Euroopassa purettiin vuonna 2025 ennätykselliset ainakin 603 virtavesien vaellusestettä, eli esimerkiksi patoja ja esteellisiä tierumpuja. Ruotsi nousi ensimmäistä kertaa Euroopan aktiivisimmaksi esteiden purkajaksi, ja viime vuoden raportissa ykkösenä ollut Suomi sijoittui toiseksi. Euroopan jokien voimakas patoaminen on yksi suurimmista syistä vaelluskalakantojen romahtamiseen ja makean veden luonnon köyhtymiseen.

Euroopassa poistettiin viime vuonna jälleen ennätysmäärä virtavesien vaellusesteitä, selviää tänään julkaistusta Dam Removal Europe 2025 -raportista. Purkutöiden seurauksena vapautui yli 3 740 kilometriä jokia vapaasti virtaaviksi eri puolilla mannerta. Aiempi ennätysluku on vuodelta 2024, jolloin vaellusesteitä purettiin ainakin 542.

Ruotsi nousi ensimmäistä kertaa Euroopan aktiivisimmaksi vaellusesteiden purkajaksi 173 kohteellaan. Viime vuoden raportissa ykkösenä ollut Suomi sijoittui nyt toiseksi, mikä vahvistaa Pohjoismaiden asemaa Euroopan jokien ennallistamisen suunnannäyttäjinä.

”On hienoa nähdä Suomen pysyvän aivan Euroopan kärjessä vaellusesteiden poistamisessa. WWF Suomen aloittama työ on kasvanut yksittäisistä hankkeista valtakunnalliseksi liikkeeksi, jossa ovat mukana viranomaiset, paikalliset toimijat, yritykset ja kansalaisjärjestöt. Tulokset näkyvät jo luonnossa, ja ne ovat lisänneet vahvaa poliittista ja kansalaisten tukea jokien ennallistamiselle”, sanoo WWF:n meri- ja sisävesiohjelman johtaja Sampsa Vilhunen.

Kolmen kärkeen ylsi Ruotsin ja Suomen lisäksi Espanja. Yhteensä esteitä poistettiin 21 maassa.

Vaellusesteet ovat keskeinen syy vaelluskalojen ahdinkoon

Euroopan joissa arvioidaan olevan edelleen yli 1,2 miljoonaa estettä, kuten vesivoima- ja säännöstelypatoja sekä kalankulun estäviä myllyrakenteita ja väärin asennettuja tierumpuja. Monet niistä ovat nykyisin tarpeettomia, mutta ne estävät kalojen vaelluksen ja veden luonnollisen virtauksen.

Vaellusesteet ovat yksi merkittävimmistä syistä jokien monimuotoisuuden heikkenemiseen Euroopassa, sillä ne estävät kalojen nousun kutualueilleen. Suomen vaelluskaloista lähes kaikki on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.

Patojen purkaminen on noussut keskeiseksi keinoksi saavuttaa EU:n ennallistamisasetuksen tavoite palauttaa vähintään 25 000 kilometriä jokia vapaasti virtaaviksi vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ennallistamistyötä ovat viime vuosina vauhdittaneet WWF:n lisäksi esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, kunnat, kalatalousalueet, järjestöt, yritykset ja vesialueiden omistajat.

Raportin mukaan erityisesti Ruotsissa purettiin runsaasti vanhoja uittoon rakennettuja puurakenteita, joita metsäteollisuus käytti aiemmin tukkien kuljettamiseen. Suomessa taas suuri osa poistetuista esteistä on ollut pieniä ja käytöstä poistuneita rakenteita, joiden purkamisella voidaan nopeasti avata pitkiä virtavesireittejä vaelluskaloille.

”Patojen ja muiden vaellusesteiden poistaminen on yksi nopeimmista tavoista auttaa uhanalaisia vaelluskaloja. Kun este poistuu, joki alkaa usein elpyä välittömästi ja kalat palaavat lisääntymään alueille, joihin ne eivät ole päässeet vuosikymmeniin”, Vilhunen kertoo.

Artikkeli Euroopassa purettiin ennätysmäärä vaellusesteitä virtavesistä – Ruotsi nousi kärkeen, Suomi heti perässä julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) järjestää tänä kesänä kaikille sopivia Street Fishing -katukalastuskilpailuja 11 eri kaupungissa ympäri Suomen. Osassa kisakaupungeista järjestetään lisäksi Street Fishing -kursseja ennen kilpailuja, jotta kaupunkikalastukseen voi tutustua myös ilman kilpailuasetelmaa.

Street Fishing -nimeä kantavat rennot katukalastuskilpailut ovat jo useiden vuosien ajan tuoneet kalastusta urbaaniin ympäristöön aivan kaupunkikeskustojen tuntumaan. Tänä vuonna kiertue toteutetaan yhteistyössä SVK:n paikallisten jäsenseurojen kanssa, jotka vastaavat kisakaupunkien käytännön järjestelyistä. Kilpailuissa kalastetaan kahden hengen tiimeinä, joten tarjolla on matalan kynnyksen lähikalastusta kaverin kanssa.

Parit pyrkivät saamaan mahdollisimman monta senttiä yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalalla. Kaikki lajit käyvät, joten myös pienempi yllätyssaalis voi osoittautua ratkaisevaksi. Tämä rento ja helposti lähestyttävä kisamuoto on suunniteltu sopimaan kaikenikäisille. Kisat järjestetään pääosin arki-iltaisin, ja lisätiedot löytyvät sivuilta: vapaa-ajankalastaja.fi/streetfishing

Jokaisessa kilpailussa palkitaan kolme parasta tiimiä lahjakortein Ruotoon. Voittajajoukkue saa 150 euron, hopeajoukkue 100 euron ja pronssijoukkue 60 euron edestä lahjakorttia. Lisäksi voittajat julistetaan kyseisen kaupungin Katukalastajiksi 2026. Koko kesän kovimman voittotuloksen kalastaneet nimetään syksyllä Vuoden katukalastajiksi.

Kursseilla opetellaan kaupunkikalastuksessa tarvittavia taitoja, kuten ongintaa, jigausta ja laituripilkintää, sekä tutustutaan paikallisiin kalapaikkoihin. Kilpailuissa puolestaan pärjää usein monipuolisella tekemisellä: eri kalastusmenetelmien yhdistäminen voi auttaa saamaan kasaan neljä eri lajia ja samalla tavoittelemaan jotain hieman kookkaampaa kalaa. Kilpailussa saadut kalat voi pitää tai vapauttaa mittalautakuvauksen jälkeen.

Street Fishing -kilpailut kesällä 2026: Vaasa 25.5., Kokkola 28.5., Kajaani 11.6., Joensuu 30.6., Lappeenranta 8.7., Turku 23.7., Hämeenlinna 8.8., Rauma 13.8., Tampere 17.8., Valkeakoski 21.8. ja Helsinki 26.8.

Street Fishing -kurssit 2026: Vaasa 21.5., Kajaani 4.6., Turku 21.7., Tampere 4.8. ja 11.8. Helsinkiinkin kurssi on suunnitteilla.

