Algoritmit ovat uuden luolan seinä
Nykyisin vankilan seinä on älypuhelimen näyttö. Varjot ovat some-feedien, TikTok-videoiden, Instagram-suodattimien ja räätälöityjen uutisotsikoiden muodostama virta. Algoritmit eivät näytä sattumaa – ne pitävät meidät mukavuuskuplassa ja ruokkivat äärimmäisyyksiä, koska se pitää meidät klikkaamassa.
Tulos on tuttua: polarisaatiota, kaiku-kammioita ja ”totuuden jälkeistä” aikaa. Deepfake-videot ja generatiivinen tekoäly vievät tilanteen uudelle tasolle: erot aidon ja keinotekoisen välillä hämärtyvät. Varjo ei enää jäljittele todellisuutta – se luo oman kopionsa kopiosta.
Tutkimukset osoittavat, että some-vankeus tekee meistä vihaisempia, toivottomampia ja varmempia omasta oikeassaolostamme.

Luola muuttuu todellisuudeksi
Vuoteen 2030 mennessä virtuaalitodellisuus, AR-lasit ja aivo-tietokone-liitännät (kuten Neuralink) voivat tehdä luolasta fyysisen ympäristön. Meta ja muut yhtiöt puhuvat ”immersiivisestä internetistä” (syvällisestä, mukaansatempaavasta), jossa elämme avatarina algoritmien luomassa maailmassa. Varjot eivät vilku näytöllä – ne ympäröivät meitä 360 astetta.
Paradoksi on selvä: sama teknologia voi sekä vangita että vapauttaa. Tekoäly auttaa analysoimaan lähteitä ja paljastamaan manipulaatiota, mutta se voi myös luoda entistä vakuuttavampia illuusioita. Kuka silloin määrittelee, mitä ”näemme”? Suuryritykset, valtiot vai tekoäly itse?

Journalismin uusi tehtävä
Perinteinen media on ollut osa luolaa – se on valinnut, mitä varjoja näytetään. Nyt tehtävä on muuttumassa: journalismi ei saa enää vain heijastaa varjoja, vaan sen on autettava lukijoita näkemään nukkenäyttelijät eli algoritmit, mainostajat ja poliittiset narratiivit.
Se vaatii faktantarkistusta tekoälyn aikakaudella, algoritmien läpinäkyvyyttä ja rohkeutta haastaa omat kaiku-kammiot. Mutta se vaatii myös nöyryyttä. Kukaan ei ole täysin vapaa luolasta.

Valo sokaisee – mutta vapauttaa
Platonin vanki ei halunnut palata luolaan, mutta palasi velvollisuudesta. Samoin meidän on pakko palata someen ja tuleviin virtuaalimaailmoihin. Kysymys on: teemmekö sen ketjuissa vai silmät auki?
Varjot eivät katoa. Ne vain muuttuvat kirkkaammiksi ja uskottavammiksi. Todellinen vapaus alkaa siitä, kun myönnämme olevamme luolassa – ja alamme etsiä valoa.

Vapaasti ajatteleva

Artikkeli Elämmekö algoritmien varjojen vankilassa? julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Keskustan Päijät-Hämeen piiri on jättänyt tänään ehdokaslistan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston vaaliin. Keskustan listalla on 65 ehdokasta:

Artikkeli Keskustan Päijät-Hämeen piiri julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Sitten meillä on poliitikot ja byrokraatit, nuo verorahojen ritariylpeät vartijat, jotka eivät tunnu ymmärtävän tätä alkeellista logiikkaa, vaikka sen kirjoittaisi heille PowerPointiin Comic Sansilla. Heillehän ei ole väliä, kenen varpaille astuvat tai ketä julkisesti nolaavat – miksipä olisi, kun lompakko ei kevene omasta pussista? Mikä ihana vapaus! Miksi vaivautua rakentamaan siltoja, kun voi polttaa ne näyttävästi liekinheittimellä ja vieläpä twiitata siitä jälkikäteen? “Tässä teille, tulevat yhteistyökumppanit, haistakaa pitkäksi aikaa!” 

Ja voi sitä ihmettä, kun nämä samat sankarit myöhemmin ihmettelevät, miksi kukaan ei halua istua heidän kanssaan neuvottelupöytään. “Miksi ilmapiiri on näin myrkyllinen?” he huokaavat, täysin tietämättöminä siitä, että se oma ylimielinen suu on ollut myrkynlähde numero yksi.

