Top 5 syytä miksi kesällä joudutaan lääkäriin

• Tapaturmat ja vammat
• Iho-ongelmat, palovammat
• Pistot ja puremat
• Ruokamyrkytykset
• Lämpöuupumiset ja nestehukka

Liika oleilu paahtavassa auringossa, huolimaton hyppy laiturilta tai alkoholin sumentama harkinta voi pilata lomakauden. Aurinko, ajattelemattomuus ja alkoholi ovat yleisimmät syyt kesän tapaturmiin ja vaivoihin, usein yhdistelmänä.

Monet kesän haaverit ovat ennaltaehkäistävissä. Iho ja pää kannattaa suojata auringolta ja pitää huolta nesteytyksestä. Kannattaa muistaa, että alkoholi kuivattaa elimistöä. Se myös heikentää tasapainoa, reaktiokykyä ja harkintaa.

Kesästä katoaa hohto, jos jalat vie alta limaisen liukas rantakallio eikä kesäheila

Kesällä tapaturma voi iskeä sekunnissa. Remontoija putoaa tikkailta, uimari liukastuu ja retkeilijä kompastuu telttanaruun. Sähköskuuttikin voi lennättää suoraan asfalttiin ja lomapaikka vaihtuu sairaalan päivystykseen.

Humalaisen tuuri on enemmän tarua kuin totta. Todennäköisempää on, että vähemmän alkoholia tarkoittaisi myös vähemmän kolhuja, nyrjähdyksiä ja murtumia.

– Tapaturman sattuessa tärkeintä on rauhoittua ja estää lisävahingot. Liikkuminen kannattaa lopettaa heti, eikä kipeälle jalalle pidä varata painoa tai vammautunutta kättä käyttää. Raaja nostetaan kohoasentoon turvotuksen vähentämiseksi. Kylmähoito auttaa kipuun ja turvotukseen. Jos kipu on kova, raajassa on virheasento, et pysty varaamaan painoa tai epäilet murtumaa, on syytä hakeutua pikaisesti lääkäriin. Sähköpotkulautailun aiheuttamat pään ja kasvojen alueen vammat ovat lähes aina syy mennä päivystykseen. Aivovammat eivät niissä onnettomuuksissa ole tavattomia, Suomen Työterveys Oy:n lääkäri Ridha Bennour sanoo.

Pitkä kuuma kesä syntyy grillistä, saunasta ja kokosta, valitettavasti myös moni palovamma

Kesän kuumimmat hetket voivat päättyä palovammaan. Vakavia palovammoja syntyy grillatessa, saunoessa ja kokkoa sytyttäessä. Mökkisaunassa palovammoja syntyy esimerkiksi kuumaan kiukaaseen horjahtamisesta. Grillaajalle palovammoja saattaa tulla sytytysnesteen kanssa hosumisesta tai siitä, että kompuroi grilliin.

– Jos palovamma on kämmentä suurempi, kannattaa hakeutua nopeasti lääkärin vastaanotolle. Myös tätä hieman pienemmät rakkuloituvat palovammat kannattaa näyttää lääkärille. Kotihoitona palanut kohta jäähdytetään kylmällä vedellä, haava puhdistetaan ja suojataan apteekista saatavilla rasvalapuilla. Kodin ensiaputarvikkeet kannattaakin käydä läpi ja tarvittaessa täydentää, Bennour muistuttaa.

Kyyn pureman kanssa ei kannata leikkiä kansanparantajaa

Kylmänkankeina kyyt ovat puruherkempiä, mutta myös hellepäivänä ärsytetty käärme voi iskeä. Jos kyy puree, ei kannata leikkiä kansanparantajaa. Eli ei kiristyssiteitä eikä haavan imemistä tai puristelua. Nämä temput voivat pahentaa tilannetta.

– Puremakohtaa ei saa liikutella, koska liike voi levittää myrkkyä elimistöön. Kiristävät vaatteet ja korut riisutaan pois turvotuksen varalta. Ensiapuna voi antaa kyypakkauksen hydrokortisonia. Tulehduskipulääkkeitä kannattaa välttää, koska ne rasittavat munuaisia yhdessä myrkyn kanssa. Jos kyy on purrut lasta, raskaana olevaa, iäkästä tai vakavasti sairasta, täytyy aina lähteä lääkäriin. Kotiin ei pidä myöskään jäädä, jos puremakohdassa on voimakas tulehdus- tai myrkkyreaktio tai jos kokee hengenahdistusta ja oksentelee, Bennour opastaa.

Hyttysen ihoon ruiskuttama sylki käynnistää alkukesän kutinakierteen

Hyttysten aiheuttamat ihoreaktiot ovat voimakkaimmillaan hyttyskauden alussa ja heikkenevät kesän kuluessa sietokyvyn kehittyessä. Hyttysen pistäessä sen ihoon ruiskuttama sylki käynnistää immuunireaktion, jossa elimistö vapauttaa mm. histamiinia. Tästä aiheutuvat kutina, punoitus ja paukamat.

