”Hallituksen ja talousvaliokunnan esittämä sidosyksiköiden vähimmäisomistusvaatimuksen kiristäminen avaa hankintoja pk-yrityksille ja luo kasvua sekä työpaikkoja”, Jaskari sanoo.

Suomessa toimii satoja julkisomisteisia inhouse-yhtiöitä, jotka kilpailevat yksityisten yritysten kanssa. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat hankkineet palveluita omilta yhtiöiltään ilman kilpailutusta jopa hyvin pienillä omistusosuuksilla.

”Tähän tulee muutos. Kilpailutusten kiertäminen pienellä omistuksella ei jatkossa onnistu.”

Jaskarin mielestä tärkeä huomio valiokunnan mietinnössä oli myös ymmärrys siitä, että uudistus lisää kilpailua ja kilpailun lisäämisestä on huomattavia kansantaloudellisia hyötyjä. Juuri tällaisia uudistuksia alijäämäinen julkinen talous tarvitsee suunnan kääntämiseksi.

Eduskunnan talousvaliokunnan mietintö valmistui tänään. Eduskunnan täysistunnon on määrä käsitellä mietintöä lähipäivinä.

Yhden tarjouksen kilpailutukset uusittava 

Talousvaliokunta esittää, että avoimessa menettelyssä järjestetyt kilpailutukset tulee jatkossa uusia, jos niihin saadaan vain yksi tarjous. Lisäksi EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat tulisi pääsääntöisesti jakaa osiin, ja valitusmahdollisuuksia laajennetaan.

”Yritykset ovat usein jättäneet osallistumatta, koska hankinnat on koettu räätälöidyiksi tietyille toimijoille, Jaskari sanoo.

Markkinavuoropuhelun vahvistaminen jäi puolitiehen 

Markkinakartoitus ja markkinavuoropuhelu ovat keskeisiä laadukkaiden hankintojen onnistumiselle. Esityksessä velvoite koskisi vain yli 10 miljoonan euron hankintoja.

”Laadukas hankinta edellyttää markkinakartoitusta. Nyt esitetty malli sallisi jopa yhdeksän miljoonan euron hankinnat ilman velvoitetta kartoittaa markkinoita. Raja on liian korkea. Positiivista kuitenkin on mietinnön kirjaus, että yritysten markkinoille pääsyä sekä kustannussäästöjä seurataan”, elinkeinopolitiikan asiantuntija Katja Rajala huomauttaa.

Mietinnössä todetaan, että sidosyksiköille asetetaan velvollisuus julkaista ostolaskudata ja toimittaa se hankintatietovarantoon samoin perustein kuin niiden omistajien. Tämä on todella tärkeä kirjaus avoimuuden lisäämiseksi, Rajala toteaa.

Kiinnostus julkisiin kilpailutuksiin kasvussa 

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan yhä useampi pk-yritys kokee, että julkisomisteiset inhouse-yhtiöt heikentävät mahdollisuuksia tarjota palveluita julkiselle sektorille.

Peräti 24 prosenttia pk-yrityksen edustajasta arvioi, että inhouse-yhtiöt heikentävät mahdollisuuksia tarjota palveluita. Elokuussa vastaava luku oli 21 prosenttia.

Jos hankintalaki avaa markkinoita, pk-yritysten kiinnostus osallistua kilpailutuksiin kasvaa. Yrittäjägallupin mukaan 55 prosenttia pk-yrityksistä on kiinnostunut tarjoamaan julkiselle sektorille (edellisessä mittauksessa 51 %). Rakentamisessa kiinnostus on 68 prosenttia ja teollisuudessa 60 prosenttia.

“Onnistunut hankintalaki voi parhaimmillaan toimia kasvun työkaluna kautta maan”, Rajala sanoo.

Artikkeli Suomen Yrittäjät tyytyväinen mietintöön hankintalaista – yhä useampi yritys valmis tarjoamaan julkiselle sektorille julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Terveyspalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa on syntynyt sopimusratkaisu, jonka kaikkien osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet. Yksityisen terveyspalvelualan työnantajia edustava Hyvinvointiala Hali ry pitää yhteisen näkemyksen saavuttamista pitkien neuvottelujen päätteeksi hienona.

