Euroopan autoteollisuutta edustavan ACEA tilastot tammi-huhtikuulta kertovat sähköistymisen etenevän EU-alueella. Tammi-huhtikuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 19,7 prosenttia eli 747 000 kappaletta oli täyssähköisiä, kun osuus vuosi sitten vastaavaan aikaan oli 15,3 prosenttia. Suomessa tammi-huhtikuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 10 800 eli jo 47,3 prosenttia oli täyssähköisiä.

EU-alueen suurilla automarkkinoilla täyssähköautojen rekisteröintimäärät tammi-huhtikuussa ovat kasvaneet voimakkaasti edellisen vuoteen verrattuna: Italiassa kasvu oli 73,1 prosenttia, Ranskassa 48,2 prosenttia, Saksassa 41,3 prosenttia ja Espanjassa 41,9 prosenttia. Ranskassa sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 27,5 prosenttia ja Saksassa 23,6 prosenttia. Italiassa ja Espanjassa kasvulle on varaa, sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 8 prosenttia ja Espanjassa 9,1 prosenttia.

EU-alueella henkilöautojen ensirekisteröintimäärät kasvussa

EU-alueella ensirekisteröintien määrä jatkoi kasvua vaihtelevasta alkuvuodesta huolimatta. Tammi-huhtikuussa henkilöautojen ensirekisteröintimäärät EU-alueella kasvoivat 4,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

EU:n ensirekisteröintimäärän kasvua selittää etenkin Saksan piristynyt autokauppa. Saksan osuus EU-alueen ensirekisteröinneistä oli tammi-huhtikuussa 25 prosenttia ja kasvua Saksan markkinassa oli 4,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Toiseksi suurin markkina-alue on Italia, jonka osuus EU-alueen henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli 16,9 prosenttia. Italiassa ensirekisteröintien määrä kasvoi 9,8 prosenttia edellisen vuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna.

Suomi on EU-alueen keskiarvoa jäljessä, tammi-huhtikuun henkilöautojen ensirekisteröintimäärät laskivat 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Suomen osuus EU-alueen tammi-huhtikuun ensirekisteröinneistä oli 0,6 prosenttia.

Henkilöautojen ensirekisteröintien määrät ovat laskeneet tammi-huhtikuussa edelliseen vuoteen verrattuna Suomen lisäksi Ranskassa 1,6 prosenttia, Ruotsissa 1,9 prosenttia, Belgiassa 4,5 prosenttia, Slovakiassa 5,9 prosenttia, Alankomaissa 9,9 prosenttia, Kyproksella 13,5 prosenttia sekä Romaniassa 14,2 prosenttia.

Artikkeli EU-alueella liki viidennes ensirekisteröidyistä henkilöautoista on täyssähköisiä – Suomessa ensirekisteröinneistä täyssähköisiä pian puolet julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Kesän tiemerkintätyöt maanteillä ovat alkaneet eteläisestä Suomesta alkaen. Uusien päällysteiden tiemerkinnät saadaan pääsääntöisesti valmiiksi viimeistään 2–3 viikkoa päällystystöiden päätyttyä. Tienkäyttäjiltä vaaditaan malttia ja varovaisuutta töiden ollessa käynnissä.

Päällystyskohteen normaalit nopeusrajoitukset voidaan useimmiten palauttaa vasta sen jälkeen, kun tiemerkintä- ja reunatäyttötyöt ovat valmistuneet. Vilkasliikenteisillä teillä tehdään päällystystyön valmistuttua yleensä myös täristäviä jyrsintöjä ennen reuna- ja keskiviivastojen tiemerkintöjä.

Uusien tiemerkintöjen tekemiseen ja vanhojen korjaamiseen käytetään vuosittain noin 20–25 miljoonaa euroa. Päällystyskohteiden lisäksi vanhoja talvikauden aikana kuluneita tiemerkintöjä kunnostetaan laajasti kesän aikana.

Päätieverkon osalta tiemerkintöjen korjaukset tehdään vuosittain viimeistään elokuun loppuun mennessä. Muun tieverkon tiemerkintätyöt valmistuvat viimeistään syyskuun lopussa ennen pimeintä vuodenaikaa. Lisäksi suojatiet ja pyöräteiden jatkeet pyritään kunnostamaan koulujen alkuun mennessä.

Tiemerkinnät turvallisuuden, sujuvuuden ja ajomukavuuden taustalla

Vilkasliikenteisillä teillä noin kolmasosa kaikista tiemerkinnöistä uusitaan joka vuosi, kun taas vähäliikenteisten teiden keskiviivamerkinnöistä joudutaan uusimaan suurin osa vuosittain. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että vähäliikenteisillä ja kapeilla teillä käytettävä ohut maalimerkintä kuluu nopeammin kuin pääasiassa pääteillä käytettävä massamerkintä.

”Tiemerkintöjä kunnostetaan, jotta merkinnät säilyvät ja niiden paluuheijastavuus pysyy vaaditulla tasolla. Tiemerkinnöillä on tärkeä tehtävä turvallisuuden, sujuvuuden ja ajomukavuuden parantajana”, kertoo tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta.

Tiemerkintöjen kunnostustyöt eivät useimmiten muodosta varsinaista rajattua tietyömaata, vaan kuorma-autoalustainen tiemerkintäkone liikkuu tiellä muun liikenteen joukossa. Tienkäyttäjien onkin oltava valppaina.