– Hyttysenpistoja voi hoitaa kortisonivoiteella ja antihistamiinilla. Pistokohdan kutina houkuttaa rapsuttamaan, mutta se on ansa, sillä rapsuttelu vain pahentaa oireita. Raapiminen voi aiheuttaa tulehdusta ja pitkittää oireita, Bennour toteaa.

Kesän pistävistä pahiksista ampiaiset ja mehiläiset voivat aiheuttaa vahvan allergisen reaktion. Ensiapuna otetaan antihistamiinia tai kyypakkauksen hydrokortisonitabletti. Jos myrkky aiheuttaa hengenahdistusta tai oksentelua, hakeudutaan lääkäriin.

Kesän buffetpöydässä noro ja muut pöpöt juhlivat

Ihmisjoukot, lämpö ja vähän sinne sun tänne hoidettu käsihygienia tekevät kesäjuhlista myös pöpöjen juhlat. Esimerkiksi norovirus elää pitkään käsissä ja pinnoilla, kuten vessojen kahvoissa tai buffetpöydän salaattiottimissa.

Puutarhajuhlien tarjoilupöydän kuningas on voileipäkakku, jossa on smetanaa, lohta ja tuorejuustoa. Lämpimässä bakteerit aloittavat jo parin tunnin kuluessa omat juhlansa ja herkku muuttuu vatsalle vaaralliseksi.

– Virukset ja bakteerit voivat aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Useimmiten hoidoksi riittää lepo ja juominen. Parin päivän paastosta ei ole haittaa, kunhan energiaa antavia juomia nautiskellaan tarpeeksi nestetasapainon varmistamiseksi. Lääkäriin kannattaa mennä, jos oksentelu ja ripulointi kestävät useita päiviä. Lääkäriä tarvitaan myös, jos kuume on korkea tai ulosteessa on verta, Bennour sanoo.

Lämpöuupuneelle kylmäpakkaukset isojen suonien yhteyteen

Kova helle, liikunta ja unohtunut nesteytys ovat yhdistelmä, joka voi johtaa lämpöhalvaukseen. Myös pitkä saunominen voi kuormittaa kehoa liikaa. Uupuminen on varoitusmerkki neste- ja suolovajeesta. Hikoillessa elimistö menettää elektrolyyttejä, kuten kaliumia, joka on tärkeä mm. sydämen normaalille rytmille.

– Lämpöuupumisen ensiapuna siirrytään varjoon ja riisutaan ylimääräiset vaatteet ja juodaan vettä. Kehoa viilennetään vedellä tai kylmäpakkauksilla. Tehokkain tapa on laittaa kylmäpakkaukset isojen suonien yhteyteen esim. niskalle, kainaloihin ja nivusiin, joissa verenkierto on vilkasta. Näin veri viilenee vikkelästi ja kuljettaa viileyttä koko kehoon, Bennour kertoo.

Auringonpistos johtuu päähän kohdistuneesta lämpörasituksesta. Se aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta. Kesällä pää kannattaa aina suojata paahteelta. Auringonpistoksen hoidoksi riittää usein veden juominen, lepo ja kehon viilentäminen.

Aurinkosuojan käyttäminen on kesän helpoin turvateko

Kesän tyypillisin palovamma on auringon polttama. Erityisesti veden äärellä, jossa tuuli viilentää, aurinko pääsee polttamaan huomaamatta. Porotusta tehostavat vedestä heijastuvat säteet.

– Ihon suojaaminen auringolta ja riittävän korkean suojakertoimen käyttäminen on kesän helpoin turvateko. Auringon UV-säteily vaurioittaa ihon soluja. Melanooma kehittyy usein pitkän ajan kuluessa UV-vaurioiden seurauksena. Lapsen ihon suojaaminen on erityisen tärkeää, koska toistuvat palamiset erityisesti nuorena, nostavat melanooman riskiä aikuisena, Bennour muistuttaa.

Ensiaputaidoissa Suomi on takamatkalla

Suomalaisista vain harva on saanut ensiapukoulutusta. SPR:n Ensiapubarometri 2025 paljasti karun kehityksen. SPR kouluttaa vuosittain noin 100 000 ihmistä ensiaputaitoihin. Silti koulutus tavoittaa vain noin 1,8 prosenttia suomalaisista. Monessa muussa Pohjoismaassa ensiapuosaaminen nähdään kansalaistaitona. Esimerkiksi Norjassa ensiapukoulutus kuuluu vähintään peruskoulun opetukseen ja Tanskassa se on pakollinen osa ajokortin suorittamista.

– Kesällä ihmiset liikkuvat paljon vesillä, mökeillä, teillä ja tapahtumissa, jolloin tapaturmien riski kasvaa selvästi. Juuri silloin ensiaputaidoilla voi olla ratkaiseva merkitys. Jokaisen olisi hyvä osata ainakin hätäilmoituksen tekeminen, tajuttoman auttaminen ja peruselvytys, Bennour päättää.