Tiistaina 12.5. syntynyt sopimus solmittiin Halin ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n (SuPer, Tehy, Erto) välillä. Halin neuvottelujohtaja Jukka-Pekka Tyni on tyytyväinen sopimusratkaisun syntymiseen.

”Olen tyytyväinen, että pitkien neuvottelujen päätteeksi saavutimme tasapainoisen sopimusratkaisun, joka antaa toimivat raamit alalle ja huomioi niin työnantajien kuin työntekijöiden tarpeita”, Tyni kuvaa.

Alan uudessa työehtosopimuksessa yhteenlasketut palkankorotukset ovat 24 kuukauden sopimuskaudella 5,3 prosenttia. Palkankorotusten taso ja keskimääräinen kustannusvaikutus vastaavat työmarkkinoiden niin kutsuttua yleistä linjaa. Uusi työehtosopimus on voimassa 1.5.2026 alkaen.

”Meille on tärkeää, että sopimusratkaisu rakentaa kestävää työelämää ja ylläpitää työllistämisen mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa, ja tähän sopimusratkaisulla päästiin. Samalla on hyvä muistaa, että yleisen linjan mukainen ratkaisu on terveyspalvelualan työnantajille suuri panostus, kun otetaan huomioon toimialan tämänhetkinen työmarkkinatilanne ja kustannuskehitys”, Tyni sanoo.

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piirissä olevat työnantajat työllistävät noin 25 000 työntekijää esimerkiksi yksityisissä sairaaloissa, lääkäri-, hammaslääkäri- ja työterveysasemilla, laboratorioissa, kuntoutuslaitoksissa sekä veripalvelussa.

Artikkeli Sopimusratkaisu saavutettu terveyspalvelualan tes-neuvotteluissa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Tohtoripromootioon osallistuu 117 tohtorintutkinnon suorittanutta nuorta tohtoria sekä 23 kunniatohtoria Suomesta ja ulkomailta. Kunniatohtorien joukossa on tutkimuksen, liike-elämän ja politiikan kärkinimiä, jotka ovat tieteellisesti erittäin ansioituneita tai toiminnallaan merkittävästi edistäneet LUT-yliopiston toimintaa.

”Tohtoripromootio on juhlallinen seremonia, mutta sillä on myös syvällisempi sanoma. Se korostaa tieteen merkitystä, rohkeutta ja uusia innovaatioita, jotka vievät maailmaa eteenpäin. Promovoitavien tohtorien ja kunniatohtorien panos ja asiantuntemus rikastuttavat sekä yliopistoamme että laajempaa yhteisöä”, rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Kunniatohtoreita kotimaasta ja ulkomailta

Tohtoripromootioon osallistuvat muun muassa Hollannista ilmastovaikuttaja Kirsten Dunlop ja Yhdysvalloista YouTube-tähti Kyle Hill, jotka promovoidaan tekniikan kunniatohtoreiksi. LUTin ensimmäiseksi yhteiskuntatieteiden kunniatohtoriksi promovoidaan globalisaatiota tutkiva antropologi Rosana Pinheiro-Machado.

”Minulle on erityisen merkityksellistä saada LUT-yliopiston kunniatohtorin arvo. LUT on valmis kyseenalaistamaan omat oletuksensa ja omaksumaan uusia ajatuksia oppimisen lähestymistavoista sekä yliopistojen roolista tulevaisuudessa”, Dunlop kiittää.

Suomalaisista kunniatohtoreista huomio kiintyy muun muassa ohjelmistoalaan ja tulevaisuudentutkimukseen, kun tekniikan kunniatohtoreiksi promovoidaan Software Finlandin toimitusjohtaja Rasmus Roiha, Mimmit koodaa -ohjelman vetäjä Milja Köpsi sekä tulevaisuudentutkija Risto Linturi. Lisäksi kauppatieteiden kunniatohtoriksi promovoidaan futuristi Elina Hiltunen.