”Autoalustaiset tiemerkintäkoneet liikkuvat viivamerkintöjä tehdessään melko nopeasti, mutta kuitenkin muuta liikennettä hitaammin. Autoilijoiden on syytä pitää oma nopeutensa tilanteen tasalla ja säilyttää riittävät turvavälit työkoneeseen – sekä tietysti muihin tienkäyttäjiin”, Österman sanoo.

Noudata merkintäkoneen ohjeistusta, vältä vaaratilanteet ja sotkuinen auto

Tiemerkintätöissä on tehty viime vuosina havaintoja, etteivät tienkäyttäjät aina noudata merkintäkoneen ohjeistusta ja siksi esimerkiksi ohittavat työkoneen väärältä puolelta. Tämä aiheuttaa helposti vaaratilanteita ja voi lisäksi sotkea tuoreet tiemerkinnät.

”Väärästä kohtaa ajava auto saattaa saada ylimääräistä maalia tai tiemerkintämassaa pintaansa. Maalilla tehtävät tiemerkinnät kuivuvat pidempään kuin hetkessä kuivuvat massamerkinnät, joten niistä varoitetaan turvallisilla ja ympäristölle vaarattomilla vaahtohattaroilla. Vaahto kertoo tiemerkinnän olevan vielä märkä, eikä sen päälle kannata ajaa”, korostaa teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen Väylävirastosta.

Osa pienmerkintätöistä, kuten sulkualueet ja suojatiet, saatetaan toteuttaa jalkaisin. Tällöin tuore merkintä suojataan sulkukartioin. Kuorma-autolla koneellisesti tehtäessä työkone jää pienmerkinnän kohdalle varmistamaan, että merkintä ehtii kuivua.

”Jos havaitset tiealueella jalkaisin liikkuvia työntekijöitä, noudatathan erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta”, muistuttaa työturvallisuusasiantuntija Risto Lappalainen Väylävirastosta.

Artikkeli Maanteiden tiemerkintätyöt käynnissä – huomioi tiellä työskentelevät julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

● Akatemiaprofessori Mikko Möttönen on kehittänyt erittäin herkän kryogeenisen mikroaaltosensorin kvanttitietokoneiden häiriöiden diagnosointiin
● Itsekalibroituva laite mittaa äärimmäisen heikkoja mikroaaltosignaaleja häiritsemättä herkkiä kvanttijärjestelmiä
● Möttönen on valittu finalistiksi European Inventor Award 2026 -kilpailun “Tutkimus”-kategoriassa. Voittajat julkistetaan palkintoseremoniassa 2. heinäkuuta 2026 Berliinissä
● Yleisöäänestys Popular Prize -palkinnosta alkaa 12. toukokuuta 2026 ja jatkuu palkintoseremoniaan 2. heinäkuuta 2026 saakka

München, 12. toukokuuta 2026 – Euroopan komission mukaan kvanttialan odotetaan luovan EU:ssa tuhansia korkeakoulutusta vaativia työpaikkoja ja ylittävän maailmanlaajuisesti 155 miljardin euron arvon vuoteen 2040 mennessä. Euroopan patenttiviraston ja OECD:n tuoreen kvanttiteknologiaa käsittelevän tutkimuksenmukaan kansainvälisten patenttiperheiden määrä on kasvanut viisinkertaiseksi viimeisen vuosikymmenen aikana. Alalla ollaan kuitenkin yhä teknologisen kehityksen alkuvaiheessa, ja kaupallistaminen on toistaiseksi rajallista, mikä kuvastaa sitä, kuinka vaikeaa kvanttitietokoneita on käyttää luotettavasti laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. Perinteisistä tietokoneista poiketen kvanttitietokoneet käsittelevät tietoa kvanttibiteillä eli kubiteilla, joiden herkät kvanttitilat mahdollistavat uudenlaisia laskentatapoja, mutta ovat samalla alttiita häiriöille.

Kvanttitilojen säilyttämiseksi järjestelmiä on käytettävä lämpötiloissa, jotka ovat lähellä absoluuttista nollapistettä. Tällöin jo hyvin pienetkin ei-toivotut energiamäärät voivat heikentää suorituskykyä. Möttönen on kehittänyt kryogeenisen mikroaaltosensorin, jonka avulla voidaan havaita ja mitata pieniä tehovuotoja sekä sähkömagneettisen häiriön lähteitä kvanttitietokoneissa. Tuomalla häiriöt näkyviksi erittäin matalissa lämpötiloissa laite auttaa tunnistamaan ongelmia ja parantamaan kvanttilaitteiston luotettavuutta. Riippumaton tuomaristo on valinnut Möttösen European Inventor Award 2026 -kilpailun “Tutkimus”-kategorian finalistiksi.

Kvanttisignaalien mittaaminen ilman häiriötä

Lähes absoluuttisen nollapisteen lämpötiloissa kvanttijärjestelmät tuottavat erittäin heikkoja mikroaaltosignaaleja. Niiden mittaaminen on haastavaa, sillä perinteiset mittalaitteet voivat tuottaa lisälämpöä tai kohinaa ja siten häiritä tutkittavaa järjestelmää.

Möttösen ratkaisu on erittäin herkkään bolometriin perustuva kryogeeninen analysaattori, joka toimii tarkkana mikroaaltojen tehomittarina. Suprajohtavia materiaaleja hyödyntävä laite mittaa sisään tulevien signaalien synnyttämän hyvin pienen lämpömäärän ja siten auttaa minimoimaan häiriöitä kvanttijärjestelmässä. Sisäänrakennettu itsekalibrointimekanismi mahdollistaa laitteen tarkkuuden varmistamisen helposti, mikä auttaa tunnistamaan luotettavasti säteilyvuodot ja sähkömagneettiset häiriöt.