Artikkeli Aurinko, ajattelemattomuus ja alkoholi suurimmat kesän pilaajat julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Artikkeli Potilaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä perusterveydenhuoltoon entistä pidempään – jonot erikoissairaanhoitoon ovat lyhentyneet julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Tuoreen selvityksen mukaan alkoholin ja huumeiden käytön hintalappu yhteiskunnalle voi Suomessa nousta eri laskutavoilla arvioituna jopa 7,9 miljardiin euroon vuodessa. Kustannukset kertaantuvat, kun ihminen ei saa apua ajoissa tai palvelut eivät vastaa hänen tarpeeseensa. Selvityksen laativat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Hyvinvointiala Hali ry yhdessä FCG Finnish Consulting Groupin kanssa.

Selvityksessä arvioidaan päihteidenkäytön aiheuttamia suoria, epäsuoria ja aineettomia kustannuksia. Selvityksen mukaan nykyinen tietopohja erityisesti päihdehaittojen kustannuksista on vakavasti puutteellinen.

”Keskustelu päihdehaitoista ei saa rajoittua yksittäisiin palveluihin ja palvelutuotannon kustannuksiin. Todellinen lasku on paljon laajempi ja koskee eri sektoreita. Ilman kokonaiskuvaa päätöksenteko jää vajaaksi, ja päihdehaittojen todellinen hinta jää näkymättömiin. Tuore selvityksemme avaa näitä kustannuksia uudella tavalla”, sanoo kehitysjohtaja Heikki Luoto Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.

Päihdehaittojen kustannukset kumuloituvat vuosien ja vuosikymmenten aikana. Mitä myöhemmin tukea saadaan, sitä suuremmiksi ne kasvavat.

”Päihdeongelmien hoitamatta jättäminen tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi kuin ehkäisevä työ, varhainen tuki ja oikea-aikainen hoito. Kun tukea ongelmiin ei saada ajoissa, kustannukset eivät katoa, vaan siirtyvät muualle yhteiskuntaan, kuten työnantajille, lastensuojeluun, päivystykseen, poliisille, oikeusjärjestelmään, työelämään ja läheisille. Samalla on tärkeää muistaa, että kustannusten lisäksi päihteidenkäyttö aiheuttaa inhimillisiä haittoja päihdeongelmasta kärsivälle ja hänen läheisilleen”, sanoo Hyvinvointiala Hali ry:n asiantuntijalääkäri ja terveyspalvelujohtaja Emma Kajander.

Hoitamattomuus kumuloi kustannuksia monella eri tasolla

Raportissa havainnollistetaan asiantuntijoiden laatimien ja todellisuuteen pohjautuvien esimerkkitarinoiden avulla, millaisia taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia päihteidenkäytöstä aiheutuu yksilöille, yhteisöille sekä yhteiskunnalle. Raportin kustannukset ovat suuntaa antavia. Tavoitteena on avata kustannusten suuruusluokkaa tilanteissa, joissa ihminen putoaa palveluiden ulkopuolelle tai joissa apu on pirstaleista, ja verrata niitä tilanteeseen, jossa apua olisi saatu ajallaan.

Raportti käsittelee kustannusten syntymistä tarinoiden kautta. Yksi esimerkkitarinoista on Ville, jonka neuropsykiatriset haasteet jäivät lapsuudessa tunnistamatta. Päihteiden käyttö alkoi nuorena ja ongelmat kasautuivat vuosien aikana. Lopulta Ville menehtyi 25-vuotiaana.

”Vaikka Villen tarina on rakennettu tätä selvitystä varten, se ei valitettavasti ole poikkeuksellinen. Tällaiset esimerkit konkretisoivat, kuinka kallista hoitamattomuus on. Villen kohdalla varhainen tuki olisi maksanut noin 7 600 euroa ja myöhemmän vaiheen hoito ja kuntoutus noin 24 700 euroa. Hoitamattomuuden hinnaksi arvioidaan kuitenkin peräti 3,23 miljoonaa euroa”, Kajander kertoo.

Ehkäisyyn ja hoitoon on panostettava

Vuosina 2023–2024 Suomessa kuoli huumausaineisiin alle 35-vuotiaana keskimäärin 135 henkilöä vuodessa. Jos he kaikki olisivat käyneet läpi Villen kaltaisen polun, kokonaishinta yhteiskunnalle olisi 435,8 miljoonaa eli lähes puoli miljardia euroa.

”Tällä hetkellä ennalta ehkäisevästä työstä ja päihdepalveluista karsitaan säästösyistä. Keskeisen kysymyksen ei kuitenkaan pitäisi olla vain se, paljonko päihdehoito maksaa. Suuressa mittakaavassa ratkaisevaa on, kuinka paljon ehkäisyn laiminlyönti ja päihdeongelmien hoitamattomuus maksavat. Tuomme tähän keskusteluun uutta tietopohjaa, jota ei ole vastaavalla tavalla Suomessa koskaan koottu”, Luoto sanoo.