”Arvonimi oli yllätys, ja sitä seurasi kova wow-efekti sen vuoksi, että yliopisto huomioi tämmöisen ei niinkään perinteisen toimialan. Harva tietää esimerkiksi, että ohjelmistoala on Suomessa kahdenkymmenen miljardin euron toimiala ja neljänneksi suurin vientiala”, Roiha toteaa.

Tohtorintutkinto avaa ovia

Tohtoriopinnot ja väitöskirjatutkimuksen tekeminen on ikimuistoinen matka, joka huipentuu arvokkaaseen seremoniaan. Promootioaktissa promovoitaville tohtoreille luovutetaan tohtorin tutkinnon akateemiset tunnukset: tohtorinhattu ja kauppatieteiden, filosofian sekä yhteiskuntatieteiden tohtoreille lisäksi miekka.

”Olen aivan innoissani promootiosta. Se tuntuu täydelliseltä tavalta juhlistaa tohtoriopintojeni päättymistä yhdessä niiden muiden kanssa, jotka ovat kulkeneet saman matkan”, sanoo kauppatieteiden tohtoriksi promovoitava tanskalainen Iben Bolund Nielsen.

Myös saksalainen Tobias Wesselborg odottaa innolla juhlaa, jollaista hänen kotimaassaan ei ole. Tekniikan tohtorintutkinnosta on ollut hänelle hyötyä työuralla tutkimuksen ja kehityksen parissa:

”T&K-tehtävissä edellytetään usein tohtorintutkintoa, joten tohtorintutkinto on ollut minulle erinomainen ovien avaaja.”

Samaa sanoo kauppatieteiden tohtori Pia Adibe:

”Tohtoriopinnot avarsivat valtavasti maailmankuvaani. Olen myös kiitollinen varsinaisen tutkimuksen rinnalla tehdyistä työtehtävistä, kuten opetuksesta ja opiskelijoiden ohjauksesta ja projektin johtamisesta, jotka ovat osoittautuneet tärkeiksi jatkourani kannalta.”

Akateeminen juhlakulkue suuntaa sankarihautausmaalle

Promootiotilaisuus Lappeenranta-salissa on kutsuvieraille. Juhlapuheen tilaisuudessa pitää ulkoministeri Elina Valtonen, joka promovoidaan kauppatieteiden kunniatohtoriksi.

Jos sää sallii, tilaisuuden päätteeksi järjestetään akateeminen juhlakulkue Lappeenrannan sankarihautausmaalle, jossa lasketaan seppele muistomerkille Suru ja Usko tulevaisuuteen. Yleisö voi seurata kulkuetta iltapäivällä noin klo 14.30–15. Sen reitti kulkee kaupungintalolta Villimiehenkadun, Kirkkokadun ja Kauppakadun kautta sankarihautausmaalle.

Kaikki promovoitavat tohtorit ja heidän väitöskirjojensa aiheet esitellään LUT-yliopiston verkkosivustolla https://www.lut.fi/fi/tohtoripromootio-2026.

Artikkeli Tohtoripromootio on yliopiston arvokkain juhla, ja se pidetään 23.5. Lappeenrannassa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

● Akatemiaprofessori Mikko Möttönen on kehittänyt erittäin herkän kryogeenisen mikroaaltosensorin kvanttitietokoneiden häiriöiden diagnosointiin
● Itsekalibroituva laite mittaa äärimmäisen heikkoja mikroaaltosignaaleja häiritsemättä herkkiä kvanttijärjestelmiä
● Möttönen on valittu finalistiksi European Inventor Award 2026 -kilpailun “Tutkimus”-kategoriassa. Voittajat julkistetaan palkintoseremoniassa 2. heinäkuuta 2026 Berliinissä
● Yleisöäänestys Popular Prize -palkinnosta alkaa 12. toukokuuta 2026 ja jatkuu palkintoseremoniaan 2. heinäkuuta 2026 saakka