“Vuodesta 2027 alkaen odotamme kvanttilaskennan alkavan ratkaista todellisia teollisia ongelmia. Aluksi sovellukset ovat rajattuja, mutta myöhemmin ne laajenevat esimerkiksi optimointiin, kuten laivareittien suunnitteluun tai logistiikan tehostamiseen”, Möttönen sanoo.

Perustutkimuksesta kvanttidiagnostiikkaan

Möttösen työ sai alkunsa pitkäjänteisestä mittaustekniikan tutkimuksesta Aalto-yliopistossa, jota rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto sekä Suomen Akatemia useilla apurahoilla.

Alun perin tavoitteena oli kehittää erittäin herkkiä bolometreja perustutkimukseen, mutta tutkimusryhmä havaitsi, että laitteilla voidaan myös tunnistaa kvanttilaitteistoa häiritseviä pieniä tehovuotoja ja kohinaa. Teknologiaa on sittemmin sovellettu kvanttitietokoneissa kubittien tilojen lukemiseen, hajasäteilyn havaitsemiseen ja järjestelmien suorituskyvyn parantamiseen.

“Uudella alalla, kuten kvanttilaskennassa, keksintöjen suojaaminen on välttämätöntä kilpailuedun säilyttämiseksi. Kvanttitietokoneet ovat äärimmäisen monimutkaisia laitteita, ja niiden kaupallistaminen perustuu suureen määrään yksittäisiä patentteja”, Möttönen toteaa.

Möttönen on yksi kolmesta finalistista European Inventor Award 2026 -kilpailun tutkimussarjassa. Kaksi muuta tutkimussarjan finalistia ovat irlantilaisbrittiläinen rokotetutkija Sir Adrian Hill malariarokotteellaan sekä portugalilainen tutkija Paula Alexandra Quintela Videira tiimeineen vasta-aineella, joka erottaa syöpäsolut terveestä kudoksesta. Euroopan patenttivirasto julkistaa voittajat Berliinissä järjestettävässä palkintoseremoniassa 2. heinäkuuta 2026, ja tilaisuutta voi seurata suorana verkossa tämän linkin kautta. Kategoriapalkintojen lisäksi jaetaan yleisöäänestykseen perustuva Popular Prize, jonka voittaja ratkaistaan yleisön ja riippumattoman tuomariston yhteisäänestyksellä. Äänestys alkaa 12. toukokuuta 2026 ja jatkuu palkintoseremoniaan saakka.

OSG Viestintä Oy

Artikkeli Suomalainen fyysikko arvostetun European Inventor Award 2026 -kilpailun finaaliin julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Tasavallan presidentti vahvisti 8.5 liikenteen palveluista annetun lain ja ajokorttilain muutokset. Muutoksessa täsmennetään kabotaasisääntelyä SKALin esityksen mukaisesti kirjattavilla tarkennuksilla. SKAL kiittää hallitusta kaivatusta lakimuutoksesta, joka helpottaa tieliikenteen kabotaasin valvontaa.

Kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan valtion sisäisten kuljetusten suorittamista toiseen valtioon sijoittautuneen liikenteenharjoittajan ajoneuvolla. Käytännössä esimerkiksi Suomeen tullaan toisesta EU- tai ETA-maasta ja kuljetetaan Suomen sisällä määrättyjen sääntöjen puitteissa. Nyt noita sääntöjä on täsmennetty, mikä helpottaa valvontaa. Tämän kansainvälisen kuljetuksen jälkeen tapahtuvan, kohdemaan sisäisen tavaraliikenteen eli kabotaasin edellytyksistä säädetään EU:n tavaraliikennelupa-asetuksella. Kabotaasi on oikeus, mutta sitä käytetään myös väärin.

Eduskunta hyväksyi hallituksen 5.3. antaman esityksen niin, että se tulee voimaan 15.5.2026. Säädöstasolla kyse on liikenteen palveluista annetun lain ja ajokorttilain muuttamisesta.

Hyväksytyssä muutoksessa määritetään kabotaasiliikenteelle EU-sääntelyä tarkentavat kirjaukset liikennepalvelulakiin niin, että tavaraliikenteessä sallittujen kuljetusten määriä voidaan paremmin valvoa.

– Kabotaasimatkan sallittuja kuljetuksia ja kabotaasin enimmäiskestoa koskevat tarkennukset ovat tarpeellisia ja helpottavat valvontaa, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala

Jatkossa tavaraliikenteessä kolmen sallitun kabotaasimatkan yhteen matkaan saa sisältyä joko

• yksi kuormauspaikka ja yksi purkauspaikka;
• useita kuormauspaikkoja ja yksi purkauspaikka, jos purkaus tapahtuu rahtikirjaan merkityn lopullisen kuorman vastaanottajan luona; tai
• yksi kuormauspaikka ja useita purkupaikkoja, kun kuormauksen suorittaa rahtikirjaan merkitty alkuperäinen lähettäjä

Laittomasta kabotaasista 6 000 euron seuraamusmaksu, rengaslukon käyttöönotto arvioitava

Samalla laittoman kabotaasin sanktiot kiristyvät siten, että tieliikenteen kabotaasirikkomus ja kuljettajatodistuksen hankinnan laiminlyönti sanktioidaan hallinnollisella maksuseuraamuksella. Seuraamusmaksut ovat 6 000 euroa tieliikenteen kabotaasirikkomuksesta ja 3 000 euroa kuljettajatodistuksen hankkimisen laiminlyönnistä.