Ihmisillä kun tuppaa olemaan pitkä muisti – kuka olisi arvannut? – ja ne nokkelat solvaukset ja halveksuvat heitot eivät jostain kumman syystä käännykään kukoistavaksi kumppanuudeksi. 

Mutta hei, miksipä oppia yrittäjiltä mitään? Sehän vaatisi nöyryyttä ja sitä pelottavaa ominaisuutta nimeltä itsereflektio. Paljon helpompaa on jatkaa samaa rataa ja syyttää sitten opposition huonoa asennetta, kun hommat eivät toimikaan. Loistavaa strategiaa, kymmenen pistettä ja papukaijamerkki – tai ainakin veronmaksajien kustantama kahvipulla seuraavassa kokouksessa.

Vapaasti ajatteleva

Artikkeli Poliitikon ja yrittäjän ero julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Ajatellaanpa joulua, tuota valojen, rauhan ja lahjojen juhlaa. Päivää, jolloin kynttilöiden lempeä valo ja konvehtirasioiden kiilto houkuttelevat melkeinpä paatuneimmankin skeptikon hiljentymään. Mutta ei enää. Nyt olisi aika nostaa esiin ne todelliset vakaumukselliset, jotka eivät kaipaa kristillistä kosketusta kalenteriinsa. Heille tarjottaisiin kunniatehtävä: vapaaehtoinen työpäivä ilman tonttulakkien ja joululaulujen häiritsevää vaikutusta. “Jos vihaat joulua, miksi istuisit kotona popsimassa konvehteja, kun voisit tehdä neljä ylimääräistä PowerPoint-esitystä ja kaksi tilastokatsausta?” kyseli ministeriön edustaja vilpittömän huvittuneena tiedotustilaisuudessa.

Näky olisi kuin modernin työn sankarin unelma. Työpisteellä istuisi uskonnottomuuden urhea puolustaja, näppäimistö naputtaen hiljaisuuden keskellä. Ei häiritseviä joulukuusia, ei piparkakkujen tuoksua, ei edes rasittavaa “Joulumaa”-sävelmää taustamusiikkina. Päivä voisi täyttyä merkityksellisillä tehtävillä: vuosisuunnitelman tarkistamista, budjetin viilausta tai arkistointia. Ihan mitä vaan sitä omaa arkista työtä.

Mutta miksi pysähtyä jouluun, kun kevään pitkät pyhätkin suorastaan huutavat uudistusta? Pääsiäinen, tuo suklaamunien, lammaspaistin, pääsiäistipujen ja pajunkissojen juhla, muuttuisi tehokkaaksi työelämän harppaukseksi. Kiirastorstai kuluisi notkeasti iltavuoron parissa, ja pitkäperjantaina voisi hoitaa rästitehtävät alta pois. “Ei suklaamunia, vaan työssä ahertamisen taikaa!” julisti kampanjan iskulause, joka sai virallisen paikan jokaisen toimiston ilmoitustaululla. Ja mikä parasta: vakaumukselliset voisivat nauttia tyydyttävästä olosta, kun he täyttävät Excel-taulukoitaan samalla, kun muut kansalaiset nauttivat jäljellä olevat suklaamunat ja marsipaanit.

Kesälomien uudistus oli luonnollinen jatko tälle neronleimaukselle. Tiedättehän, kuinka nekin juontavat juurensa vanhoista maatalous- ja kirkollisperinteistä? Miksi nauttia aurinkoisista heinäkuun illoista, kun voisi viettää marraskuussa pimeitä päiviä työpaikan kirkkaiden loisteputkien alla? “Ideologisesti vapaat marraskuun lomat” takaisivat paitsi johdonmukaisen vakaumuksen myös sääolosuhteisiin täydellisesti sopivan työtehon. Sadevarusteet niskaan ja ylpeästi kohti uutta työpäivää!

“Jos et usko, älä nauti”, kuului ohje, joka herätti keskustelua niin kahvihuoneissa kuin somekanavillakin. Mutta kaikesta huolimatta oli myönnettävä, että pääsiäismunien, piparkakkujen ja glögin äärellä tämä ideologia vaikutti yllättävän joustavalta. Jouluaattona työpisteellä tuoksui konvehtirasian sisältö, ja joku vihjasi, että joulupöytään oli varattu jopa kinkku. “Tämä on vain työpaikan välipala”, selitti yksi, kun toinen valmistautui vaihtamaan työasunsa villapaitaan ja suuntaamaan kohti joulunviettoa. Ehkä ideologinen johdonmukaisuus onkin joustava kuin taikinakaulimen alla oleva piparkakkutaikina.

