Lahden Mäkelässä sijaitseva Kaijansinkon Puutarha Oy on palkittu vuoden 2026 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Kaijansinkon Puutarha on vuonna 1977 perustettu kesäkukkiin erikoistunut kauppapuutarha. Puutarhan perustivat Eeva ja Reino Kaijansinkko, ja nykyisin yritys on toisen ja kolmannen sukupolven käsissä. Toimitusjohtajana toimii Marko Kaijansinkko, viljelystä, hallinnollisista asioista ja markkinoinnista vastaa Kati Kaijansinkko sekä logistiikasta, huolloista ja yritysasiakkaista Kalle Kaijansinkko. Puutarhalla viljellään vuosittain 200 000 ruukkutaimea ja 17 000 amppelia hehtaarin kasvihuonealalla.

Laatutuottaja-palkinnon taustalla ovat pitkäjänteinen kehitystyö, korkea viljelyosaaminen sekä jatkuva panostus kasvien laatuun. Puutarhalla on kehitetty viljelyhygieniaa, tuotantoprosesseja ja työmenetelmiä vuosien ajan. Laaja lajikevalikoima edellyttää syvällistä lajiketuntemusta, jotta jokainen kasvi voidaan kasvattaa sille ominaiseksi laadukkaaksi tuotteeksi.

Osaaminen ratkaisee

Keskeinen osa laatutyötä on henkilöstön osaaminen. Kaijansinkon Puutarhalla on panostettu erityisesti työntekijöiden perehdytykseen ja koulutukseen. Henkilöstön kanssa järjestetään säännöllisesti keskusteluja, joissa käydään läpi viljelyn eri vaiheita ja niiden merkitystä kasvin kehitykselle. Osaamista kartutetaan myös kansainvälisistä tapahtumista, alan messuilta sekä kotimaisista ja kansainvälisistä verkostoista.

Viime vuosina yritys on investoinut merkittävästi tuotannon kehittämiseen. Suurimpia hankkeita ovat olleet kasvihuonepinta-alan laajentaminen sekä lämmityskapasiteetin kasvattaminen. Samalla on kehitetty työvälineitä, tiedonhallintaa ja toimintatapoja, joilla tuotannon laatua ja tehokkuutta voidaan edelleen parantaa.

Asiakas keskiössä

Yrityksen toiminnan ytimessä on kuitenkin ollut sama ajatus jo lähes viiden vuosikymmenen ajan: asiakkaan palveleminen. Kaijansinkon Puutarha on kasvanut torimyyntiin keskittyneestä perheyrityksestä puutarhakeskukseksi, jossa asiakkaat viihtyvät usein useita tunteja. Puutarha-alueella sijaitseva kahvila, monipuoliset palvelut ja kiireetön tunnelma ovat muodostuneet osaksi yrityksen identiteettiä.

Yrityksessä puhutaan yhä perustajasukupolvelta periytyvästä ajatuksesta, jonka mukaan asiakkaan kiire pitää saada katoamaan puutarhan porteilla. Tämä näkyy palvelukulttuurissa, jossa jokainen asiakas kohdataan rauhallisesti ja yksilöllisesti. Puutarhan vahvuutena on myös poikkeuksellisen uskollinen asiakaskunta. Monet asiakkaat ovat asioineet puutarhalla useiden vuosikymmenten ajan, ja nykyisin puutarhavierailu voi olla jopa kolmen sukupolven yhteinen retki.

– Olemme onnistuneet säilyttämään tutun tunnelman samalla, kun toiminta on kasvanut ja kehittynyt, iloitsee Kati Kaijansinkko.

Katse tulevaan

Vastuullisuus näkyy puutarhan arjessa monella tasolla. Viime vuosina biologisen kasvinsuojelun käyttöä on lisätty merkittävästi, ja hyötyeliöt ovat korvanneet monia aiemmin käytettyjä torjuntakeinoja. Lisäksi yritys kehittää jatkuvasti kierrätystä, resurssitehokkuutta ja saavutettavuutta niin asiakkaiden kuin henkilöstön näkökulmasta.

Työntekijöiden hyvinvointi on ollut yritykselle tärkeää jo pitkään. Puutarha toimii monelle nuorelle ensimmäisenä työpaikkana, minkä vuoksi turvalliseen työympäristöön, selkeään perehdytykseen ja oikeudenmukaiseen johtamiseen panostetaan erityisen paljon. Hyvän työilmapiirin uskotaan näkyvän myös asiakkaille asti.

Vuonna 2027 Kaijansinkon Puutarha juhlii 50-vuotista taivaltaan. Seuraavina vuosina yrityksen tavoitteena on kehittää erityisesti tuotannon tehokkuutta, työprosesseja sekä puutarhalla järjestettäviä tapahtumia. Puutarhalla uskotaan vahvasti puutarhaharrastuksen tulevaisuuteen.

– Ihmiset haluavat yhä enemmän viettää aikaa luonnon parissa ja tehdä asioita omin käsin. Puutarhaharrastuksen kiinnostavuus on kasvussa, vaikka sen tulevat muodot ja trendit muuttuvatkin ajan mukana. Tämä luo uskoa myös kotimaisen kukkatuotannon tulevaisuuteen, Kati Kaijansinkko arvioi.

Artikkeli Kaijansinkon Puutarha Oy Lahdesta on vuoden 2026 kukkien laatutuottaja julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvaili Elon Muskia ”neroksi” ja kertoi Venäjän olevan läheisissä yhteyksissä hänen kanssaan satelliittien kiertorata-asioissa. Kommentit annettiin keskiviikkona 28. lokakuuta Venäjä-Afrikka-huippukokouksen yhteydessä Moskovassa, jossa esiteltiin Venäjän omaa Rassvet-satelliittiprojektia.