Seuraamusmaksujen periminen erityisesti ulkomaisilta kuljetusyrityksiltä voi olla vaikeaa. Ulkomaiset ajoneuvot voivat poistua maasta ennen sakkojen ja hallinnollisten maksujen suorittamista.

– Mikäli riskiä seuraamusten laiminlyönnistä havaitaan, tulisi seuraavassa vaiheessa maksun saamisen varmistamiseksi ottaa käyttöön rengaslukko ulkomaisille ajoneuvoille. Rengaslukko estäisi ulkomaisen ajoneuvon poistumisen maasta siihen asti, kun sanktiot on maksettu, Anssi Kujala sanoo.

Kevyen kuorma-auton rattiin B-kortilla

Samassa yhteydessä myös ajokorttilain ajokorttiluokkia koskevaa sääntelyä muutetaan painavampien, vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen kuljettamisen osalta.

Muutoksen myötä henkilöauton ajokortti (B-luokan ajokortti) oikeuttaa kuljettamaan enintään 4 250 kg painavaa ajoneuvoa, edellyttäen että ajoneuvo toimii vaihtoehtoisella polttoaineella ja henkilöautoluokan ajokortti on myönnetty vähintään kaksi vuotta aiemmin. Ensivaiheessa käyttöön otettava väliaikainen poikkeus koskee maan sisäisiä, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämällä tavaraliikenneluvalla tehtäviä tavarankuljetuksia.

Artikkeli Kabotaasiliikennettä tarkentava lakimuutos mahdollistaa laittoman kabotaasin tehokkaamman valvonnan jo tällä viikolla julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Talvi Ukrainassa sodan keskellä tarkoittaa toistuvia sähkökatkoja ja toimimatonta lämmitystä. Kun sähköverkko kaatuu pakkasessa, kodit kylmenevät nopeasti, lämmin vesi loppuu ja kriittiset palvelut joutuvat koetukselle. Ukrainan suurlähetystö Suomessa ja sen kumppanit, kuten vapaaehtoisjärjestö Karavaani Ukrainaan, käynnistävät nyt kiireellisen varain- ja laitehankintakampanjan – Power to Ukraine 2026 – varavoima- ja hätälämmitysratkaisujen toimittamiseksi Ukrainaan.

Artikkeli Ukrainan suurlähetystö Suomessa ja Karavaani Ukrainaan käynnistävät Power to Ukraine 2026 -kampanjan varavoiman toimittamiseksi Kiovaan ja muille pahiten koetelluille alueille julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Viranomaisten uudenvuodenaattona haltuun ottama Fitburg-alus sai luvan poistua Suomesta poliisin suoritettua rikostutkinnan kannalta tarvittavat toimenpiteet, ja korvaavan miehistön saavuttua alukselle. Fitburg lähti matkaan Kantvikin satamasta, Kirkkonummelta, 12.1. aamupäivällä. Rajavartiolaitos on valvonut aluksen poistumisen Suomen aluevesiltä. Suomenlahden merivartioston vartiolaiva Turva yhdessä muiden yksiköiden kanssa saattoi Fitburgia sen poistuessa. Saattotehtävä sujui ilman poikkeamia.

Taustalla epäily Suomeen kohdistuneesta rikoksesta Suomenlahdella

Tietoliikenneyhtiö Elisa havaitsi aikaisin aamulla 31.12.2025 omistamassaan tietoliikennekaapelissa vian Helsingin ja Tallinnan välillä. Elisa ilmoitti asiasta Suomenlahden merivartioston johtokeskukseen. Rajavartiolaitoksen johdolla aloitettiin välittömästi selvittämään mahdollisia aluksia, jotka olivat voineet aiheuttaa vedenalaisen kriittisen infrastruktuurin vaurioitumisen.

Rajavartiolaitos paikansi nopeasti aluksen, jonka epäiltiin toiminnallaan aiheuttaneen kaapelin vaurioitumisen. Elisan ilmoittama kaapelin vaurioitumispaikka sijaitsi Viron talousvyöhykkeellä. Teosta epäilty Fitburg-alus tavattiin Rajavartiolaitoksen helikopterin ja vartiolaiva Turvan toimesta Suomen talousvyöhykkeellä. Fitburgin ankkuriketjun havaittiin olevan meressä siitä huolimatta, että alus oli kulussa. Rajavartiolaitos kehotti alusta pysähtymään ja nostamaan ankkuriketjun ylös sekä siirtymään turvalliselle ankkuripaikalle.

Tapauksen johtovastuu siirrettiin Suomenlahden merivartiostolta Helsingin poliisilaitokselle. Suomen viranomaiset ovat ottivat aluksen haltuun yhteisoperaationa.

Vartiolaiva Turva suoritti vedenalaista tutkintaa

Vartiolaiva Turva toimeenpani ja koordinoi vedenalaiset tutkintatoimenpiteet Suomenlahdella Keskusrikospoliisin ohjauksessa. Tutkimuksiin osallistui myös Merivoimien miinantorjunta-alus Katanpää ja viranomaisia Virosta. Vartiolaiva Turva paikansi ja dokumentoi Fitburg-aluksen ankkurin aiheuttaman raahausjäljen kymmenien kilometrien matkalta.

Rajavartiolaitos on tukenut Helsingin poliisilaitosta ja Keskusrikospoliisia moniviranomaisoperaation eri vaiheissa aluksen haltuunotosta alkaen.