Vapaasti ajatteleva

Artikkeli Työn juhla – ideologinen tasa-arvo todeksi julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

”Edellisen hallituksen säätämän rekisterilain myötä tuhansilla yrittäjillä juoksee kulut, mutta lupabyrokratia estää heitä tekemästä työtään. Jokainen meistä voi kuvitella tilanteen, jossa joutuisi olemaan kuukausia palkatta, samalla kun toimitilojen vuokrat ja muut kulut juoksevat. Nyt tähän tilanteeseen puututaan”, Wallinheimo sanoo.

Soteri-rekisteri otettiin käyttöön vuoden alusta. Lain mukaan kaikkien sote-yrittäjien on rekisteröidyttävä ennen kuin voivat aloittaa toimintansa. Rekisterin käyttöönotto on kuitenkin sujunut tahmeasti, minkä seurauksena rekisteröintihakemuksia on ollut jonossa pahimmillaan jopa tuhansia. Wallinheimon mukaan Orpon hallitus korjaa nyt tilannetta.

”Jo keväällä hallitus lisäsi yli 600 000 euroa rekisterihakemusten käsittelyyn, mutta on selvää, että viime kaudella säädetty laki ei yksinkertaisesti toimi käytännössä. Orpon hallitus korjaa nyt lakia, jotta saamme suomalaisten kipeästi tarvitsemia ammattilaisia – psykoterapeutteja, hammaslääkäreitä, fysioterapeutteja – rekisteröintijonoista hoitamaan suomalaisia”, Wallinheimo toteaa.

”Tarkoitus on mahdollistaa itsenäisten ammatinharjoittajien ja heihin rinnastettavien palveluntuottajien toiminnan aloittaminen jo sinä aikana, kun hakemusta käsitellään. Muutos tulee koskemaan myös hakemuksensa jo jättäneitä yksinyrittäjiä. Tästä on kyse, kun kokoomuksessa puhumme norminpurusta. Kokoomus on tarvittaessa valmis jatkamaan toimia, jotta suomalaisten yrittäjien mahdollisuus harjoittaa ammattiaan toteutuu”, Wallinheimo päättää.

Artikkeli Yrittäjät lupajonoista töihin julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Viime viikolla maatamme on järkyttänyt Joensuun epäillyn lapsimurhan hirvittävät yksityiskohdat. Samalla esiin on noussut jälleen kerran keskustelu lastensuojelun kriisistä.

“On kohtuutonta, että lastensuojelun resurssipulaan heräämiseksi vaaditaan nyt nähty tragedia. Erityisen huolissani olen siitä, ettei tämä suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun olemme samojen keskustelujen äärellä. Nyt on aika toimia”, toteaa Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio.

Valvira kertoi jo vuonna 2022 siitä, miten lastensuojelun asiakasmitoitukseen (2024 30 asiakasta/työntekijä) ei nykyresursseilla päästä ja miten tämä näkyy hidastuneina päätöksinä lastensuojeluasioissa. Viime vuonna Lastensuojelun Keskusliitto vaati riittävää resursointia lastensuojelutyöhön kohtaamisten vahvistamiseksi. Tämän lisäksi liitto vaati riittävää rahoitusta peruspalveluihin, jotka luovat pohjan perheiden hyvinvoinnille.

Perheiden peruspalvelut ja lastensuojelu siirtyivät sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden toteutusvastuulle. Niiden ensiaskelten osalta ollaan suuren arvovalinnan äärellä, kohdistetaanko rahoitusta tarpeeksi myös ennaltaehkäiseviin palveluihin? Valtio odottaa ymmärrettävästi alueiden onnistuvan taittamaan kulukehitystään nopealla aikataululla. On kuitenkin käynyt hyvin selväksi, väestökehityksemme tahdin olevan sellainen, että kulujen pitäminen nykyisellä tasolla on jo itsessään suuri haaste.