München, 12. toukokuuta 2026 – Euroopan komission mukaan kvanttialan odotetaan luovan EU:ssa tuhansia korkeakoulutusta vaativia työpaikkoja ja ylittävän maailmanlaajuisesti 155 miljardin euron arvon vuoteen 2040 mennessä. Euroopan patenttiviraston ja OECD:n tuoreen kvanttiteknologiaa käsittelevän tutkimuksenmukaan kansainvälisten patenttiperheiden määrä on kasvanut viisinkertaiseksi viimeisen vuosikymmenen aikana. Alalla ollaan kuitenkin yhä teknologisen kehityksen alkuvaiheessa, ja kaupallistaminen on toistaiseksi rajallista, mikä kuvastaa sitä, kuinka vaikeaa kvanttitietokoneita on käyttää luotettavasti laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. Perinteisistä tietokoneista poiketen kvanttitietokoneet käsittelevät tietoa kvanttibiteillä eli kubiteilla, joiden herkät kvanttitilat mahdollistavat uudenlaisia laskentatapoja, mutta ovat samalla alttiita häiriöille.

Kvanttitilojen säilyttämiseksi järjestelmiä on käytettävä lämpötiloissa, jotka ovat lähellä absoluuttista nollapistettä. Tällöin jo hyvin pienetkin ei-toivotut energiamäärät voivat heikentää suorituskykyä. Möttönen on kehittänyt kryogeenisen mikroaaltosensorin, jonka avulla voidaan havaita ja mitata pieniä tehovuotoja sekä sähkömagneettisen häiriön lähteitä kvanttitietokoneissa. Tuomalla häiriöt näkyviksi erittäin matalissa lämpötiloissa laite auttaa tunnistamaan ongelmia ja parantamaan kvanttilaitteiston luotettavuutta. Riippumaton tuomaristo on valinnut Möttösen European Inventor Award 2026 -kilpailun “Tutkimus”-kategorian finalistiksi.

Kvanttisignaalien mittaaminen ilman häiriötä

Lähes absoluuttisen nollapisteen lämpötiloissa kvanttijärjestelmät tuottavat erittäin heikkoja mikroaaltosignaaleja. Niiden mittaaminen on haastavaa, sillä perinteiset mittalaitteet voivat tuottaa lisälämpöä tai kohinaa ja siten häiritä tutkittavaa järjestelmää.

Möttösen ratkaisu on erittäin herkkään bolometriin perustuva kryogeeninen analysaattori, joka toimii tarkkana mikroaaltojen tehomittarina. Suprajohtavia materiaaleja hyödyntävä laite mittaa sisään tulevien signaalien synnyttämän hyvin pienen lämpömäärän ja siten auttaa minimoimaan häiriöitä kvanttijärjestelmässä. Sisäänrakennettu itsekalibrointimekanismi mahdollistaa laitteen tarkkuuden varmistamisen helposti, mikä auttaa tunnistamaan luotettavasti säteilyvuodot ja sähkömagneettiset häiriöt.

“Vuodesta 2027 alkaen odotamme kvanttilaskennan alkavan ratkaista todellisia teollisia ongelmia. Aluksi sovellukset ovat rajattuja, mutta myöhemmin ne laajenevat esimerkiksi optimointiin, kuten laivareittien suunnitteluun tai logistiikan tehostamiseen”, Möttönen sanoo.

Perustutkimuksesta kvanttidiagnostiikkaan

Möttösen työ sai alkunsa pitkäjänteisestä mittaustekniikan tutkimuksesta Aalto-yliopistossa, jota rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto sekä Suomen Akatemia useilla apurahoilla.

Alun perin tavoitteena oli kehittää erittäin herkkiä bolometreja perustutkimukseen, mutta tutkimusryhmä havaitsi, että laitteilla voidaan myös tunnistaa kvanttilaitteistoa häiritseviä pieniä tehovuotoja ja kohinaa. Teknologiaa on sittemmin sovellettu kvanttitietokoneissa kubittien tilojen lukemiseen, hajasäteilyn havaitsemiseen ja järjestelmien suorituskyvyn parantamiseen.