EHYT ja Hali katsovat, että ehkäisevän päihdetyön sekä päihdehoidon ja -kuntoutuksen rahoitus on turvattava. Palveluihin pääsyä on vahvistettava, ja päihdehaittojen kokonaiskustannuksille tarvitaan kansallinen laskentamalli, joka huomioi suorien kustannusten lisäksi epäsuorat ja aineettomat kustannukset.

Artikkeli Selvitys: Päihdeongelmien hoitamattomuudesta miljardikustannukset julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön sairauspoissaolot palasivat vuonna 2025 parin vuoden takaiselle tasolle. Poissaolot lisääntyivät erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä ja hyvinvointialueilla myös pitkissä, yli 30 päivän poissaoloissa, joilla on merkittävä vaikutus kustannuksiin.

Hyvinvointialueiden henkilöstöllä oli vuonna 2025 keskimäärin 16,1 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden ja kunta-alalla keskimäärin 13,2 päivää työntekijää kohden. Poissaolokertymissä nähtiin hienoista kasvua edeltävään vuoteen nähden ja molemmilla sektoreilla palattiin vuoden 2023 tasolle. Hyvinvointialueilla myös yli 30 päivän poissaolokertymät olivat melko yleisiä viime vuonna.

Hyvinvointialueittain tarkasteltuna keskimääräiset poissaolopäivät työntekijää kohden vaihtelivat noin 14 ja 20 päivän välillä. Vähiten poissaoloja kertyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä HUS-yhtymän henkilöstölle, eniten Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstölle.

Kunnissa kuuden suurimman kaupungin henkilöstöllä poissaolokertymät olivat lähellä keskimääräistä vaihdellen noin 13–15 päivän välillä työntekijää kohden. Muissa kunnissa vaihtelua oli hieman tätä enemmän.

– Kevan tutkimuksessa jopa yli puolessa kunnista ja hyvinvointialueista henkilöstöjohto kertoi, että sairauspoissaoloja on onnistuttu vähentämään. Myönteistä kehitystä on tapahtunut hyvinvointialueilla, joilla toiminnan vakiintuessa on kehitetty tavoitteellista työkykyjohtamista ja työkyvyn tuen rooleja ja vastuita. Myös esihenkilöt katsovat aiempaa useammin, että heitä ohjeistetaan ja koulutetaan työkykyjohtamiseen, kertoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.

Sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä

Niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä työntekijöille kertyi selvästi aiempaa enemmän sairauspoissaoloja. Kasvu näkyi erityisesti keskipitkissä ja pitkissä poissaolokertymissä. Myös alle 30‑vuotiailla työntekijöillä poissaolot lisääntyivät.

– Aiempaa useammalle nuorelle työntekijälle kertyy jopa yli 30 sairauspoissaolopäivää vuoden aikana. Poissaolojen pitkittyessä pysyvämmän työkyvyttömyyden riski kasvaa. Siksi on tärkeää päästä kiinni poissaolojen taustalla oleviin syihin. Nuorilla aikuisilla pitkät poissaolot aiheutuvat yhä useammin ahdistuneisuushäiriöistä, Pekkarinen toteaa.

– Tutkimuksemme osoittavat, että nuoret pääsevät muita harvemmin vaikuttamaan työhönsä ja he kokevat haasteita henkisen työkykynsä kanssa. Nuoria työntekijöitä tulee tukea ennakoiden ja vahvistaa heidän paikkaansa työelämässä. Työkyvyn heikentyessä kannattaa sairauspoissaolon sijaan etsiä ratkaisuja, joilla tuetaan nuorten työelämäyhteyttä ja työssä jatkamista.

50–59‑vuotiaiden ikäryhmälle kertyneiden sairauspoissaolopäivien määrä väheni edellisvuoden tapaan. Heille kertyi poissaoloja työntekijää kohden keskimäärin jopa noin päivän vähemmän kuin paria vuotta aiemmin.

Työkyvyttömyyden kustannuksista suurin osa aiheutuu sairauspoissaoloista

Vuonna 2025 työkyvyttömyydestä aiheutui Kevan arvion mukaan hyvinvointialueiden työnantajille lähes 600 miljoonan euron ja kunta‑alan työnantajille lähes 700 miljoonan euron välittömät kustannukset. Sairauspoissaolot muodostavat suurimman osan työkyvyttömyyden kustannuksista: noin 74 prosenttia hyvinvointialueilla ja 67 prosenttia kunta‑alalla.