“Tiukalla kulukurilla ja säästöpaineiden kasaamisella voidaan saada pikavoittoja valtiolle, mutta niiden hintalappu muodostuu pahoinvoinnin kasvuna ja inhimillisinä tragedioina. Siihen Suomella ei ole varaa! Viimeaikaiset esimerkit osoittavat, että hyvinvointialueiden työrauhan turvaaminen on hallituksen tärkein tehtävä. Palvelurakenteen ja kulujen tarkkailun aika on, kun tietoa on riittävästi ja toiminta vakaalla pohjalla”, huomauttaa Tapio.

Keskustanuoret

Artikkeli Ei enää yhtäkään uutta tragediaa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Tästä päivästä on tasan 55 päivää 2.4. toimitettaviin eduskuntavaaleihin. Vaalit ovat mahdollisuus muutokseen. Jokaisella äänioikeutetulla on paljon valtaa valitessaan uutta suuntaa Suomelle.

Suomen talous ei ole kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Liittojen ja lobbareiden hallinnassa olevat vanhat puolueet eivät pysty tekemään tarvittavia uudistuksia. Talous on saatava kasvuun ja velkaralli seis.

Vaalien jälkeen riittää työtä. Riitely ja tahallinen vastakkainasettelu on jätettävä ja on tartuttava töihin. Yhteiskunnan kivijalat perusterveydenhuolto ja koulutus on saatava ensimmäisenä kuntoon.

Kaikkien työikäisten ja työkykyisten on mentävä töihin. Yrittämisen ja työnteon on oltava kannattavaa. Uudistusten kautta on rakennettava edellytykset talouden kasvulle ja hyvinvoinnille.

Jos haluat lähteä ajamaan muutosta, niin lähde ehdokkaaksi täyttämällä ehdokashakemus tästä. Muutamia paikkoja on vielä auki. Koulutusta ja tukea löytyy kaikille mukaan lähteville.

Aurinkoisia päiviä Teille kaikille toivottaa,

Liike Nyt

Sarian Antila

Artikkeli Vaalit ovat mahdollisuus muutokseen julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Nuorista ollaan nyt erityisen huolissaan, sillä koronan jälkeen on uutisoitu niin nuorten yksinäisyydestä, nuorten tekemien väkivaltarikosten määrästä kuin katujengien toiminnasta. Huoli on aiheellista, mutta samalla on kuitenkin muistettava, että selkeä enemmistö nuorista voi hyvin.

Herkän nuoren mielenterveys saattaa horjua ikään kuuluvissa kriiseissä. Silloin on saatava nopeasti apua. Omat vanhemmat eivät yleensä ole ensimmäiset, joille mennään puhumaan, vaan ulkopuoliselle voi olla helpompi kertoa huolistaan. Koulu, joka tavoittaa lähes kaikki nuoret, olisi luonteva paikka kynnyksettömälle palvelulle, jossa pääsee heti keskustelemaan ja jossa voisi saada myös lyhytterapiaa. Toinen luonteva paikka ovat esimerkiksi ostoskeskukset, joissa nuoret viettävät muutenkin aikaansa.

Opettajat eivät ole terapeutteja, vaan koulussa on oltava riittävä määrä kuraattoreita, psykologeja ja kouluterveydenhuollon sekä koulunuorisotyön ammattilaisia. Heille on annettava kunnolliset mahdollisuudet kohdata nuoria. Mikäli säästösyistä tai henkilöstöpulasta johtuen aikaa ei ole, ongelmat kasautuvat ja vaikeutuvat. Riittävää aikaa järjestyy, jos on tahtoa. Avuksi voidaan ottaa myös järjestöt sekä niiden vapaaehtoiset ja vertaistukihenkilöt.

Nuoret eivät tule toimeen ilman välittäviä aikuisia, ja meidän pitääkin katsoa peiliin. Edistämmekö itse sitä, että nuoret huomataan? Kysymmekö heiltä ”Mitä kuuluu?” ja löytyykö jokaiselle nuorelle auttava aikuinen, joka on kiinnostunut nuoren hyvinvoinnista ilman vaatimuksia? Jos tämä toteutuu, nuori selviytyy vaikeuksistaan.

Valitettavan moni lapsi ja nuori sinnittelee elämässään ilman vastuullisen aikuisen läsnäoloa ja putoaa turvaverkkojen läpi. Osattomuus edistää elämänhallinnan katoamista ja osallisuus saatetaan hakea haitallisella tavalla ongelmallisista piireistä.

Tulevaisuutemme rakentuu nuorten varaan, ja yhtään heistä ei ole varaa menettää. Nuorten mielenterveys on jokaisen asia.