“Uudella alalla, kuten kvanttilaskennassa, keksintöjen suojaaminen on välttämätöntä kilpailuedun säilyttämiseksi. Kvanttitietokoneet ovat äärimmäisen monimutkaisia laitteita, ja niiden kaupallistaminen perustuu suureen määrään yksittäisiä patentteja”, Möttönen toteaa.

Möttönen on yksi kolmesta finalistista European Inventor Award 2026 -kilpailun tutkimussarjassa. Kaksi muuta tutkimussarjan finalistia ovat irlantilaisbrittiläinen rokotetutkija Sir Adrian Hill malariarokotteellaan sekä portugalilainen tutkija Paula Alexandra Quintela Videira tiimeineen vasta-aineella, joka erottaa syöpäsolut terveestä kudoksesta. Euroopan patenttivirasto julkistaa voittajat Berliinissä järjestettävässä palkintoseremoniassa 2. heinäkuuta 2026, ja tilaisuutta voi seurata suorana verkossa tämän linkin kautta. Kategoriapalkintojen lisäksi jaetaan yleisöäänestykseen perustuva Popular Prize, jonka voittaja ratkaistaan yleisön ja riippumattoman tuomariston yhteisäänestyksellä. Äänestys alkaa 12. toukokuuta 2026 ja jatkuu palkintoseremoniaan saakka.

OSG Viestintä Oy

Artikkeli Suomalainen fyysikko arvostetun European Inventor Award 2026 -kilpailun finaaliin julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Tasavallan presidentti vahvisti 8.5 liikenteen palveluista annetun lain ja ajokorttilain muutokset. Muutoksessa täsmennetään kabotaasisääntelyä SKALin esityksen mukaisesti kirjattavilla tarkennuksilla. SKAL kiittää hallitusta kaivatusta lakimuutoksesta, joka helpottaa tieliikenteen kabotaasin valvontaa.

Kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan valtion sisäisten kuljetusten suorittamista toiseen valtioon sijoittautuneen liikenteenharjoittajan ajoneuvolla. Käytännössä esimerkiksi Suomeen tullaan toisesta EU- tai ETA-maasta ja kuljetetaan Suomen sisällä määrättyjen sääntöjen puitteissa. Nyt noita sääntöjä on täsmennetty, mikä helpottaa valvontaa. Tämän kansainvälisen kuljetuksen jälkeen tapahtuvan, kohdemaan sisäisen tavaraliikenteen eli kabotaasin edellytyksistä säädetään EU:n tavaraliikennelupa-asetuksella. Kabotaasi on oikeus, mutta sitä käytetään myös väärin.

Eduskunta hyväksyi hallituksen 5.3. antaman esityksen niin, että se tulee voimaan 15.5.2026. Säädöstasolla kyse on liikenteen palveluista annetun lain ja ajokorttilain muuttamisesta.

Hyväksytyssä muutoksessa määritetään kabotaasiliikenteelle EU-sääntelyä tarkentavat kirjaukset liikennepalvelulakiin niin, että tavaraliikenteessä sallittujen kuljetusten määriä voidaan paremmin valvoa.

– Kabotaasimatkan sallittuja kuljetuksia ja kabotaasin enimmäiskestoa koskevat tarkennukset ovat tarpeellisia ja helpottavat valvontaa, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala

Jatkossa tavaraliikenteessä kolmen sallitun kabotaasimatkan yhteen matkaan saa sisältyä joko

• yksi kuormauspaikka ja yksi purkauspaikka;
• useita kuormauspaikkoja ja yksi purkauspaikka, jos purkaus tapahtuu rahtikirjaan merkityn lopullisen kuorman vastaanottajan luona; tai
• yksi kuormauspaikka ja useita purkupaikkoja, kun kuormauksen suorittaa rahtikirjaan merkitty alkuperäinen lähettäjä

Laittomasta kabotaasista 6 000 euron seuraamusmaksu, rengaslukon käyttöönotto arvioitava

Samalla laittoman kabotaasin sanktiot kiristyvät siten, että tieliikenteen kabotaasirikkomus ja kuljettajatodistuksen hankinnan laiminlyönti sanktioidaan hallinnollisella maksuseuraamuksella. Seuraamusmaksut ovat 6 000 euroa tieliikenteen kabotaasirikkomuksesta ja 3 000 euroa kuljettajatodistuksen hankkimisen laiminlyönnistä.