Merellisen toimintaympäristön riskit koholla

Suomenlahden toimintaympäristössä korostuvat tilannetietoisuuden ja jatkuvan valmiuden merkitys nopeisiin muutoksiin vastaamiseksi. Merellisen onnettomuuden uhkataso on korkealla muun muassa satelliittihäirinnän takia ja kansainvälisen merialueen kautta venäläistä öljyä kuljettavista varjolaivaston aluksista johtuen. Kuten tämä tapaus osoitti, ympäristövahinkoihin johtavien onnettomuuksien uhkan lisäksi riskit vedenalaisen kriittisen infrastruktuurin vaurioitumiselle ovat realisoituneet toistuvasti.

”Suomenlahden merivartiosto toimi tilanteessa tehokkaasti paikantaen epäillyn kohdealuksen nopeasti. Näin toimien lisävauriot vedenalaiselle kriittiselle infrastruktuurille kyettiin estämään. Aluksen haltuunotto toimeenpantiin viranomaisyhteistyönä poliisin johdolla. Suomen viranomaisten valmius toimia tehokkaasti yhdessä on ainutlaatuisen vaikuttavaa. Jatkuvalla valmiudella ja yhteistyöllä voimme vastata nykypäivän haasteisiin.” Suomenlahden merivartioston komentaja, kommodori Mikko Simola sanoo.

Suomenlahden merivartiosto jatkaa tehostettua riskialusliikenteen valvontaa ja riskeihin varautumista Suomenlahdella tiiviissä yhteistyössä Suomen viranomaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

Artikkeli Rajavartiolaitos saattoi Fitburg-aluksen pois Suomesta julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Suomen talouden hitaan kasvun jakso on jäämässä taakse, mutta voimakasta kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Inflaatio pysyy maltillisena ja työllisyys kohenee vähitellen. Talouden kasvunäkymiä varjostavat kauppapolitiikan kiristyminen ja kansainvälisen politiikan epävarmuudet sekä mahdolliset julkisen talouden sopeutustoimet. Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä.

Suomen Pankki on julkaissut tänään talousennusteensa  vuosille 2025–2028. Talouden kasvu jää kuluvana vuonna 0,2 prosenttiin. Vuonna 2026 kasvu vauhdittuu 0,8 prosenttiin ja seuraavana vuonna 1,7 prosenttiin. Ennustejakson lopulla vuonna 2028 kasvu tasaantuu 1,5 prosenttiin.

Yksityinen kulutus piristyy ja vientimarkkinat virkoavat

”Yksityistä kulutusta on hillinnyt kuluttajien heikko luottamus talouteen, mutta kulutus piristyy ja kääntyy kasvuun vuonna 2026, kun palkansaajien reaaliansiot kasvavat ja työmarkkinat pikkuhiljaa vahvistuvat. Myös alentuneet korkomenot vauhdittavat kulutusta. Kulutuksen kasvu vahvistuu edelleen vuosina 2027–2028” toteaa Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala.

Tuotannolliset investoinnit alkavat kasvaa vuonna 2026 ja kasvavat edelleen vuosina 2027 ja 2028, vaikka talouden epävarmuus jarruttaakin osaa suunnitelmista. Investointeja kasvattavat muun muassa vihreät investoinnit. Asuinrakentaminen on lähivuosina vaimeaa. Vaikea markkinatilanne jarruttaa asuntojen uudistuotantoa, mutta tilanne helpottaa vähitellen kuluttajien tulojen kasvun ja luottamuksen vahvistumisen myötä.

”Vienti on kasvussa. Piristyvät vientimarkkinat ja kohentunut investointikysyntä tukevat Suomen viennin kohtuullista kasvua vuosina 2026–2028. Geopoliittiset epävarmuudet heikentävät kysyntää kuitenkin vielä pitkään” sanoo Vanhala. Tuontia lisää puolustushankintojen kasvu.

Inflaatio pysyy maltillisena

Inflaatio on hidastunut vuonna 2025 alle 1,5 prosenttiin, ja se pysyy lähes samana myös vuonna 2026. Suhdanteen vahvistuessa inflaatio kuitenkin nopeutuu asteittain ja on 1,9 prosenttia vuonna 2028.

Julkinen talous säilyy alijäämäisenä

Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä, ja velkaantuminen jatkuu. Vuosina 2025–2027 julkista taloutta sopeutetaan menosäästöillä ja välillisen verotuksen korotuksilla. Henkilö- ja yhteisöverojen kevennykset kuitenkin hidastavat julkisen talouden tasapainottumista, ja puolustusinvestoinnit syventävät alijäämää edelleen. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen on 3,7 prosenttia vuonna 2025, ja alijäämä pienenee vain hieman vuosina 2026 ja 2027. Julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 88 prosenttia vuonna 2025, ja siitä se nousee 93 prosenttiin vuonna 2028.

Artikkeli Suomen talouden elpyminen etenee maltillisesti julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Historiallisempaa sijaintia sillanrakentamiselle on vaikea löytää: Kreate uudisti Porvoon Vanhan kaupungin sillan paikalla, jossa on ollut silta jo 1400-luvulta lähtien keskiaikaisen Suuren rantatien ylittäessä Porvoonjoen. Urakan alkaessa paikalla oli 1860–1950-lukujen aikana rakennettu silta, joka oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän.

Kreate korvasi vanhan sillan kokonaan uudella siltarakenteella ja korjasi samalla sillan kivipäällysteisen välituen. Uuden sillan kantavat rakenteet ovat liimapuuta ja näyttävä puukansi rakennettiin paikan päällä lehtikuusesta.