Street fishing -säännöt

Street fishingin säännöt on luotu matalan kynnyksen periaatteella, jotta kuka vaan kalastuksesta tykkäävä voi helposti osallistua ja pärjätä:
– lapset ja nuoret saavat etua tulokseen (tasoittaa kokemuksen puutetta)
– vapoja max. 3/henkilö (tasoittaa eroja välineistön määrässä)
– vain rannalta kalastetaan (kukaan ei hyödy veneestä)
– kilpailut käydään melko kompaktilla alueella (juoksukunto/sukupuoli ei juuri vaikuta)
– kaikki vapakalastusmenetelmät ovat sallittuja (yksikin kalastusväline riittää osallistumiseen)
– pyydettäviä lajeja ei ole ennalta määrätty (jokainen sattumakalakin voi olla arvokas)
– saaliin ottaminen tai vapauttaminen on kunkin itse valittavissa kalastuslain sallimissa puitteissa

Artikkeli Street Fishing -kiertue tuo kesällä katukalastuksen 11 kaupunkiin julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

ilveskanta on jatkanut vahvistumistaan poronhoitoalueen ulkopuolella. Vuoden 2025 loppusyksyllä alueella arvioitiin olleen 2 990–3 620 ilvestä (90 % todennäköisyysväli), mikä on noin 21 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ilveskannan kasvu on ollut tasaista vuodesta 2018 lähtien ja erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kannan vahvistumiseen on vaikuttanut se, ettei kolmeen viime vuoteen ole ollut kannanhoidollista metsästystä. Aiemmin metsästys on ollut ilvesten merkittävin kuolinsyy.

Kuvaaja esittää ilvekannan kehityksen poronhoitoalueen ulkopuolella vuodesta 1998 alkaen. Kuvaajan luvut on päivitetty uudella mallilla takautuvasti. Tämän tuottamat luvut eivät ole vertailukelpoisia aiemmissa kanta-arvioissa julkaistuihin lukuihin. Tarkkoja lukuja pääsee tarkastelemaan Luonnonvaratietopalvelun kuvaajasta (luonnonvaratieto.luke.fi)

Poronhoitoalueella ilveskanta näyttää laskeneen

Poronhoitoalueella ilveskanta arvioitiin olleen syksyllä 2025 noin puolet pienemmäksi kuin edellisvuonna. Alueella havaittiin 8–18 ilvespentuetta, ja ilvesten kokonaismääräksi arvioitiin 68–140 yksilöä.

Poronhoitoalueella kanta-arvio perustuu arvioituihin ilvespentueisiin ja kertoimeen, joka kuvaa pentueiden määrän ja koko kannan välistä suhdetta. Poronhoitoalueen kanta-arvioon liittyy suuren pinta-alan ja havainnoitsijaverkon harvuuden takia muuta maata enemmän epävarmuutta.

Havaintoja tallennettiin erittäin aktiivisesti

”Kiitokset kaikille ilveshavaintoja ilmoittaneille ja petoyhdyshenkilöille havaintojen kirjaamisesta. Vuonna 2025 ilvespentuehavaintoja kertyi koko maasta noin 7 190, mikä on lähes puolet enemmän kuin edellisvuonna”, tutkija Annika Herrero toteaa.

Ilveksen kanta‑arvio tuotetaan poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa maata populaatiomallilla, joka hyödyntää pitkäaikaista havaintoaineistoa ja huomioi muun muassa ilvesten lisääntymisen ja kuolleisuuden.

Malli tuottaa myös ennusteita kannan tulevasta kehityksestä. Ennusteen mukaan poronhoitoalueen ulkopuolella ilveksiä voisi olla syksyllä 2026 noin 3 590–4 350 yksilöä.

Artikkeli Ilveskanta jatkaa kasvuaan poronhoitoalueen ulkopuolella julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Salpausselkä Geopark -viikkoa vietetään monipuolisen ohjelman kera jälleen kahden viikon ajan 25.5 – 7.6.2026. Geopark-teemaiset tapahtumat kutsuvat mukaan eri puolilla kuuden kunnan kansainvälisesti arvokasta aluettamme.

Salpausselkä Geopark -viikko on osa eurooppalaisten UNESCO Global Geopark -alueiden Euroopan Geopark-viikkoja. Tänä vuonna juhlistamme myös Salpausselkä Geoparkin ensimmäisen Unesco-uudelleenarvioinnin läpimenoa. Tapahtumien myötä pääsee tutustumaan useisiin Geopark-alueemme hienoihin kohteisiin, useimmiten auditoitujen Salpausselkä Geopark -oppaiden tai kumppaniyrittäjien johdolla.

Viikkojen huippukohtiin lukeutuvat uuden T3-pyöräilyreitin avajaiset Sysmässä, Geopark-konsertti Mainiemen sahan historiallisessa miljöössä Päijänteen rantamaisemissa Padasjoella sekä kolmen teemaviikon yhteinen Vesien maailma -tapahtuma Päijännetalolla Asikkalan Vääksyssä, missä voi muun muassa tutustua entisestään laajennettuun ja monipuolistettuun Salpausselkä UNESCO Global Geoparkin näyttelykokonaisuuteen. Näyttelyssä pääsee sukeltamaan esimerkiksi jääkauden historiaan, Päijänteen syntytarinaan, Asikkalan kalliomaalausten maailmaan sekä alueemme kulttuuriperintöön osana maailmanlaajuista Geopark-perhettä. Hollolassa voi lauantaina 6.6. kokea sekä ainutlaatuisen musiikkielämyksen Järvien Sävelet -tapahtumassa Tiilijärvien ympäristön poluilla Salpausselän sydämessä että tutustua Harmiokallion Tarinapolkuun ja nauttia pientä korvausta vastaan Hollolan Hirven perinteisen savusaunan lempeistä löylyistä Kankaantaan valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä.

Geopark-viikon tunnelmiin pääsee jo edellisenä viikonloppuna lauantaina 23.5., jolloin Lahdessa Salpausselän legendaarisissa maastoissa järjestetään uudenlainen koko perheen kävelytapahtuma, Ulkona. Perillä -Elämysmaraton ja sen yhteydessä kaikille avoin ja maksuton ulkoilmatapahtuma, jossa kävijät voivat muun muassa testata retkeilyvarusteita. Heinolan kesän avauksen yhteydessä puolestaan kuulee päiväkävelyllä kansallisen kaupunkipuiston arvokkaassa kulttuuriympäristössä muun muassa miten Jyrängönvirta on syntynyt.

Geopark-viikkojen tapahtumakalenteri päivittyvine tapahtumatietoineen löytyy Salpausselkä Geoparkin nettisivuilta. Tapahtumaviestintää voi seurata myös Facebookissa.

Tapahtumien järjestäjinä on kuntia, Salpausselkä Geopark -oppaita ja -kumppaniyrityksiä sekä muita yhteistyötahoja. Osa tapahtumista on kaikille avoimia ja maksuttomia, osaan on rajoitettu osallistujamäärä, ennakkoilmoittautuminen ja / tai osallistumismaksu. Samaan aikaan vietetään Päijät-Hämeen kunnissa ympäristöviikkoja ja Vesijärvi-viikkoa, ja osa tapahtumista on teemaviikkojen yhteisiä.