– Pienetkin vähennykset poissaolopäivissä ovat julkisella sektorilla vaikutuksiltaan merkittäviä, koska kyseessä on työvoimavaltainen ala, Pekkarinen painottaa. Kevan aineisto perustuu noin 166 000 kunta-alan sekä noin 252 000 hyvinvointialueiden työntekijän sairauspoissaolotietoihin.

– Suurin vaikutus on pitkien poissaolojen vähentämisellä. Puolet työnantajille koituvista sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu yli 30 päivän poissaolokertymistä, vaikka niitä viime vuonna esiintyi vain noin 14 prosentilla hyvinvointialueiden ja 11 prosentilla kuntien vuoden lopussa työsuhteessa olevista, Pekkarinen muistuttaa.

Keskimäärin noin joka neljännellä vuoden lopussa työsuhteessa olleella työntekijällä ei ollut lainkaan poissaoloja vuoden 2025 aikana.

Ammattiryhmien välillä suuria eroja poissaoloissa

Hyvinvointialueilla sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2025 terveys- ja sosiaalialan henkilöstöllä: lähi- ja hammashoitajilla, hoitotyön avustavissa tehtävissä ja sosiaalialan ohjaajilla. Eniten poissaolopäiviä kertyi vuoden aikana terveysalan henkilöstölle (17,1 päivää keskimäärin). Myös toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä kertyy melko usein yli 30 päivää poissaoloja sairauden takia vuoden aikana.

Pelastustoimessa sairauspoissaolopäivien määrä sen sijaan väheni edellisvuodesta.

Kunta‑alalla vuonna 2025 eniten sairauspoissaolopäiviä kertyi varhaiskasvatuksen henkilöstölle (keskimäärin 18,8 päivää työntekijää kohden). Varhaiskasvatuksessa myös pitkät poissaolot ovat yleistyneet ja aiempaa useampi on sairauden takia poissa töistä yli 30 päivää vuoden aikana.

Kuntien teknisellä alalla ja huoltotehtävissä henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet, mutta niitä kertyy yhä keskimääräistä enemmän, noin 15,6 päivää työntekijää kohden. Kuntien hallinto- ja suunnittelutehtävissä sairauspoissaolot sen sijaan lisääntyivät ja niitä kertyi 8,9 päivää työntekijää kohden vuonna 2025.

Artikkeli Sairauspoissaolot lisääntyivät nuoremmissa ikäryhmissä kunnissa ja hyvinvointialueilla julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemät korjaukset apteekkitalousuudistusta ja ensi vuoden lääkesäästöjä toteuttavaan lakiesitykseen eivät poista esityksen perustuslaillisia ongelmia. Korjattu hallituksen esitys on vietävä uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ennen eduskunnan täysistuntokäsittelyä.

– On selvää, etteivät esitykseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehdyt muutokset estä apteekkeja ajautumasta kannattamattomiksi tai jopa tappiollisiksi. Perustuslakivaliokunta edellytti nimenomaisesti, että hallituksen lakiesitystä on muutettava niin, että kannattavan liiketoiminnan mahdollisuus säilyy. Tämä ei nyt täyty, painottaa Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Holma.

Apteekkien talous on jo valmiiksi heikentynyt useiden leikkausten, kustannusten nousun ja reseptilääkkeiden pitkään jatkuneen hintojen laskun vuoksi.

–  Nyt käsittelyssä olevan kokonaisuuden vaikutukset kasautuvat ennakoimattomasti ja yhtäkkisesti. Vaikka valiokunta esittää apteekkiveron nollarajan nostoa, se ei tee esityksestä perustuslain mukaista.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä ilmenee, ettei valiokunnalla ole varmuutta siitä, riittävätkö korjaukset turvaamaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa vaaditun omaisuudensuojan ja elinkeinovapauden toteutumisen.

Lisäksi valiokunnan mietinnöstä ilmenee, että kuulluista valtiosääntöoikeuden asiantuntijoista professori Veli-Pekka Viljanen katsoo esityksen edelleen ongelmalliseksi ja esittää muutetun esityksen viemistä uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

–  Kun asiantuntijat ovat erimielisiä ja vaikutusarvioista kiistellään, lakiesityksen perustuslainmukaisuus on aidosti epäselvä, Holma muistuttaa.

Apteekkariliitto korostaa, että kyse on apteekkialalle erittäin merkittävästä talousuudistuksesta. Lainsäädännön on turvattava apteekkien tosiasiallinen kannattavuus ja maanlaajuinen apteekkiverkosto, muutoin seurauksena ovat palvelujen heikkeneminen, pidemmät asiointimatkat ja muuhun terveydenhuoltoon kohdistuva lisäkuormitus.

– Mietintö on lähetettävä takaisin perustuslakivaliokuntaan ennen kuin asia tuodaan täysistuntoon, Holma vaatii.