Seuraamusmaksujen periminen erityisesti ulkomaisilta kuljetusyrityksiltä voi olla vaikeaa. Ulkomaiset ajoneuvot voivat poistua maasta ennen sakkojen ja hallinnollisten maksujen suorittamista.

– Mikäli riskiä seuraamusten laiminlyönnistä havaitaan, tulisi seuraavassa vaiheessa maksun saamisen varmistamiseksi ottaa käyttöön rengaslukko ulkomaisille ajoneuvoille. Rengaslukko estäisi ulkomaisen ajoneuvon poistumisen maasta siihen asti, kun sanktiot on maksettu, Anssi Kujala sanoo.

Kevyen kuorma-auton rattiin B-kortilla

Samassa yhteydessä myös ajokorttilain ajokorttiluokkia koskevaa sääntelyä muutetaan painavampien, vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen kuljettamisen osalta.

Muutoksen myötä henkilöauton ajokortti (B-luokan ajokortti) oikeuttaa kuljettamaan enintään 4 250 kg painavaa ajoneuvoa, edellyttäen että ajoneuvo toimii vaihtoehtoisella polttoaineella ja henkilöautoluokan ajokortti on myönnetty vähintään kaksi vuotta aiemmin. Ensivaiheessa käyttöön otettava väliaikainen poikkeus koskee maan sisäisiä, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämällä tavaraliikenneluvalla tehtäviä tavarankuljetuksia.

Artikkeli Kabotaasiliikennettä tarkentava lakimuutos mahdollistaa laittoman kabotaasin tehokkaamman valvonnan jo tällä viikolla julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

K-ryhmän vähittäismyynti oli tammi-maaliskuussa Päijät-Hämeessä yhteensä 78,5 miljoonaa euroa (alv 0 %), ja se kasvoi 4,4 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Päijät-Hämeen alkuvuoden vahvin K-ryhmän toimiala oli rakentamisen ja talotekniikan kauppa, jossa maakunnan kehitys oli muuta myyntiä vahvempaa.

Artikkeli K-ryhmän vähittäismyynti oli Päijät-Hämeessä alkuvuonna lähes 79 miljoonaa euroa – rakentaminen, K-Citymarketit ja autokauppa kasvussa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Otava on saanut tänään KKV:n hyväksynnän osakekaupan toteuttamiseksi ja toteuttaa kaupan lähipäivinä. Toteutettavan osakekaupan seurauksena Otavan omistus Alma Mediassa nousee yhteensä 33 008 246 osakkeeseen, mikä vastaa noin 40,07 prosenttia Yhtiön kaikista osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä.

”Alma Media on Otavalle strateginen sijoituskohde ja Otava näkee itsensä pitkäjänteisenä ja merkittävänä osakkeenomistajana Yhtiössä jatkossakin. Alma Media on hyvin johdettu yhtiö ja Otavan tavoitteena on edelleenkin säilyttää Alma Media itsenäisenä, pörssilistattuna yhtiönä. Pörssiyhtiönä toimiminen luo jatkossakin Alma Medialle hyvät edellytykset ja vakaan pohjan liiketoiminnan kehittämiselle ja kannattavalle kasvulle”, toteaa Otava Oy:n toimitusjohtaja Alexander Lindholm.”

Artikkeli Otava on saanut KKV:n hyväksynnän kasvattaa omistustaan Alma Mediassa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Venttiseiska on perustettu vuonna 2016, ja yrityksen liikevaihto vuonna 2025 oli 1,8 M€. Venttiseiska on keskittynyt rakennuttamiseen ja valvontaan sekä projektinjohdon palveluihin. Kokemusta on niin julkisen puolen hankkeista, liike- ja teollisuussektoreilta kuin infrarakentamisesta. Venttiseiska on toiminut rakennuttajana mm. useissa kouluhankkeissa, vesihuollon projekteissa sekä teollisuudessa esimerkiksi Kempowerin pääkonttorin ja Nesteen Kilpilahden operointikeskuksen projekteissa.