GEOPARK-VIIKKOJEN OHJELMA (MUUTOKSET MAHDOLLISIA)

Etkot La 23.5. klo 10-13 Koko perheen Geopark -retki Pirunpesälle Hollolassa. Tiirismaan Pirunpesän viereisellä nuotiopaikalla Geopark-luontovisa ja opastusta kävelyreitille karttojen kanssa, tarjolla mehua, pullaa ja makkaraa. Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Järjestäjänä Hollolan Yrittäjät, yhteyshenkilö Niina Kettunen 050 5540 500, hollolan@yrittajat.fi.

Etkot La 23.5. klo 12-13.30 Supat, harjut, virran kuohut Heinolassa. Opastettu päiväkävely veden muovaamassa harjumaisemassa. Kuinka ovat syntyneet harjut, supat tai Jyrängönvirta? Mitä Kymijoki on tuonut Heinolalle, mitä on tapahtunut kaupungin 250-vuotisen historian aikana? Lähtö: Vanhan pumppukaivon luota (Piestanyn Rantatie), päättyy kaupunginkirkolle, matka n. 1,5 km, ei esteetön. Maksuton. Järjestäjänä Heinolan kaupunki, oppaana Salpausselkä Geopark -opas Tuija Kauppi (puh. 044 288 2628). Tapahtuma on osa Heinolan kesäkauden avausta.

Etkot La 23.5. klo 09.00-19.00 Ulkona. Perillä. Elämysmaraton Lahdessa. Uudenlainen koko perheen ulkoilutapahtuma. Salpausselän metsät kutsuvat kaikentasoiset liikkujat kävelemään ja sauvakävelemään elämyksillä täytetyn metsäreitin itselle sopivan mittaisena. Matkoja aina täysmaratonista lapsille suunniteltuun Metsämörrireittiin. Lähtöpaikalla Lahden urheilukeskuksen Karpalon kentällä kaikille avoin ulkoilmatapahtuma, jossa kävijät pääsevät seuraamaan kuhinaa lähtö- ja maaliviivalla, testaamaan varusteita, tutustumaan seurojen tarjontaan, osallistumaan ohjelmaan sekä herkuttelemaan. Ilmoittautuminen ja lisätiedot https://www.partioaitta.fi/tapahtumat/lahti/elaemysmaraton/, hinta riippuu valitusta matkasta.

Ma 25.5. alkaen Vapaa Virtaankoski -näyttely Sysmän kirjaston lehtisalissa. Näyttelyssä on esillä mm. Virtaankosken ennallistamisen ja vapauttamisen vaiheita sekä kalastajan ja vaapuntekijä ”Päijänteen erakko” Toivo Pylväläisen tarinaa ja kalastukseen liittyvää historiaa. Avoinna kirjaston aukiolojen puitteissa. Valittulantie 5, 19700 Sysmä. Lisätiedot www.sysma.fi/tapahtuma.

Ma 25.5. klo 11.30-16.00 Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeen loppuseminaari. Pääpuhujana apulaisprofessori Henna Konu (Itä-Suomen yliopisto): Miten luontolähtöistä liiketoimintaa kehitetään? Tutkimuksesta käytäntöihin. Lisäksi esitellään Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeen tuloksia ja saadaan hankkeen yrityksiltä maistiaisia uusista luontolähtöisistä palveluista. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu mukaan viim. 13.5.2026: https://lahdenyliopistokampus.fi/event/seminaari-intoa-ja-iloa-luontolahtoisen-liiketoiminnan-kehittamiseen/ Tilaisuus on maksuton. Paikkana Ravintola Voitto (Lahden urheilukeskus, Salpausselänkatu 8, Lahti).

Ke 27.5. klo 12-15 Metsän syli -teos Sysmässä. Metsän Syli on kuunnelmallinen musiikkia ja äänimaailmaa sisältävä teos, joka tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän ajatuksia herättävää pohdintaa ja äänitaidetta. Esityksessä kuulija viedään luonnonsuojelullisten teemojen äärelle suomalaisesta mytologiasta tuttujen hahmojen opastamina. Ilmaistapahtuma. Kaislatie 1, 19700 Sysmä. Järjestäjä Sysmän kunta. Lisätiedot www.sysma.fi/tapahtumat.

To 28.5. klo 17.30-18.45 JA Ti 2.6. klo 17.30-18.45 Villiyrttejä Hollolan kirkonkylällä. Villiyrttiretkellä pysähdytään tuttujen kasvien äärelle ja kuullaan niiden käyttömahdollisuuksista villivihanneksina sekä perinteisinä rohtoina. Oppaana Salpausselkä Geopark -opas Nina Lehtovirta www.nina-lehtovirta-travelnina.com(040 487 0622), Hinta: 10€/hlö (MobilePay ja käteinen). Lähtöpaikka Särkäntie 1, Hollolan Vanhan Pappilan parkkipaikka.

Pe 29.5. klo 18 Geopark-konsertti Mainiemen sahalla Padasjoella. Esiintyjänä kuplettiduo Maitopojat. Maksuton koko perheen konsertti. Lisätiedot Maria Virtanen (puh. 040 5891864) ja www.padasjoki.fi/tapahtumat. Osoite Rumpinkuja 4, Padasjoki.

La 30.5. klo 9.30 Perinteinen Tervalepikon Varttimaraton Sysmässä, toinen kesäkauden Varttimaraton. Kävelijöiden lähtö klo 9.30, juoksijoiden klo 10, matka 10,5 km, reitti pääosin soratietä. Epävirallinen ajanotto, ei sarjoja. Ei osallistumismaksuja. Reitillä ei huoltoa, ei suihkumahdollisuutta, ei sosiaalitiloja, järjestäjällä ei vakuutusta osallistujia varten. Maalissa tarjolla mehua ja vettä. Arvontapalkintoja, melkein kaikki palkitaan. Lisätietoja Vesa Blomqvist p. 0400 371291 tai Tervalepikon Torppien nettisivuilta https://tervalepikontorpat.fi/varttimaraton/. Järjestäjänä Salpausselkä Geopark -kumppani Tervalepikon torpat.

Su 31.5. klo 13.00 JA Ke 3.6. klo 17.00 Jääkauden jäljillä – löytöjä ja glimmereitä Salonsaaren luontopolulla Asikkalassa. Kuljetaan veden muovaamassa maisemassa kallioiden, harjujen ja veden jälkien keskellä. Retki rakentuu edeten rauhallisesti ja pysädellen havainnoimaan luontoa ja maisemaa. Matkan varrella voi kohdata pieniä “glimmer-hetkiä” – oivalluksia, havaintoja tai tunnelmia, jotka jäävät kulkemaan mukana. Retken kesto 3-4 tuntia, hinta 25€ / hlö sisältäen opastuksen ja kalliokahvit, maksu MobilePaylla. Max 8 henkilöä. Lähtöpaikka Salonsaaren luontopolun lähtöpiste, Säynätlahdentie, Asikkala. Varustaudu retkikengillä ja vesipullolla. Yhteyshenkilö Milla Loot (p. 04578306948 / millaloot@post.com). Ilmoittautuminen ennakkoon viimeistään 25.5. / 29.5.