– Tästä siltaprojektista tekee moni seikka erityisen, kuten se, että pystyimme säilyttämään vanhojen maatukien alkuperäisen ilmeen. Maatukien eri muotoiset ja kokoiset luonnonkivet purettiin, dokumentoitiin ja asennettiin käsityönä uusien betonisten maatukien verhoilukiviksi tarkasti samoihin paikkoihin tiiviissä yhteistyössä Porvoon museon kanssa. Osa kivistä jouduttiin korvaamaan uusilla, mutta onneksi niitä löytyi rakennuspaikan taustatäytöistä, kertoo työmaapäällikkö Antti Putto Kreatelta.

Vanha Porvoo houkuttelee vuosittain lähes 600 000 matkailijaa Suomesta ja ulkomailta. Työt Suomen valokuvatuimpiin kuuluvassa kansallismaisemassa etenivät kirjaimellisesti kansainvälisten silmäparien seuratessa.

– Täällä oli hienoa huomata, miten asukkaat ja matkailijat suhtautuivat myönteisen uteliaasti sillan rakentamiseen. Moni pysähtyi juttelemaan ja kyselemään työmaasta ja vaikkapa työkoneista ja Porvoonjoella kelluvasta työlautasta, Putto muistelee.

Työskentely veden päällä toi ratkaisuja ja rauhaa

Teknisesti haastava urakka eteni suunnitelmien mukaan useita eri rakentamisen lajeja käyttäen, kun Porvoonjoen päällä ja rannalla hyödynnettiin muun muassa pora- ja lyöntipaalutusta sekä tehtiin ankkuroituja tukiseiniä ja vedenalaisia contractor-valuja.

– Rakennuspaikan pohjaolosuhteet eivät sallineet työsillan rakentamista, joten puolet sillasta rakennettiin erikoisvalmistellulta lautalta. Lautalta käsin muun muassa pumpattiin sillan itäpuoliset maatukien ja rantamuurien betonit. Lautan ansiosta pystyimme myös minimoimaan työmaaliikenteen Vanhan Porvoon puolella, jossa kadut ovat ahtaita, liikkeellä on paljon turisteja ja vanha rakennuskanta on hyvin herkkää tärinällä, kuvailee Putto.

Yksi näkyvimmistä ja kriittisimmistä työvaiheista oli lokakuiset nostot, joissa pisimmillään jopa 38-metriset puupalkit siirrettiin paikoilleen.

– Nostot toteutettiin ahtaissa olosuhteissa ja osittain veden päällä, mikä vaati erityisen huolellista suunnittelua. Onnistuminen oli koko tiimin ammattitaidon ja yhteistyön ansiota runsaslukuisen katsojakunnan seuratessa molemmilla rannoilla, kertoo Putto.

Kaivutöissä paljastui historiallisia rakenteita

Urakan edetessä pääurakoitsija Kreate ja tilaajana toimiva Porvoon kaupunki kehittivät yhdessä ratkaisuja, jotka nopeuttivat työvaiheita ja varmistivat osaltaan ainutlaatuisen hankkeen onnistumisen.

Kaivutöiden aikana sillan länsi- ja itäpuolisten maatukien alueella oli myös arkeologista valvontaa. Niissä havaittiin jäänteitä 1800-luvun alkuperäisistä kivimuurirakenteista sekä sillan itäpuolella 1700–1800-luvun löytöjä ja kerrostumia.

Kreaten työpäällikkö Teemu Kiiskinen kertoo, että alkuperäisen suunnitelman mukaan keskitukea piti vahvistaa suihkuinjektoimalla, mutta maaperässä havaittiin tuolloin vanhoja hirsiarkkurakenteita.

– Suihkuinjektoinnin onnistumiseen liittyi merkittäviä riskejä, mutta innovatiivisella otteella etenimme paikassa, jossa riitti haastetta. Työ onnistui hyvin ja uudella sillalla on nyt luotettavat ja tukevat perustukset, Kiiskinen iloitsee.

Kiitosta kierrätysmateriaaleista valmistetusta väliaikaisesta sillasta

Sillan peruskorjauksen ajaksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettiin väliaikainen silta työn alla olevan sillan viereen. Väliaikaisen sillan kaikki materiaalit, kuten teräsristikot ja puukansi, ovat lähtöisin Kreaten aiemmilta työmailta.

– Suunnittelimme ja toteutimme väliaikaisen sillan ympäröivän maiseman erityispiirteet huomioiden, ja kierrätysmateriaalien käyttäminen on oivallinen esimerkki vastuullisesta rakentamisesta. Toimintamalliimme kuuluu kiertotaloutta tukevien ratkaisujen löytäminen, tarjoaminen ja käyttäminen, valottaa Kiiskinen.

– Saimme paikallisilta kiitosta jopa väliaikaisesta sillasta, ja iltavalaistuksessaan se on ollut myös monien kuvauskohde ja suosittu maisema somepostauksissa. Joku jopa toivoi sen jäävän tänne pysyvästi. Porvoon jälkeen sillan rakennusmateriaalien palvelusvuodet jatkuvat kuitenkin seuraavilla työmaillamme.

Uudistettu Vanhan Porvoon silta avattiin jalankulkijoille ja pyöräilijöille joulukuun alussa ja muulle liikenteelle 15. joulukuuta eli alkuperäiseen aikatauluun verrattuna lähes puoli vuotta aiemmin. Virallisia avajaisia Porvoonjoella juhlitaan 9.1.2026.

Vuoden 2025 loppupuolella useat Kreaten siltatyömaat valmistuivat merkittävästi suunniteltua aiemmin. Muun muassa Vähä-Säkylän silta Säkylässä, Koiviston ja Pikkuhaaran sillat Porin ja Ulvilan alueella sekä Kuivajoen silta Iissä avattiin käyttöön useita kuukausia etuajassa.