Granlundin rakennuttamisen liiketoiminta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, pääosin rekrytointien kautta. Tällä hetkellä alan asiantuntijoita löytyy jo yli 200. Liikevaihto on kaksinkertaistunut viiden vuoden aikana ja kasvu on jatkunut edelleen tasaisena.

”Tarjoamme rakennuttamisen ja valvonnan palveluita ympäri Suomen. Meille on tärkeää toimia lähellä asiakkaitamme paikallisesti, jolloin tunnemme parhaiten markkina-alueen ja sen tarpeet. Venttiseiskan yrityskaupan myötä voimme vahvistaa palvelutarjontaamme erityisesti pääkaupunkiseudun ja Päijät-Hämeen alueella”, kertoo yrityskaupasta rakennuttamisen liiketoimintajohtaja Tuomo Nerg.

Granlund ja Venttiseiska ovat tehneet yhteistyötä aiemmin useissa hankkeissa. Nergin mukaan Granlund voi yrityskaupan myötä vahvistaa ja laajentaa rakennuttamisen palveluita teollisuuden ja infrarakentamisen puolella, joista Venttiseiskalla on vahvaa kokemusta.

Venttiseiskalle yrityskauppa Granlundin kanssa tuo uusia kasvumahdollisuuksia. ”Uskomme, että Granlundin kanssa voimme kasvattaa liiketoimintaamme. Yhdessä isomman yrityksen kanssa pystymme vahvistamaan osaamistamme sekä lähtemään mukaan myös suurempiin hankkeisiin”, kertoo Venttiseiskan toimitusjohtaja Sampsa Pesonen.

”Tämä tuo uusia kehittymispolkuja myös henkilöstöllemme. Isommassa yrityksessä heillä on mahdollisuus löytää uusia uravaihtoehtoja sekä päästä mukaan suuremman mittakaavan hankkeisiin”, Pesonen lisää.

Granlundin tavoitteena on kasvaa rakennuttamisen liiketoiminnassa Suomen kolmen suurimman rakennuttajatoimiston joukkoon. ”Asiakkaillemme pystymme tarjoamaan kasvun myötä yhä laaja-alaisempia palveluita. Kehitämme myös jatkuvasti toimintatapojamme ja prosessejamme, jotta voimme tarjota asiakkaillemme parhaita ratkaisuja ja parhaan asiakaskokemuksen”, Nerg kertoo.

Yrityskauppa Venttiseiskan tehtiin tammikuun 2026 lopussa. Henkilöstö tulee jatkamaan Granlundilla ns. vanhoina työntekijöinä. Venttiseiskan osakkaat siirtyvät Granlundille rakennuttamisen liiketoiminnan avaintehtäviin sekä tulevat Granlundin osakkaiksi.

Artikkeli Granlund kasvattaa rakennuttamista yrityskaupalla julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

John Cockerillin pintakäsittelydivisioona solmi joulukuussa 2025 kauppoja yhteensä 25 miljoonan euron arvosta. Vahvassa kasvussa ollut Galvatek jatkaa lupaavien tulevaisuudennäkymien siivittämänä rekrytointeja myös Lahdessa.

”Näiden kauppojen myötä viime vuosi päätettiin hyvissä merkeissä. Toimitukset sopimusten tiimoilta tulevat jatkumaan vielä vuonna 2027”, kertoo toimitusjohtaja Lasse Vilminko.

Vuonna 2025 henkilömäärä kasvoi viidenneksellä – sama suunta jatkuu

Galvatek uutisoi vuonna 2025 useampaan otteeseen solmituista kaupoista ja tulevista projekteista. Positiivinen vire on näkynyt myös rekrytoinneissa – yrityksessä on parhaillaankin auki useampia työpaikkoja.

”Henkilöstömäärämme kasvoi viime vuonna noin 20 prosenttia ja vastaavaa kasvua on odotettavissa myös tälle vuodelle”, kertoo Vilminko.