Ti 2.6 klo 17.30-19.00 Luonto Nastolan hautausmaalla. Tutustumme Nastolan hautausmaan luontoon ja siellä tavattaviin lajeihin. Oppaana Salpausselkä Geopark -opas Annukka Linninen (puh. 040 7607240). Hinta 10€/ hlö.

To 4.6. klo 17-19 Koko perheen Vesien maailma -tapahtuma Päijännetalolla Vääksyssä. Luvassa hauskaa tekemistä lapsille, hyödyllisiä vinkkejä mökkiläisille ja kiinnostavia oivalluksia vesien monipuolisesta maailmasta. Sisällä Päijännetalolla klo 17-18 asiantuntijaluentoja vesiensuojelusta sekä mahdollisuus tutustua Salpausselkä Geopark -näyttelykokonaisuuteen toiminnanjohtajan kanssa. Päijännetalon pihalla eri tahojen toimintapisteitä, joissa voit mm. tutkia vettä, tunnistaa kalalajeja ja testata tietojasi. Klo 18.15 alkaen asiantuntijan opastama maastokäynti Vääksynjoen ankeriasarkulle. Tapahtuma on useiden kuntien ja asiantuntijatahojen yhdessä järjestämä ja osa Päijät-Hämeen Ympäristöviikkoja, Vesijärvi-viikkoa sekä Geopark-viikkoja. Meijeritie 1, Vääksy.

To 4.6. Suomen Sustainable Travel Finland -destinaatioiden tapaaminen Lahdessa. Kutsutilaisuus STF-destinaatioiden edustajille. Järjestäjänä Business Finland / Visit Finland, Visit Lahti ja Salpausselkä Geopark. Paikkana Sibeliustalo. Ohjelmaan kuuluu bussikierros Geopark-alueella.

La 6.6. Klo 10.00 Uuden T3-pyöräilyreitin avajaiset Sysmässä. Lähde mukaan yhteiselle pyörälenkille reitin suunnittelijan, sysmäläisen aktiivipyöräilijä Teemu Jokisen ja Sysmän vt. kunnanjohtajan Lasse Peltosen kanssa. Uusi reitti tarjoaa elämyksiä kaiken tasoisille pyöräilijöille. Reitti kulkee vaihtelevissa maisemissa asfaltilla, metsän siimeksessä poluilla ja lyhyellä teknisellä osuudella, jonka voi halutessaan myös kiertää. T3 sopii niin aikuisille kuin lapsille ja sen voi ajaa tavallisella pyörällä. Ilmaistapahtuma. Kokoontuminen Liikuntapuiston pukukopilla klo 10.00. Pyöräillään yhdessä Virtaankoskelle (matka 16 km, kesto noin 1 tunti). Sysmän kunta tarjoaa osallistujille kahvit Virtaankoskella. Lisätiedot www.sysma.fi/tapahtumat.

La 6.6. klo 15 ja 18 alkaen Järvien Sävelet Hollolassa, Vähä-Tiilijärvellä (Säävaraus). Järvien Sävelet yhdistää luonnon, musiikin ja elämyksellisyyden ainutlaatuiseksi tapahtumaksi. Järvifantasia-teossarjan toinen osa, Confluence, rakentuu kohtaamisille. Teoksessa musiikki kohtaa luonnon, yleisö kohtaa muusikot ja muusikot kohtaavat toisensa eri puolilla esitysaluetta. Tiilijärven rantamaisemiin sijoittuvassa esityksessä osa muusikoista sijoittuu luontopolun varrelle järven pohjoisrannalle ja osa liikkuu esitysalueella. Yleisö voi liikkua alueella vapaasti ja kuunnella musiikkia eri paikoista ja eri etäisyyksiltä. Lähtö Vähä-Tiilijärven uimarannalta, soittoajat klo 15 ja klo 18, kumpikin esitys kestää noin tunnin. Mikäli lauantaina sää ei suosi, esityksen vara-ajankohta on sunnuntaina 7.6. klo 15. Tapahtuma on maksuton ja sinne on vapaa pääsy! Lisätiedot kunnan nettisivuilla ja Annariina Keto, p. 044 780 1225. Järjestäjä Hollolan kunta.

La 6.6. alkaen klo 14 Opastettu Harmiokallion tarinapolku, savusauna sekä syötävää ja juotavaa Hollolan Hirvessä. Maksuttomat opastetut kierrokset Harmiokallion tarinapolulla alkavat klo 14 ja 16 Hollolan Hirven parkkipaikalta ja kestävät noin tunnin. Kierroksella tarinoita ja tietoa alueen geologiasta, historiasta ja luonnosta. Varustuksena säänmukaiset vaatteet ja tukevat jalkineet. Vajaan kilometrin pituisella reitillä on korkeuseroja, portaita, peltoa ja metsäpolkua. Osanottajamäärä kummallekin kierrokselle on enintään 20 henkilöä. Lisäksi mahdollisuus saunoa Hollolan Hirven savusaunan lempeissä löylyissä non-stoppina klo 15-19 erikoishintaan 10 €/ hlö (sekasauna, kylpyallas, oma uimapuku ja pyyhe, miehille ja naisille omat pukuhuoneet ja suihkut). Ilmoittautuminen tarinapolulle ja saunaan ennakkoon. Hollolan Hirven terassi ja ravintola avoinna klo 15-20. Tarjolla suolaista ja makeaa, kahvia ja virvokkeita sekä talon oman panimon olutta. Tapahtuman järjestää Salpausselkä Geopark -kumppani Hollolan Hirvi pienpanimo ja savusauna, yhteyshenkilö Ilkka Sipilä, 040 5027675. Osoite Aikkalantie 37, Hollola.

La 6.6. klo 11.00-12.00 ja 14.00-15.00 Lasten Geopark-kävely Urajärven kartanon Hugo-herran polulla. Lasten Salpausselkä Geopark-kävely Urajärven kartanon Hugo-herran polulla Asikkalassa. Puutarhatonttujen seurassa tutustutaan jääkauden merkkeihin matkalla Valhallaan. Tutkitaan luontoa suurennuslasien ja kiikareiden avulla. Kierroksen pituus on 1,5 km ja se ei ole esteetön. Hinta 5€/aikuinen. Lapset ilmaiseksi. Kaikki maksutavat. Lähtö: Kartanontie 77, 17150 Urajärvi, P-paikka. Oppaana Salpausselkä Geopark -opas Heidi Rask (puh. 041 5041941)

La 6.6.2026 klo 13.00 Geopark-kävely Kullasvuoressa ja kahvit Kaunismäen kodalla Padasjoella. Lähtö Padasjoen Laivarannasta klo 13.00. Oppaana Salpausselkä Geopark -opas Nina Lehtovirta (puh. 040 487 0622). Järjestäjinä Padasjoen Kunta ja Padasjoen Luonnonystävät ry.

Su 7.6. klo 13:00 Uudenkylän Lohkarepuiston opastettu kierros Nastolassa. Lähtöpaikka Uudenkylän Asemapavilionki, oppaana Salpausselkä Geopark -kumppani Matti Oijala (puh 045 6732 504). Reitin pituus noin 5 km ja arvioitu kesto 2,5 h. Hinta 10€.