Porvoon Vanhan kaupungin sillan urakka pähkinänkuoressa

• Historia: Rakennuspaikalla on ollut silta 1400-luvulta lähtien, alkuperäinen silta kokenut vuosien saatossa monia muutoksia, peruskorjattavana ollut silta rakentunut 1860–1950-lukujen aikana.
• Urakan työvaiheet: Väliaikaisen kevyen liikenteen sillan rakentaminen, vanhan sillan purkaminen, uudet maatuet, kannen rakentaminen uudelleen ja väliaikaisen sillan purkaminen.
• Sillat mitat: Pituus 38,5 metriä, vapaa-aukko 18 metriä, kokonaisleveys 7 metriä
• Sillan rakenteet: 11 kpl liimapuisia pääpalkkeja, syrjälankkukansi jossa kulutuskerroksena lehtikuusi
• Erikoisuudet: Rakentamisessa käytetty useita eri tekniikkalajeja, mm. pora- ja lyöntipaalutusta, ankkuroituja tukiseiniä sekä vedenalaista contractor-valamista
• Pääurakoitsija: Kreate Oy
• Tilaaja: Porvoon kaupunki
• Suunnittelija: Ramboll Finland Oy
• Kivityöt, kannen puurakenne ja kaidetyöt sekä maatukien muotti-, raudoitus- ja valutyöt: RRTS Finland Oy
  
• Paalutukset ja tukiseinät: KFS Finland Oy
  
• Lautta- ja maarakennustyöt: Koneurakointi Tomas Holmström
• Aikataulu: Urakka-aika 1/2025–5/2026, mutta kohde valmistui jo joulukuussa 2025
• Palkinnot: Porvoon kaupunki palkittiin vuoden 2025 julkisen puurakentamisen edelläkävijänä, ja sillan näyttävä puukansi oli keskeinen peruste palkinnolle

Artikkeli Porvoon historiallinen silta uudistui etuajassa – Kreate rakensi puolet sillasta erikoisvalmistellulta lautalta käsin julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Lahden kaupunki, LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu aloittavat selvitystyön uuden kampuksen sijainnista. Nykyinen korkeakoulukampus Lahden Mukkulassa on palvellut LUT-yliopistoa ja LAB-ammattikorkeakoulua viimeiset seitsemän vuotta erinomaisesti ja luonut vahvan perustan niiden kehittymiselle. Viime vuosien kasvu ja toiminnan monipuolistuminen ovat kuitenkin muovanneet tutkimuksen, koulutuksen ja yritysyhteistyön toimintaympäristöä merkittävästi.

”Nykyiset tilat palvelevat meitä edelleen hyvin. Täysin meille räätälöity uusi kampus mahdollistaisi kuitenkin korkeakouluille tilat, jotka tukisivat tulevaisuuden kasvua, vahvistaisivat vaikuttavuuttamme ja varmistaisivat kilpailukykymme myös pitkällä aikavälillä”, LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Nyt käynnistyvän selvitystyön tavoitteena on kartoittaa Vesijärven välittömässä läheisyydessä olevan Ranta-Kartanon alueen soveltuvuus ja potentiaali korkeakoulukampukseksi.

”Uuden korkeakoulukampuksen rakentaminen kaupungin keskustaan, kauneimman luonnon ja Kisapuiston ja Salpausselän urheilukeskuksen läheisyyteen yhdistäisi poikkeuksellisella tavalla viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja saavutettavuuden”, Saksa toteaa.

”Maailmalla liikunta- ja urheilumahdollisuudet ovat nousseet kampusten kilpailuvaltiksi ja tärkeäksi hyvinvointia tukevaksi tekijäksi. Erilaiset kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat ratkaisut, palvelut ja kohtaamispaikat palvelevat sekä akateemista menestystä että elinvoimaista kampusyhteisöä”, LAB-ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen kertoo ja jatkaa:

”Suomessa tällainen kokonaisvaltainen ajattelu on vielä verraten harvinaista. Lahdessa keskustassa, urheilukeskuksen ja Vesijärven välittömässä läheisyydessä sijaitseva Ranta-Kartanon alue tarjoaisi siihen erinomaiset puitteet.”

Kampus kaikille lahtelaisille

Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen korostaa, että selvitystyöllä tulee varmistaa kampukselle sijainti, joka tukisi paitsi kestävää kaupunkikehitystä myös korkeakoulujen tavoitteita luoda sekä kansainvälisesti vetovoimainen tutkimus- ja koulutuskokonaisuus että yrityskeskittymä. Uuden kampuksen rima asetetaan korkealle.

“Haluamme tarjota korkeakouluille parasta mitä Lahdesta löytyy. Näin luomme kasvulle ja kaupungin uudistumiselle vahvimmat edellytykset. Lähdemme yhdessä luomaan kansainvälisesti tunnetun maamerkin, joka muodostuisi kaupunkilaiset, korkeakouluopiskelijat, tutkijat ja yritykset yhdistäväksi solmukohdaksi. Kampus on kaikille lahtelaisille: kohtaamispaikka oppimiselle, tutkimuksille ja yrityksille. Yksinkertaisesti sanottuna: tavoitteenamme on laittaa maailman parhaat kampukset haastajan penkille”

Korkeakoulukampuksen selvitystyön on tarkoitus valmistua vuoden 2026 aikana.