Artikkeli Apteekkiuudistus vietävä uudelleen perustuslakivaliokuntaan julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Tällä hetkellä julkista hoivaa on mahdollista täydentää – tai vaikka hankkia jopa kokonaan yksityiseltä sektorilta – jos taskut ovat riittävän syvät. Yksityistä varallisuutta on hyvä käyttää nykyistä enemmän julkisen rahoituksen rinnalla hyvinvoinnin ja hoivan turvaajana. Mutta hoivan täydentäminen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi.

Jotta yhä useamman olisi mahdollista käyttää omaisuuttaan hoivansa täydentäjänä, pitäisi siihen pystyä varautumaan jo työuransa aikana. Varautumiseen kannustaisi, jos vanhushoivaan – ja oikeastaan koko sote-sektorille – määriteltäisiin julkinen palvelulupaus. Se tarkoittaa, että kansallisella tasolla määritettäisiin, mitkä hoidot ja palvelut kuuluvat verovaroin kustannettavaan julkisen hoivaan ja millä korvaustasolla. Ja toisaalta myös sen, mitkä asiat jäävät yksilön omalle vastuulle.

Nykyisessä mallissa esimerkiksi ympärivuorokautisen laitoshoidon kustannuksia katetaan asujan omista nettotuloista 85 prosenttiin asti. Jäljelle jäävällä 15 prosentilla ja omalla säästetyllä varallisuudellaan voisi täydentää julkisen puolen palveluita haluamallaan tavalla. Täydentämisen ei tarvitse olla suurieleistä: yksittäiset fysioterapiakäynnit, vapaa-ajan aktiviteetit, suuremmat asuinneliöt hoivayksikössä, oman itsen hemmottelu – siinä esimerkkejä pienemmistä tai isommista hoivan täydentämismahdollisuuksista. Kyse voi olla pienistä arjen iloista, ei vain rikkaiden huveista.

Kun julkisen hoivan taso tiedetään, voisi jokainen jo etukäteen pohtia, riittääkö se vai kaipaako jotain lisää sen päälle. Jos verovaroin kustannettava hoiva ei yksilölle riitä, voisi jo työuran aikana varautua täydentämään julkista hoivaa omilla varoillaan. Tähän ei huipputuloja tai suurta perintöä tarvita.

Lisäpalveluiden ostaminen on mahdollista jo nyt, mutta kovin monella ei ole käsitystä siitä, mitä julkinen hoiva pitää sisällään. Ajatus on epämääräinen: ajatellaan, että julkinen hoiva kattaa jotakuinkin kaiken. Jokainen ihminen on kuitenkin yksilö, jolla on erilaiset toiveet ja tarpeet. Se, mikä on yhdelle yhdentekevää, on toiselle erittäin tärkeää. Julkinen hoiva ei voi koskaan täysin vastata kaikkien toiveisiin, eikä sellainen ole realististakaan. Siksi olisi rehellistä kertoa, mitä tuleman pitää ja mistä hyvinvointiyhteiskunta huolehtii. Sen jälkeen voisi itse vetää johtopäätökset.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku: vanhushoivan rahoitus on massiivisen kokoluokan ongelma. Toivomme muidenkin, erityisesti päättäjien, ottavan osaa keskusteluun ja ratkaisujen etsimiseen. Jos hoivan rahoittamiseksi ei olla valmiita avaamaan valtion piikkiä, tarvitaan julkisen rahoituksen rinnalle yksityistä rahaa. Yksityisen varallisuuden kerryttämiseen esimerkiksi hoivaa varten voivat finanssiyhtiöt tarjota välineitä. Mitä vauraampia suomalaiset ovat, sitä paremmin meillä menee tässäkin asiassa.

FA jatkaa aiheen esillä pitämistä ja yhteiskunnallista keskustelua tästä ja muistakin tärkeistä asioista. Olemme ennenkin ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten työperäisen maahanmuuton ehtoihin sekä yritysvastuusääntelyn välttämättömyyteen. Hyvinvoiva ja kukoistava Suomi on paras paikka harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa – siksi mekin pysymme äänessä. Se on vastuullista.

Finanssiala ry

Artikkeli Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Fimlabin palvelupisteissä Päijät-Hämeen alueella on seuraavat poikkeavat aukiolot jouluna ja vuodenvaihteessa 2025:

Muut palvelupisteemme toimivat joulun aikaan normaalisti aukioloaikojensa puitteissa.

Kaikki palvelupisteemme ovat suljettuina jouluaattona 24.12.2025, uudenvuodenpäivänä 1.1.2026 ja loppiaisena 6.1.2026.

Ajantasaiset aukioloajat voi tarkistaa osoitteesta fimlab.fi/palvelupisteet-ja-aukioloajat

Artikkeli Päijät-Häme: Palvelupisteiden poikkeavat aukioloajat jouluna ja vuodenvaihteessa 2025 julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Maud Kuistilan muistosäätiö on myöntänyt 20 000 euron suuruisen tunnustuspalkinnon Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkimusjohtajalle, professori Aarno Palotielle.