Artikkeli Geopark-viikoilla 25.5.-7.6.2026 opastettuja luontoelämyksiä, musiikkia, uusi pyöräilyreitti ja paljon muuta Salpausselkä Geopark -alueella julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Salpausselkä Geopark on läpäissyt Unescon uudelleenarvioinnin hyvällä menestyksellä ja säilyttää UNESCO Global Geopark -statuksensa vuoden 2030 alkuun asti. Unescon hallintoneuvosto vahvisti päätöksen huhtikuussa 2026.

Salpausselkä Geopark on osa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanlaajuista geologisesti arvokkaiden alueiden verkostoa, johon kuuluu keväällä 2026 yhteensä 241 aluetta 51 maassa. Suomessa geoparkeja on viisi.

Salpausselkä Geopark hyväksyttiin Unesco-kohteeksi vuonna 2022. Unescon geopark-alueet arvioidaan uudelleen neljän vuoden välein. Kansainväliset arvioijat tutustuivat kesällä 2025 muun muassa alueen merkittäviin luonto- ja kulttuurikohteisiin sekä geoparkin kasvatustoimintaan, yhteistyöyrityksiin ja oppaiden toimintaan. Kuudesta päijäthämäläisestä kunnasta – Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki – koostuva Salpausselkä Geopark ulottuu ensimmäiseltä Salpausselältä eteläiselle Päijänteelle.

Yhteistyö geopark-alueen kehittämiseksi jatkuu

Unesco-kohteena Salpausselkä Geopark jatkaa alueen kestävää kehittämistä, luonnon- ja kulttuuriperinnön vaalimista sekä yhteistyötä muun muassa kasvatuksen, matkailun ja kansainvälisten verkostojen parissa.

”Laaja-alaiseen yhteistyöhön ja verkostotoimintaan perustuva Salpausselkä Geoparkin kehittämistyö jatkuu Unescolta saatujen suositusten sekä kuntien omien kehittämistavoitteiden mukaan. On tärkeää tehdä alueen kansainvälinen tunnustus entistä näkyvämmäksi, ja tässä Lahdella ja muilla kunnilla on merkittävä rooli”, toteaa kasvupalvelujohtaja Johanna Särkijärvi Lahden kaupungilta.

Esimerkiksi Hollolassa ja Heinolassa on viime vuosina panostettu vahvasti luontokohteiden ja reittien kehittämiseen sekä niiden esille tuomiseen. Sysmässä ennallistetusta Virtaankoskesta on muodostumassa merkittävä uusi geopark-kohde, ja Padasjoella rakentuu Laivarantaan kesäksi uusi matkailuinfo, jonka tilojen myötä geoparkin näkyvyys parantuu.

Asikkalan Vääksyssä sijaitsevan Päijännetalon geopark-näyttelykokonaisuutta on puolestaan laajennettu entistä monipuolisemmaksi. ”Päijännetalossa kävijä saa kuvan maiseman jääkautisesta syntyhistoriasta ja siitä, miten luonnonympäristömme ja kulttuuriperintömme ovat vuosituhansien kuluessa kietoutuneet toisiinsa. Jatkamme edelleen Päijännetalon kehittämistä Salpausselkä Geoparkin vierailukeskuksena”, kertoo Asikkalan kunnan elinvoimajohtaja Tarja Parviainen.

Yhtenä lähivuosien painopisteenä on kansainvälisen matkailun kehittäminen valtakunnallisen yhteistyön kautta. ”Yhdessä muiden Unesco-kohteiden kanssa Salpausselkä Geopark lisää Suomen kansainvälisen matkailun vetovoimaa ja ympärivuotista tarjontaa. Eduskunnan viime joulukuussa myöntämän lisämäärärahan turvin Visit Finland tekee vuosina 2026-27 työtä suomalaisten Unescon geopark-kohteiden tunnettuuden kasvattamisen eteen yhdessä geoparkien ja niiden alueilla toimivien matkailun alueorganisaatioiden kanssa” kertoo Hanna Muoniovaara Visit Finlandilta.

Lahden seudun Geopark-kokonaisuutta vetää yhteistyössä kuntien kanssa Salpausselkä Geopark -yksikkö, joka toimii maakunnallisen matkailuorganisaatio Lahden seutu – Lahti Region Oy:n yhteydessä. ”Unesco-kohteena toimimisen mahdollistaa alueen lukuisten eri toimijoiden mukana olo päiväkodeista ja oppilaitoksista matkailuyrityksiin”, toteaa toiminnanjohtaja Kati Kangas, ja kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyötahoja sekä hankkeiden rahoittajia.

Lue lisää Salpausselkä Geoparkista: www.salpausselkageopark.fi

Artikkeli Salpausselkä Geopark jatkaa UNESCO-kohteena julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoima Biodiversea LIFE-IP -hanke, Helsingin kaupunki, John Nurmisen Säätiö ja vapaaehtoiset sukeltajat ovat ennallistaneet merenpohjan elinympäristöä Lauttasaaren Hevosenkenkälahdella. Tulokset vuosina 2024 ja 2025 tehdyistä meriajokkaan ennallistamistoimista ovat varovaisen myönteisiä. Tavoitteena on saada alueelle elämää kuhisevia meriajokasniittyjä.

Helsingissä on tehty 2020-luvulla historiaa: Lauttasaaren edustalle on kokeiltu istuttaa meriajokasta (Zostera marina). Menetelmää, jossa merenpohjan liettynyt osa peitetään hiekalla ja hiekkaan istutetaan pohja-ainesta sitovaa ja monimuotoisuutta ylläpitävää meriajokasta, on aiemmin testattu menestyksekkäästi Ruotsissa. Lauttasaaren Hevosenkenkälahden istutuskokeilu on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Biodiversea LIFE-IP -hankkeen istutuskokeilu toteutettiin Hevosenkenkälahdella istuttamalla meriajokkaita sekä luonnonsedimenttiin eli suoraan merenpohjaan, että merenpohjan päälle tuotuun siirtohiekkaan. Kokeilun tarkoituksena on nähdä, menestyykö meriajokas paremmin luonnonsedimentissä vai siirtohiekassa ja testata, millainen merkitys merenpohjan koostumuksella on.

Hevosenkenkälahdella tehdään seurantasukelluksia tulevina vuosina. Tähän mennessä tulokset ovat varovaisen myönteisiä.

“Vuosi istutusten jälkeen versot ovat lähteneet kasvamaan ja leviämään matalimmilla istutusalueilla sekä siirtohiekalla että luonnonpohjalla. Näyttää siltä, että pohjanlaatua tärkeämpi tekijä onnistuneelle meriajokkaan palauttamiselle lahdella on veden laatu ja pohjaan ulottuva valon määrä. Tulevien seurantojen myötä saamme tärkeää lisätietoa siitä, millaisiin olosuhteisiin meriajokasta on mahdollista palauttaa”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Fiia Haavisto Metsähallituksen Luontopalveluista.