Toimitukset ilmailualalle ovat Galvatekin erikoisosaamista

Solmittujen kauppojen tiimoilta toimitetaan puhdistuslaitoksia ilmailualan toimijoille niin Eurooppaan kuin Aasiaankin. Lentokoneiden turbiinimoottorien puhdistuslinjastot ovatkin yrityksen erikoisosaamista: linjastoja on toimitettu ilmailualan johtaville toimijoille ja laitevalmistajille jo 80-luvulta alkaen.

”Tulevien kauppojen joukkoon mahtuu myös aiemmin toimittamiemme linjastojen modernisointeja. Olemme tästä erityisen iloisia, sillä se on linjassa strategisten tavoitteidemme kanssa”, Vilminko kommentoi.

Lahtelainen Galvatek on osa kansainvälisen John Cockerill -konsernin pintakäsittelydivisioonaa. Galvatek työllistää Lahdessa vajaat 40 henkilöä, joihin kuuluu muun muassa kemiantekniikan, koneen- ja ohjelmistosuunnittelun sekä prosessitekniikan ammattilaisia. Galvatek työskentelee muun muassa ilmailuteollisuuden ja anodisointiteknologian parissa.

Artikkeli Galvatek sisaryhtiöineen solmi 25 miljoonan arvosta kauppoja, rekrytoinnit Lahdessa jatkuvat julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Palkansaajajärjestöt ovat julistaneet työtaistelutoimenpiteitä yksityiselle sosiaalipalvelualalle. Osa työtaistelutoimenpiteistä koskee kaikkia alan työehtosopimusta noudattavia työnantajia. Neuvottelut jatkuvat valtakunnansovittelijan johdolla.

Palkansaajia työehtosopimusneuvotteluissa edustavat järjestöt ovat antaneet lakkovaroituksen yksityiselle sosiaalipalvelualalle. Lakon on tarkoitus alkaa tiistaina 17.2. ja päättyä torstaina 19.2. Lakkovaroitus koskee Attendon, Esperin, Mehiläisen sekä Humanan yksiköitä.

“On valitettavaa, että palkansaajajärjestöt ovat päätyneet julistamaan työtaistelutoimenpiteitä. Toivon, että onnistumme saavuttamaan tasapainoisen ratkaisun neuvottelemalla”, Halin työmarkkinajohtaja Kati Virtanen sanoo.

Lakkovaroituksen lisäksi palkansaajajärjestöt ovat julistaneet kaikkia alan työnantajia koskevia ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja, tilapäisen siirron kieltoja. Osa kielloista astuu voimaan jo torstaina 29.1. klo 15 alkaen.

Alan kaikki palkansaajajärjestöt ovat myös julistaneet hakusaarron, joka koskee Attendo-konsernia, Esperi-konsernia sekä Mehiläinen-konsernia. Hakusaarron aikana ammattiliitot kieltävät jäseniään hakemasta tai vastaanottamasta työpaikkoja kyseisiin konserneihin kuuluvista yrityksistä.

Uusi suojelutyölaki takaa ihmisten hengen ja terveyden kannalta välttämättömän työn myös työtaistelutilanteissa. Lain mukaan ammattiliitoilla on velvollisuus huolehtia, ettei työtaistelu vaaranna henkeä tai terveyttä.

“Palkansaajajärjestöjen on noudatettava uutta suojelutyölakia. Järjestöjen tulee kantaa vastuu siitä, ettei yhdenkään ihmisen henki tai terveys vaarannu työtaisteluiden aikana”, Virtanen päättää.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla toimivat Halin jäsenet työllistävät yli 70 000 palkansaajaa. Alalla toimivat yritykset ja järjestöt tuottavat mm. ikääntyneiden ja vammaisten hoiva- ja asumispalveluita, mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä lastensuojelupalveluita.

Artikkeli Hyvinvointiala Hali ry pitää yksityiselle sosiaalipalvelualalle julistettuja työtaistelutoimenpiteitä valitettavina julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.