Maud Kuistilan palkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle lääketieteen tutkijoiden kouluttajalle tutkijayhteisön tekemien ehdotusten perusteella. Tänä vuonna Maud Kuistilan muistosäätiön hallitus on päättänyt myöntää tunnustuksen professori Aarno Palotielle. Palotie on ohjannut ansiokkaasti lukuisia aloittelevia tutkijoita ja tukenut heidän urakehitystään.

Geenitutkimuksen uranuurtajana tunnetun Palotien käynnistämä FinnGen-tutkimushanke on tarjonnut useille nuorille tutkijoille mahdollisuuden tehdä korkeatasoista tutkimusta kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Tällä hetkellä FinnGenin lääketieteellistä geenitietopankkia hyödyntää Suomessa jo yli 500 tutkijaa.

– Palotie on uransa aikana ohjannut muun muassa 25 väitöskirjatutkimusta, ja kaksi uutta tutkimusta on parhaillaan työn alla. Meille lähetetyissä perusteluissa Palotietä luonnehditaan kannustavaksi ja välittäväksi ohjaajaksi, joka tarjoaa laajan kansainvälisen yhteistyöverkostonsa myös omien ohjattaviensa käyttöön, säätiön tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, professori Heikki Joensuu kertoo.

Palotietä kiitetään myös siitä, että hänen tukensa ohjattaville jatkuu myös väitöstutkimuksen valmistumisen jälkeen. Erityisesti aloittelevat tutkimusryhmän johtajat arvostavat kokeneen mentorinsa tukea, joka helpottaa uusiin tutkimushaasteisiin tarttumista.

Palotie on tehnyt mittavan uran tieteellisen yhteisön, infrastruktuurien ja tietovarantojen rakentajana sekä suomalaisen geneettisen tutkimuksen edelläkävijänä. Ansioitunut professori haluaa kiittää säätiön lisäksi kaikkia tutkijayhteisönsä jäseniä saamastaan tunnustuksesta.

– Arvostan saamaani palkintoa, joka kiinnittää huomiota tutkijoiden koulutukseen. Ilman laadukasta tutkimusta meillä ei ole korkeatasoista lääketiedettä, Palotie muistuttaa.

Artikkeli Vuoden 2025 Maud Kuistilan palkinto professori Aarno Palotielle julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Loppukesän American Society of Clinical Oncology (ASCO) -kokouksessa esiteltiin tutkimus, jossa ultrajuoksijoilla ja maratoonareilla havaittiin huomattavasti saman ikäisiä verrokkihenkilöitä enemmän suolistosyövän esiasteita.

Löydös nousi esiin, kun Virginian Inova Schar -syöpäinstituutissa oli diagnosoitu useilla 35–50-vuotiailla ultrajuoksijoilla pitkälle edennyt paksusuolen syöpä. Tapausmäärien kasvu sai tutkijat selvittämään, onko kyse sattumasta vai mahdollisesta yhteydestä kestävyysurheiluun.

Tutkimukseen valittiin 35–50-vuotiaita juoksijoita, joilla oli takanaan vähintään kaksi yli 80 kilometrin ultramatkaa tai viisi maratonia. Kaikkiaan sata urheilijaa kutsuttiin paksusuolen tähystykseen.

Tähystyksissä polyyppeja löytyi 39 prosentilla tutkituista, ja 15 prosentilla todettiin edenneitä adenoomia – muutoksia, jotka tunnetaan merkittävinä paksusuolen syövän esiasteina. Vertailun vuoksi edenneitä adenoomia löytyy väestötutkimuksissa tyypillisesti vain 6-7 prosentilta samanikäisistä aikuisista.

Tutkijat esittivät useita mahdollisia biologisia mekanismeja. Kestävyyssuoritusten aiheuttama pitkäkestoinen rasitus voi heikentää suoliston verenkiertoa, mikä tunnetaan iskeemisenä koliittina. Toistuvat verenkiertohäiriöt voivat vaurioittaa kudoksia ja altistaa DNA-vaurioille. Myös kestävyysurheilijoiden ruokavalio – kuten runsaat nopeasti imeytyvät hiilihydraatit ja ultrajalostetut urheiluvalmisteet – voi muuttaa suoliston mikrobistoa tavalla, joka saattaa vaikuttaa syöpäriskiin.

Tutkimuksen tulkintaa rajoittavat sen pieni koko ja vertailuryhmän puuttuminen. Tutkijoiden mukaan löydös on alustava eikä siitä voi vielä tehdä suoria johtopäätöksiä.

Suolistosyövän seulontaan erikoistunut sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Samuli Nissinen pitää tulosta kiinnostavana mutta varovaisesti tulkittavana.
– Löydös on yllättävä ja herättää tärkeitä jatkokysymyksiä. Tämän perusteella ei voi vielä sanoa, pitäisikö runsaasti harjoittelevia urheilijoita tutkia herkemmin, Nissinen sanoo.