Hevosenkenkälahti valikoitui kunnostuskohteeksi, sillä alueella on tehty meriajokkaasta yksittäisiä havaintoja jo 1930-luvulla ja varmoja havaintoja 1950-luvulla. Meren pohja on sittemmin liettynyt, mikä on johtanut meriajokkaan häviämiseen. Istutusten myötä Hevosenkenkälahden meriajokkaiden tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Istutukset ovat laajan yhteistyön tulos

Hevosenkenkälahden meriajokasistutukset ovat onnistuneet laajan yhteistyön ansiosta. Mukana ovat Metsähallituksen koordinoima Biodiversea-hanke, Helsingin kaupunki, John Nurmisen Säätiö sekä sukellusseurat H2O ry ja Nousu ry. Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara toimitti siirtohiekan istutusalueelle.

Pinnan alla tapahtuvasta työstä kertoo Helsingin kaupungin Hevosenkenkälahdelle tuoma infotaulu, josta alueella kulkevat voivat oppia lisää meriajokkaan merkityksestä Itämeren luonnon avainlajina sekä ennallistamistyön tärkeydestä.

”Itämeri on Helsingille ja helsinkiläisille hyvin tärkeä, minkä vuoksi kaupunki pyrkii olemaan edelläkävijä vedenalaisen luonnon suojelussa. Toivomme, että nyt toteutetut kokeilut mahdollistavat menetelmän soveltamisen uusissa paikoissa ja saamme yhä enemmän kukoistavia meriniittyjä rannikoillemme. Ennallistamisesta ja veden laadun parantumisesta nauttivat sekä ekosysteemi että asukkaat. Hevosenkenkälahden ennallistamisistutukset toteuttavat Helsingin ja Turun kaupunkien yhteistä Itämeri-toimenpideohjelmaa vuosille 2024–2028”, toteaa ympäristösuunnittelija ja Itämerihaasteen koordinaattori Outi Seppälä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.

Helsinkiläinen Sukellusseura H2O Ry osallistui potentiaalisten istutuspaikkojen kartoitukseen ja istutushiekan levittämiseen Hevosenkenkälahdella. Yhteistyötä sukeltajien kanssa koordinoi John Nurmisen Säätiö.

“On ollut hienoa päästä mukaan tekemään konkreettista meriluonnon ennallistamis- ja kunnostustyötä vapaaehtoisvoimin. Meriajokassukellukset ovat tuoneet sukellusseuramme harrastustoimintaan uuden elementin. Merenalaisen luonnon havainnointi antaa uuden näkökulman sukeltamiseen ja lisää myös sukeltajien kiinnostusta meriluontoa kohtaan”, kertoo sukeltaja ja meriajokasprojektin vetäjä Susanna Relander Sukellusseura H2O Ry:stä.

“Vapaaehtoisten sukeltajien työpanos Hevosenkenkälahdella oli tärkeä. Toivottavasti saamme jatkossa edistettyä yhteistyötä vielä laajemmin muissakin ennallistamiskohteissamme”, kertoo John Nurmisen Säätiön ohjelmapäällikkö Miina Mäki.

Meriajokas luo elämän edellytyksiä muille lajeille

Vedenalainen putkilokasvi meriajokas ja sen muodostamat niityt ovat tärkeä ja tehokas merenalaisen luonnon ennallistamiskohde. Meriajokasniityt tarjoavat ravintoa ja suojaa monille muille lajeille, kuten selkärangattomille pohjaeläimille ja kalanpoikasille. Niittyjen laaja juuristo pidättää pohjan sedimenttiä eli estää pohjan eroosiota, mikä parantaa vedenlaatua. Lisäksi laajat meriajokasniityt tuottavat runsaasti happea. Meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista.

Meriajokas on 2000-luvun aikana taantunut uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimaisesta silmällä pidettäväksi. Sitä uhkaavat etenkin rantarakentaminen, ruoppaukset ja rehevöityminen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset veden lämpötilassa ja suolaisuudessa. Meriajokaspohjat ovat luonnonsuojelulailla suojeltu luontotyyppi. Niiden siirtoistuttaminen on luvanvaraista.

Artikkeli Vedenalaisia niittyjä Helsingin edustalle? Meriajokasistutukset antavat lisätietoa Itämeren luonnon ennallistamismahdollisuuksista julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Suomalainen maailmanperintö sai ansaittua huomiota Vaasassa torstaina 23.4.2026, kun Maailmanperintöfoorumi kokosi yhteen asiantuntijat, päättäjät ja UNESCO:n maailmanperinnöstä kiinnostuneet. Samalla juhlittiin Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry:n 10-vuotista taivalta.

Avoin ja joka toinen vuosi järjestettävä Maailmanperintöfoorumi toteutettiin ympäristöministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana.
”Maailmanperintöfoorumi on vakiinnuttanut paikkansa ja tarkoitus on kokoontua jälleen kahden vuoden kuluttua keskustelemaan ajankohtaisista asioista,” sanoo kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tänä vuonna foorumin aiheena oli Suomen kansallisen maailmanperintöstrategian (2015–2025) arviointi ja sen merkitys tulevaisuudessa. Tuoreen arvioinnin mukaan strategian toteutus on ollut laaja-alaista ja onnistunutta: se on vahvistanut Suomen asemaa vastuullisena maailmanperintötoimijana ja tiivistänyt yhteistyötä kohteiden välillä.

Samalla arviointi kuitenkin korostaa, että maailmanperintötyön vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä on vahvistettava, erityisesti rahoituksen, viestinnän ja yhteisöjen osallistumisen osalta.

– UNESCO:n maailmanperintökohteet ovat hyvin erilaisessa asemassa taustaresurssiensa ja rahoituspohjansa osalta. Arviointi vahvistaa sen, minkä kohteet kokevat arjessa: rahoituksen on oltava ennustettavampaa, jotta maailmanperintöä voidaan hoitaa pitkäjänteisesti ja tuleville sukupolville vastuullisesti, sanoo Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry:n puheenjohtaja Ulla Mikkanen.

Seitsemän kohdetta – yksi yhteinen verkosto

Suomessa on tällä hetkellä seitsemän UNESCO:n maailmanperintökohdetta:
Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Struven kolmiomittausketju sekä Merenkurkun saaristo.

Kohteet muodostavat yhdessä Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry:n, joka toimii asiantuntijaverkostona, yhteistyön rakentajana ja kestävän kehityksen aktiivisena edistäjänä. Yhdistys tekee näkyväksi maailmanperintökohteissa tehtävää työtä, tukee osaamisen jakamista ja edistää kumppanuuksia paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yhdistys perustettiin Vaasassa vuonna 2016, ja sen toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla sekä erilaisilla avustuksilla. Arvioinnin mukaan kymmenenvuotiaan yhdistyksen mahdollistama kohteiden välinen yhteistyö on ollut yksi strategian merkittävimmistä onnistumisista – mutta samalla toiminta nojaa yhä pieneen ja sitoutuneeseen toimijajoukkoon.