Sirkku Hildén
Kansanedustajaehdokas (sd.)
Terveydenhoitaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Artikkeli Jokaisesta nuoresta otettava koppi julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Liikkeen historian ensimmäiset eduskuntavaalit puolueena ovat pian edessä. Olemme saaneet mukaan loistavia ehdokkaita ympäri Suomea. Ehdokkaat tulevat monipuolisista taustoista ja ovat aitoja ihmisiä.

Ehdokashakua on jäljellä enää kolme viikkoa. Nyt on siis loppukirin aika. Listoilla on vielä joitakin paikkoja auki. Nyt on aika tehdä päätös ja lähteä mukaan. Mikään ei muutu jos emme muuta asioita yhdessä!

Täytä hakemus tästä ja tule mukaan osaksi muutosta!

Parhain terveisin,

Sarian Antila

Liike Nyt

Artikkeli Ehdokashaun loppukiri alkaa, tule osaksi muutosta! julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Päättäjät päättävät niidenkin puolesta, joilla ei ole äänioikeutta eikä mahdollisuutta vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Valitettavan monet lapsia koskevat päätökset tehdään aikuisten ehdoilla. Lapsen kehityksellisiä tarpeita enemmän puhutaan vanhempien ja sukupuolten tasa-arvosta ja äitien oikeudesta valita tai henkilöstön eduista. Esimerkiksi päihdepolitiikka ratkaistaan enemmän liike-elämän ja aikuisten valinnanvapauden näkökulmasta kuin lapsien suojelun näkökulmista. Kun oppimistulokset ovat alkaneet heikentyä, voimme kysyä olemmeko osanneet hyödyntää lasten kehityksellisistä tarpeista olevaa tutkimustietoa oikealla tavalla hyödyksi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa? Lapsen ensisijainen tarve on perusturva. Kun tämä tarve tyydyttyy, hän pystyy mm. oppimaan.

Asiaan on onneksi kiinnitetty huomiota ja nykyään puhutaankin lapsivaikutusten arvioinnista. MLL:n lasten oikeuksien asiantuntija Esa Iivonen korostaa, että pienten lasten turvallisuuden tunne rakentuu erityisesti läheissuhteissa ja perheessä sekä varhaiskasvatuksessa ja sen vertaissuhteissa. Mannerheimin lastensuojeluliiton eduskuntavaalitavoitteissa korostetaan sitä, että valtiovallan, hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa ja toiminnassa tulisi arvioida lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. Lapsen edun ensisijaisuus tulisi kirjata kattavasti kaikkeen lapsia koskevaan ja heihin vaikuttavaan lainsäädäntöön. MLL tukee lapsiasiavaltuutetun ehdotusta, että lapsen edun ensisijaisuus kirjattaisiin perustuslain perusoikeussäännöksiin.

Yhteiskunnan lapsille tarjoamat ympäristöt pitää ennen kaikkea muodostaa sosiaalisesti turvallisiksi. Mahdollisuus osallistua ja toimia vertaisryhmässä ilman pelkoa tulla kiusatuksi tai jätetyksi ryhmän ulkopuolelle ovat sosiaalisen turvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä. Lapsia ja nuoria on kuultava, heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään turvallisuudesta on selvitettävä ja kerättyä tietoa on hyödynnettävä päätöksenteossa. Turvallinen ja välittävä ympäristö kasvattaa empaattisia ihmisiä. Tämä tavoite pitää olla kirkkaana esillä, kun keskustelemme koulukiusaamisesta ja jengiväkivallasta.

Sivistys on toisten kanssa toimeen tulemista ja taitoa käyttää tietoa hyvään, sanoo professori Tuomas Heikkilä.  Jos jotakin tässä maailmassa tarvitaan enemmän niin empatiaa, hän toteaa. Panostamalla lapsien perusturvallisuuteen ja tunnetaitoihin, voisimme samalla ratkoa monia muita ongelmia. Meillä on jo kaikki tarvittava tieto, mutta yhteisymmärrys kenen näkökulmasta asioita tarkastelemme, puuttuu. Olisimme askeleen lähempänä, jos lisäisimme perustuslain 6.3 §:ään virke: ”Kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu”.

Sari Niinistö (kok.) KM, terveydenhoitaja

Artikkeli Lapsen ensisijainen tarve on turvallisuus julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.