Nissinen toimii myös yksityisen suolistosyövän seulontapalvelu Gasendon perustajana. Itsekin ultrajuoksua harrastava Nissinen odottaa täydellistä tutkimusraporttia ja lisäselvityksiä.
– Euroopan unionissa on suositeltu vuodesta 2003 lähtien suolistosyövän seulontaa ulostetestillä yli 50-vuotiaille, hän muistuttaa.

Artikkeli Tutkimus: Kestävyysjuoksu voi lisätä suolistosyövän riskiä – alustava havainto herättää kysymyksiä julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Influenssan lisäksi myös RS-virus ja korona voivat aiheuttaa astmaa sairastaville vakavan tautimuodon. Näihin liittyy jälkitautien riski, kuten keuhkokuume, ja astmaatikoilla riski on muita suurempi. Lisäksi nämä sairaudet voivat laukaista astman pahenemisvaiheen.

Astman pahenemisvaihe tarkoittaa tilannetta, jossa oireet pahenevat merkittävästi usean päivän ajan. Tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, uloshengityksen vaikeutuminen, pitkittynyt yskä ja limaisuus.

– Mitä paremmin sairaus hoidetaan jo heti alkuvaiheessa, sitä pienempi on jälkitautien riski, korostaa Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

Astma on hengitysteiden tulehdustila, ja Suomessa sitä sairastaa noin 300 000 ihmistä. Se on kolmanneksi yleisin kansansairaus.

Vinkkejä astmaatikolle flunssan ehkäisyyn

Flunssan tartuntojen ehkäisyssä tärkeintä on hyvä käsi- ja yskimishygienia. Kädet tulee pestä usein vedellä ja saippualla tai puhdistaa käsidesillä. Yskiessä ja aivastaessa on käytettävä kertakäyttöistä nenäliinaa tai yskittävä hihaan, ei käsiin. Hengitystieinfektiot leviävät pisaroiden ja ilman välityksellä, mutta myös kosketuksen kautta.

Epidemia-aikoina astmaa sairastavan kannattaa välttää suuria väkijoukkoja. Väkijoukoissa hengityssuojain pienentää tartuntariskiä.

– Astmaatikon tulisi huolehtia hyvästä astman hoitotasapainosta, sillä huonosti hoidettu astma lisää alttiutta sairastua, painottaa Ijäs.

Peruskuntoa kannattaa ylläpitää säännöllisellä liikunnalla. Vaikka liikunta ei estä infektioita, se voi lievittää oireita ja lyhentää taudin kestoa. Monipuolinen ravinto ja suositusten mukainen D-vitamiinin saanti voivat auttaa ehkäisemään sairastumisia. D-vitamiinilla saattaa olla immuniteettia vahvistava vaikutus.

Astmaa sairastavan suositellaan ottavan rokotteet influenssaa, koronatautia ja pneumokokkibakteeria vastaan. Tällä hetkellä astmaatikoille tarjotaan perusterveydenhuollossa maksutta kausi-influenssarokote sekä 65–84-vuotiaille säännöllistä astmalääkitystä käyttäville pneumokokkirokote.

Tänä vuonna koronatehosteen voivat maksutta saada voimakkaasti immuunipuutteiset, yli 75-vuotiaat sekä hoivakodeissa tai säännöllisessä kotihoidossa olevat ja omaishoidettavat iäkkäät. Koronarokotetta tarjotaan myös muille yli 18-vuotiaille, joilla on kaksi tai useampi vakavan koronataudin riskiä lisäävä sairaus.

Astmaa sairastavan flunssan hoito

Flunssaan sairastuessaan astmaatikon tulee noudattaa lääkärin antamia henkilökohtaisia astman pahenemisvaiheen hoito-ohjeita. Kaikilla astmaa sairastavilla tulisi olla tällaiset ohjeet.

– Yleinen suositus on lisätä avaavan lääkkeen käyttöä pahenemisvaiheessa. Jos selkeä lisääminen ei auta ja oireet pahenevat tai vaikeutuvat tai yleiskunto heikkenee, on hakeuduttava lääkäriin, Ijäs sanoo.

Astmaa sairastavan flunssaoireiden hoitoon sopivat samat keinot kuin muillakin. Lepo tukee toipumista, ja riittävä juominen ohentaa limaa ja helpottaa sen irtoamista. Sitkeän liman poistoon voi käyttää pullopuhallusta muoviletkun ja vesipullon avulla tai erilaisia vastapainelaitteita. Vastapainepuhallus avaa keuhkoputkia ja edistää liman irtoamista.

Limaa kannattaa irrottaa ennen astmalääkkeen ottamista, jotta lääke vaikuttaa tehokkaammin. Nenän tukkoisuutta voi lievittää huuhtomalla nenää suolavedellä nenäkannun avulla. Myös höyryhengitys voi helpottaa tukkoista oloa.

Artikkeli Influenssakausi alkaa – astmaa sairastaville erityisen haastava aika julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.