UNESCO:n maailmanperintö vahvistaa elinvoimaa ja kestävyyttä

Arviointi nostaa esiin myös UNESCO:n maailmanperinnön laajemman yhteiskunnallisen merkityksen: kohteet tukevat paikallistaloutta, matkailua, kasvatusta ja alueiden elinvoimaa. Muuttuva maailma, ilmastonmuutos ja turvallisuustilanteen kaltaiset tekijät korostavat tarvetta tarkastella maailmanperintöä entistä vahvemmin osana kestävää kehitystä.

Tulevana kesänä selviää, saako Suomi kahdeksannen maailmanperintökohteen, kun UNESCO käsittelee Aalto Works -kokonaisuutta, joka esittelee arkkitehti Alvar Aallon ainutlaatuista tuotantoa.

UNESCO:n maailmanperintösopimus on yksi maailman menestyneimmistä kansainvälisistä yhteistyösopimuksista. Sen on ratifioinut 196 maata, ja Suomi on ollut mukana sopimuksessa vuodesta 1987 alkaen.

Artikkeli Vaasassa juhlittiin suomalaista maailmanperintöä julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Hyvinkään Ritassaarensuon ja Kurkisuon luonnonsuojelualueet ovat monipuolisia laajoja suoalueita, joiden luontoa autetaan palautumaan ennallistamalla niitä osia, joita on aiempina vuosikymmeninä yritetty kuivattaa turpeennostoa ja metsätalouskäyttöä varten ojittamalla. Ennallistettavilla alueilla ei ole merkittyjä reittejä.

Ritassaarensuolla ensimmäiset ennallistamistyöt on tehty jo vuonna 2010. Ennallistamistöitä on alueella viime vuosina jatkettu, suon pohjoisosassa olevaa ojitettua aluetta alettiin ennallistaa vuonna 2022 poistamalla ojareunuspuita ojien täytön mahdollistamiseksi. Ojat päästiin täyttämään kaivinkoneen avulla syksyllä 2025. Ennallistamistyöt Ritassaarensuon alueella on saatu päätökseen, ja tällä suoalueella on nyt toteutettu kaikki sellainen suon ennallistamistyö, mikä on mahdollista tehdä konetyönä. Kiinteistöjen rajoista ja kulkemisongelmista johtuen aivan kaikkia ojitettuja kohtia ei Ritassaarensuolla voida ennallistaa.

Hyvinkään Kurkisuolla ennallistettiin vuosina 2022–2024 yhteensä 70 hehtaaria ojitettua suota. Koko ennallistettava alue on kuitenkin laaja, hieman yli 200 hehtaaria, joten työt on jaettu usealle vuodelle.

Tänä vuonna tavoitteena on poistaa puustoa noin 60 hehtaarin alueelta. Puustoa raivataan entiseltä avosuoalueelta, jonne metsää on kasvanut ojituksen seurauksena, sekä ojalinjoilta, jotta ojien täyttö voidaan toteuttaa. Hakkuiden jälkeen ojat täytetään kaivinkoneella.

Ennallistamistyöt jatkuvat Kurkisuolla myös tulevina vuosina, erityisesti suon itäosissa. Työt tehdään osana Ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-elinympäristöohjelmaa.

–Kurkisuon ennallistamisen haasteena on ollut puuston korjuu, joka täytyy tehdä talvella. Etelä-Suomessa ei välttämättä tule joka vuosi sellaista talvea, joka mahdollistaisi puuston korjuun suoalueella, sanoo luonnonsuojelun asiantuntija Helena Lundén Metsähallituksen Luontopalveluista.

Laaja suokokonaisuus

Ennallistaminen hyödyttää soilla eläviä lajeja. Kurkisuon ja Ritassaarensuon suoalueet ovat laajoja keidassuokokonaisuuksia, joissa on hyvin monipuolista suoluontoa rehevistä korvista karuihin puuttomiin nevoihin. Ennallistaminen hyödyttää soilla eläviä lajeja sekä parantaa ympäristön vesistöjen tilaa, kun ojitetuilta alueilta humuksen ja ravinteiden kulkeutuminen alapuolisiin vesistöihin vähenee ennallistamisen myötä.

– Ennallistettavilla alueilla ei ole merkittyjä reittejä. Ennallistamistyökohteilla ei toivota kulkemista työn aikana. Mikäli alueelle kuitenkin mennään, on tärkeää varmistaa oma turvallisuus ja huolehtia siitä, että työkoneiden kuljettajat huomaavat kulkijat, korostaa luonnonsuojelun asiantuntija Helena Lundén.

Artikkeli Hyvinkään Ritassaarensuota on ennallistettu ja Kurkisuon ennallistamistyöt jatkuvat julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Vuonna 2025 Fennoskandiassa todettiin 97 naalipentuetta ja mallinnukseen perustuva arvio naalin populaatiokooksi on 526 aikuista yksilöä. Arvio on hieman pienempi kuin vuoden 2024 populaatiokoon arvio. Pitkällä aikavälillä Fennoskandian naalikanta on jatkanut vahvistumistaan. Suojelutoimet, kuten tukiruokinta ja geneettisen monimuotoisuuden vahvistaminen, ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta äärimmäisen uhanalainen naali voisi elpyä.

Vuonna 2025 Suomen, Ruotsin ja Norjan tunturialueilla todettiin yhteensä 97 naalipentuetta, kertoo tuore pohjoismainen raportti. Pentueista oli 56 Ruotsissa, 38 Norjassa ja kolme Suomessa. Viiden viime vuoden aikana on löydetty yhteensä noin 600 pentuetta, mikä osoittaa, että naalikanta on toipunut merkittävästi 2000-luvun alun kriittisestä tilanteesta, jolloin Fennoskandiassa eli vain 40–60 yksilöä.

Mallinnuksen perusteella arvioitu populaatiokoko vuonna 2025 on 526 aikuista yksilöä, mikä on hieman pienempi kuin vuoden 2024 arvio (582 yksilöä). Kannan kasvu on hidastunut erityisesti eteläisemmissä osapopulaatioissa. Tulos ei kuitenkaan merkitse suurta todellista kannan laskua, vaan se liittyy ainakin osittain mallinnuksen rajoitteisiin. Raportointiin käytetty mallinnus perustuu pitkälti rekisteröityjen pentueiden määrään, jota on suhteutettu norjalaisnaalien DNA-aineistoon pesimättömien naalien määrän arvioimiseksi.

Myyrien ja sopulien määrä säätelee naalikannan kasvua

Naalin lisääntymismenestys riippuu myyrien ja sopulien määrästä. Vuonna 2025 pikkujyrsijöitä oli monin paikoin vähän. Poikkeuksellisen sateinen talvi haittasi pikkujyrsijöiden ravinnonsaantia ja vähensi niiden lisääntymismenestystä erityisesti Keski-Norjassa. Pikkujyrsijöiden vähäinen määrä oli suurin syy sille, että naalipentueiden määrä laski merkittävästi viime vuoden 139 pentueesta.

”Naalien pesinnän onnistuminen myös huonoina pikkujyrsijävuosina osoittaa, että tukiruokinta ja muut suojelutoimet ovat ratkaisevia kannan elpymiselle. Ilman niitä naalikanta ei olisi kasvanut nykyiselle tasolle”, toteaa Metsähallituksen Luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen.

