jokien monimuotoisuuden heikkenemiseen Euroopassa, sillä ne estävät kalojen nousun kutualueilleen. Suomen vaelluskaloista lähes kaikki on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.

Patojen purkaminen on noussut keskeiseksi keinoksi saavuttaa EU:n ennallistamisasetuksen tavoite palauttaa vähintään 25 000 kilometriä jokia vapaasti virtaaviksi vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ennallistamistyötä ovat viime vuosina vauhdittaneet WWF:n lisäksi esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, kunnat, kalatalousalueet, järjestöt, yritykset ja vesialueiden omistajat.

Raportin mukaan erityisesti Ruotsissa purettiin runsaasti vanhoja uittoon rakennettuja puurakenteita, joita metsäteollisuus käytti aiemmin tukkien kuljettamiseen. Suomessa taas suuri osa poistetuista esteistä on ollut pieniä ja käytöstä poistuneita rakenteita, joiden purkamisella voidaan nopeasti avata pitkiä virtavesireittejä vaelluskaloille.

”Patojen ja muiden vaellusesteiden poistaminen on yksi nopeimmista tavoista auttaa uhanalaisia vaelluskaloja. Kun este poistuu, joki alkaa usein elpyä välittömästi ja kalat palaavat lisääntymään alueille, joihin ne eivät ole päässeet vuosikymmeniin”, Vilhunen kertoo.

Artikkeli Euroopassa purettiin ennätysmäärä vaellusesteitä virtavesistä – Ruotsi nousi kärkeen, Suomi heti perässä julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.