Artikkeli LUT, LAB ja Lahden kaupunki tutkivat Ranta-Kartanon alueen mahdollisuuksia uuden kampuksen sijainniksi julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Itä-Suomeen suunnitellaan EM-tason talvirallitapahtumaa vuosille 2027–2029, mikäli FIA:n, AKK:n ja itäsuomalaisten autourheiluseurojen yhteishanke etenee odotetusti. Kansainvälinen suurtapahtuma toisi alueelle huomattavaa TV- ja somenäkyvyyttä, matkailutuloja ja uutta elinvoimaa. Yli vuoden jatkunut valmistelu promoottorin kanssa on edennyt vaiheeseen, jossa esisopimus on allekirjoitettu ja neuvotteluja käydään parhaillaan alueen kuntien, kaupunkien ja maakuntaliittojen kanssa.

Tavoitteena on rakentaa talvirallitapahtuma, jonka näkyvyyspotentiaali tukee Itä-Suomen matkailua, elinkeinoelämää ja alueellista kehitystä.

EM-rallisarjalla kansainvälisesti 55 miljoonaa TV-katsojaa

Itä-Suomi tarjoaa poikkeuksellisen vahvat edellytykset kansainvälisen talvikisan järjestämiselle. Lumivarmuus, laadukas tieverkosto, kokeneet seurat ja aktiivinen yleisöpohja luovat perustan tapahtumalle. Viime maaliskuussa ajettu SM Savonlinna Ralli keräsi 9 500 katsojaa, ja EM-osakilpailun yhteyteen suunnitellaan myös SM-rallia.

EM-sarjan tv-lähetykset tavoittavat 72 maata ja noin 55 miljoonaa katsojaa. Sarjalla on lähes 800 000 someseuraajaa, ja eri kanavissa nähdyt videot keräsivät vuonna 2025 yli 130 miljoonaa katselukertaa.

EM-ralliprojektia vetävä Arto Tolvanen, joka toimii marraskuusta 2025 alkaen myös AKK Sports Oy:n hallituksen puheenjohtajana, pitää hanketta merkittävänä sekä lajille että alueelle.

-Itä-Suomella on kaikki edellytykset järjestää kansainvälinen talvirallitapahtuma laadukkaasti. Näkyvyys ja markkinapotentiaali ovat valtavat, mutta ne edellyttävät ennakoivaa työtä. Tuomme MM-rallista tutun business platform -mallin myös EM-tapahtumaan, jotta voimme tarjota alueen yrityksille uusia vienti- ja verkostoitumismahdollisuuksia, Tolvanen sanoo.

-Tapahtuma perustuu laajaan yhteistyöhön. Se vaatii noin 2000 talkoolaisen työpanoksen ja vahvan alueellisen sitoutumisen. Siksi toivomme, että alueen kunnat, kaupungit ja maakuntaliitot näkevät mahdollisuuden ja lähtevät mukaan, hän jatkaa.

Taloudellinen vaikuttavuus miljoonaluokkaa

Arviolta 5 000 majoittuvaa vierasta viettäisi alueella keskimäärin yli kolme vuorokautta. Tämä toisi arvioiden mukaan noin 3,4 miljoonaa euroa suoraa matkailutuloa. Vaikutus koko alueen talouteen olisi tätäkin laajempi.

Kaikki palveluostot tehdään alueelta. Tapahtuma tarjoaa uuden kasvuloikan matkailulle, yritystoiminnalle ja koko alueen elinvoimalle, Tolvanen kertoo.

Suomi vahvistaa asemaansa kansainvälisessä autourheilussa

AKK:n toimitusjohtaja Kimmo Vainio korostaa hankkeen strategista arvoa suomalaiselle autourheilulle.

-Suomella on vahva autourheilukulttuuri ja hyvä kansainvälinen maine järjestäjämaana. EM-tason talviralli tukee AKK:n strategista tavoitetta vahvistaa suomalaisen autourheilun asemaa myös kansainvälisesti. Tapahtuma nostaa Suomea esiin autourheilun huippumaana ja tukee samalla myös Suomen MM-rallia, joka on pohjoismaiden suurin urheilutapahtuma, Vainio toteaa ja korostaa myös hankkeen selkeää yhteiskunnallista hyötyä:

-Tapahtuman taloudellinen merkitys alueelle on huomattava. Kyse ei ole pelkästään urheilutapahtumasta, vaan laajemmasta aluekehityksen työkalusta. Matkailutulot, kansainvälinen näkyvyys ja pitkäkestoiset yhteistyöverkostot tuottavat arvoa koko Itä-Suomelle.

Vainio nostaa esiin myös valmistelutyön pitkäjänteisyyden.

-Olemme edenneet määrätietoisesti ja tehneet töitä promoottorin kanssa yli vuoden. Nyt tämä työ alkaa konkretisoitua. Pitkä ja johdonmukainen valmistelu on kantamassa hedelmää.

Reittisuunnittelu käynnissä

Tapahtuman alustava kilpailukeskus ja maali on suunniteltu Savonlinnaan. Yötaukoa vietettäisiin Joensuussa, jonne matkataan Varkauden kautta. Reittisuunnittelu ja keskustelut paikallisten seurojen kanssa ovat parhaillaan käynnissä.

Tapahtumaan on suunnitteilla 12–14 erikoiskoetta, joiden yhteispituus on noin 180 kilometriä. Lisäksi tapahtuman oheisohjelma, kuten kaupunkien keskustoissa järjestettävät yleisötapahtumat sekä kilpailun ratkaiseva loppuosuus eli Power Stage, suunnitellaan sen mukaan, mitkä kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot lähtevät mukaan yhteistyöhön.

Artikkeli EM-talvirallia suunnitellaan Itä-Suomeen – talousvaikutukset miljoonia euroja julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.