Naalikannan kasvu näyttää tasaantuneen erityisesti levinneisyysalueen eteläosissa, mikä johtuu pääosin huonommasta pikkujyrsijätilanteesta, kun taas pohjoisimmissa osapopulaatioissa hidas kasvu jatkuu. Suomessa naalit ovat pesineet onnistuneesti neljänä vuotena peräkkäin, mikä osaltaan vahvistaa pohjoisia osapopulaatioita. Pentueita rekisteröitiin eniten Ruotsin ja Norjan raja-alueilla.

Geneettisen monimuotoisuuden lisääminen on tärkeää naalikannan elpymiseksi

Tuore geneettinen kartoitus paljastaa, että naalikannan kasvusta huolimatta sisäsiittoisuus lisääntyy useissa osapopulaatioissa. Se heikentää lisääntymismenestystä ja aikuisten naalien selviytymistä.

Monet osapopulaatiot ovat syntyneet pienestä määrästä yksilöitä ja lisäksi alueiden välinen muuttoliike on edelleen liian vähäistä sisäsiittoisuuden hillitsemiseksi. Siksi on erityisen tärkeää tukea yksilöiden levittäytymistä osapopulaatioiden välillä niiden geneettisen monimuotoisuuden kasvattamiseksi. Norjassa on tartuttu haasteeseen lisäämällä ruokinta-automaatteja ydinalueiden välille ja jatkamalla tarhakasvatettujen naalien istutuksia.

“Kasvatustarhalla ja istutuksissa tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota geneettisen monimuotoisuuden lisäämiseen eri alueilla. Raja-alueille tehtävät istutukset hyödyttävät myös Ruotsin ja Suomen osapopulaatioita. Myös Suomessa ja Ruotsissa tarjotaan tukiruokintaa ydinalueiden välisillä tuntureilla,” Ikonen kertoo.

Naali tarvitsee edelleen tehokasta suojelua

Vaikka Fennoskandian naalikanta on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, se on edelleen kaukana elinvoimaisesta. Suojelutoimet, kuten tukiruokinta, kettujen poistaminen, tarhakasvatettujen naalien istutukset ja sisäsiittoisuuden vähentäminen, ovat välttämättömiä, jotta kanta jatkaa elpymistään.

Metsähallitus vastaa naalin suojelusta Suomessa. WWF Suomi on rahoittanut naalien lisäruokintaa Suomen tunturialueilla useiden vuosien ajan sekä mahdollistanut naalien riistakameraseurannan ruokinta-automaateilla. Lisäksi WWF vetää Suomen naalityöryhmää.

WWF:n Auta naalia – älä ruoki kettua -kampanja on lisännyt tietoisuutta naalin suojelusta ja vastuullisesta jätehuollosta tunturialueilla erityisesti retkeilijöiden ja eränkävijöiden keskuudessa.

”Monelle retkeilijälle ja kalastajalle on yllätys, että tunturialueelle jätetyt maatuvat ruokajätteet tai kalanperkeet voivat olla haitallisia naalille, sillä sen kilpailija kettu hyödyntää tehokkaasti ravinnokseen ihmisen jälkeensä jättämät jätteet”, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

Auta naalia – älä ruoki kettua -kampanjan viestit sosiaalisen median kanavissa tavoittivat vuonna 2025 laajoja yleisöjä ja kampanjamateriaaleja jaettiin laajasti tapahtumissa ja Tunturi-Lapissa. Kampanja jatkuu tänä vuonna, ja se on osa laajempaa Felles fjellrev – Together for the arctic fox -hanketta, jota rahoitetaan EU:n Interreg Aurora -rahastosta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2026 loppuun asti.

Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistä naalikantaa on seurattu vuosittain valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä vuodesta 2022 alkaen. Kolmen maan naaliseuranta dokumentoi kannan kehitystä ja auttaa arvioimaan naalin suojelutoimien vaikutusta Fennoskandiassa.

Artikkeli Fennoskandiassa lähes sata naalipentuetta – suojelutoimet ratkaisevassa roolissa kannan elpymisessä julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Hallitusohjelmaan kirjatusta Palokin koskien ennallistamisessa käytiin laajoja keskusteluja Pohjois-Karjalassa. Valtioneuvoston kanslian edustajat tapasivat 12. ja 13. tammikuuta Palokin voimalaitoksen omistaman Pohjois-Karjalan Sähkön (PKS) omistajakuntien päättäjiä.

Neljässä tapaamisessa oli läsnä yli 110 kuntapäättäjää, kuntien virkajohtoa, PKS:n johtoa sekä Elinvoimakeskuksen kala- ja vesiasiantuntijoita.

– Tapaamisten henki oli hyvä ja yhteinen tilannekuva on huomattavasti kirkkaampi. Hienoa, että näin laaja joukko päättäjiä oli mukana keskustelemassa ja hakemassa yhteistä ymmärrystä, kiittelee valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Risto Artjoki.

Uuden yhtiön perustamista esitetään

Valtioneuvoston kanslia toi kunnille esityksen ennallistamisen etenemisestä. Palokin voimalaitosta varten perustettaisiin esityksen mukaan uusi yhtiö, jossa valtio olisi yhtenä omistajana. Samalla selvitettäisiin voimalaitoksen purkamisen käytännön toteutus ja tarvittavat luvat. Selvitysvaiheen arvioitaisiin kestävän 3–5 vuotta, jonka aikana uuden yhtiön avulla määriteltäisiin voimalaitoksen arvo. Valtio vastaisi selvitysvaiheen kustannuksista.

Mikäli voimalaitoksen purkaminen todetaan selvityksen jälkeen toteuttamiskelpoiseksi ja valtio ja kunnat pääsevät arvosta yksimielisyyteen, alkaisi ennallistamisen rakennusvaihe eli voimalaitoksen purkaminen. Rakennusvaiheen arvioitaisiin kestävän kaksi vuotta.

– Aikataulu on tässä vaiheessa vielä täysin avoin. Nyt odotamme kunnilta päätöstä, edistetäänkö prosessia ja käynnistetäänkö selvitysvaihe. Perustettava yhtiö olisi tapa määrittää voimalaitokselle arvo. Tavoitteena on löytää hinta, joka on myyjälle reilu ja ostajalle perusteltu, Artjoki toteaa.

Kunnat keskustelevat esityksestä tammikuussa, päätöksiä myöhemmin keväällä

Tammikuun neuvotteluja fasilitoi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Seuraavat kuntien väliset keskustelut käydään PKS:n suurimman kuntaomistajan Joensuun kaupungin johdolla. Keskustelut on määrä käydä tammikuun aikana. Kunnat tapaavat myös PKS:n johtoa helmikuun alussa.

– Kiitos valtioneuvostolle selkeästä etenemismallista. Olemme saaneet runsaasti tietoa ja nähdäkseni ehdotus voimalaitoksen arvonmäärityksestä on reilu ja johdonmukainen. Päätös etenemistä on nyt kuntien käsissä ja se tehdään viimeistään PKS:n kevään yhtiökokouksessa, toteaa Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä.

Artikkeli Yli 110 kuntapäättäjää keskusteli Palokista julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.