Putin totesi Rassvetin olevan vasta alkuvaiheessa verrattuna Starlinkiin. Hänen mukaansa Muskilla on kiertoradalla yli 5 000 satelliittia, kun Venäjä on ”vasta ottamassa ensimmäisiä askeleitaan”. Todellisuudessa Starlink-satelliitteja on arviolta noin 10 000–13 000. Putin korosti, että kiertoradalla on tärkeää välttää toistensa häiritsemistä ja noudattaa tiettyä kuria ja järjestystä. Hän sanoi Venäjän olevan ”läheisissä yhteyksissä amerikkalaisten kumppaneidensa, mukaan lukien herra Muskin, kanssa” poliittisista erimielisyyksistä huolimatta. Mukana koordinoinnissa ovat myös Roscosmos ja muut yhtiöt.

Rassvet on Venäjän oma hanke

Rassvet on Bureau 1440 -yhtiön kehittämä matalan kiertoradan satelliittiverkko, jota on kuvattu Venäjän vastineeksi Starlinkille. Hanke on valtion tuella toteutettu, ja laukaisut on tehty Plesetskin sotilaskosmodromista. Ensimmäiset satelliitit laukaistiin keväällä 2026, ja tällä hetkellä kiertoradalla on kymmeniä satelliitteja. Tavoitteena on kasvattaa verkkoa sadoilla satelliiteilla tulevina vuosina. Se on tarkoitettu sekä siviili- että mahdollisesti sotilaskäyttöön.

Taustalla Ukrainan Starlink-rajoitukset

Putinin puhe tuli pian sen jälkeen, kun Ukrainan käytössä olleeseen Starlinkiin ja sen sotilasversioon Starshieldiin oli tullut rajoituksia lokakuun puolivälissä. Rajoitukset haittasivat tilapäisesti Ukrainan drone-operaatioita ja ilmapuolustusta. Musk on myöhemmin kertonut, että kaupallisen Starlinkin käyttö hyökkäysdroneissa rikkoi palvelun ehtoja ja että ”porsaanreikä” on suljettu. Hän on myös viitannut riskiin, että Venäjä voisi ampua satelliitteja alas, mikä voisi synnyttää vaarallista avaruusromua.

Ei vahvistettuja sopimuksia

SpaceX tai Musk eivät ole julkisesti kommentoineet Putinin väitteitä. Mediassa on todettu, ettei yhtiö ole vastannut kommenttipyyntöihin. Julkisista tiedoista ei käy ilmi, että maiden välillä olisi solmittu erityisiä sopimuksia tai kauppoja Starlinkin ja Rassvetin välillä. Kyse on todennäköisesti tavanomaisesta satelliittioperaattoreiden välisestä koordinoinnista, jolla pyritään estämään törmäyksiä ja häiriöitä yhä ruuhkaisemmaksi muuttuvalla matalalla kiertoradalla.

Avaruusliikenteen hallinta on normaalia käytäntöä eri maiden ja yritysten välillä, ja vastaavaa yhteistyötä tehdään esimerkiksi NASA:n ja Roscosmosten välillä. Putinin julkinen korostaminen nimenomaan Muskin kanssa käydystä yhteydenpidosta on herättänyt huomiota, koska Starlinkillä on ollut merkittävä rooli Ukrainan sodassa ja Musk on viime aikoina arvostellut Ukrainan tapaa käyttää palvelua.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Putin kehui Muskin saavutuksia ja puhui kiertorata-koordinoinnista. Erillisistä sopimuksista tai tiiviistä yhteistyöstä ei kuitenkaan ole julkista näyttöä.

Artikkeli Putin kehui Muskia neroksi ja puhui kiertorata-yhteistyöstä – sopimuksista ei ole näyttöä julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

K-ryhmän vähittäismyynti kasvoi tammi–syyskuussa Päijät-Hämeessä 2,0 prosenttia ja oli yhteensä 265,4 miljoonaa euroa. Kaikki toimialat olivat plussalla, mutta kasvu painottui rakentamisen ja talotekniikan kauppaan.

Artikkeli K-ryhmän vähittäismyynti kasvoi Päijät-Hämeessä tammi–syyskuussa 265 miljoonaan euroon – rakentamisen ja talotekniikan kauppa kantaa kasvua julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

SpaceX:n Starlink-satelliittilaajakaista ylitti syyskuun 2026 lopussa AT&T:n kuituyhteyksien tilaajamäärän. Yhtiö raportoi 13,6 miljoonaa kuluttajatilaajaa globaalisti, kun AT&T:llä oli 13,31 miljoonaa kuituyhteyttä.

Luku on symbolinen. Se kertoo enemmän siitä, miten eri teknologiat skaalautuvat kuin siitä, kumpi on ”parempi”.

Numerot lyhyesti

Starlink lisäsi kolmannella kvartaalilla 1,6 miljoonaa kuluttajatilaajaa. Vuotta aiemmin tilaajia oli 7,2 miljoonaa, joten vuosikasvu oli noin 89 prosenttia. AT&T lisäsi samalla jaksolla 442 000 kuituyhteyttä.

Viimeisten kvartaalien perusteella Starlinkin CAGR on ollut yli 90 prosenttia, AT&T Fiberin noin 17–23 prosenttia riippuen siitä, lasketaanko mukaan vain kuluttajayhteydet vai myös yritysyhteydet.

Miksi ero on näin suuri?

Kuitu vaatii kaivamista, lupia, asennuksia ja paikallista infrastruktuuria. Jokainen uusi asiakas edellyttää fyysistä työtä maassa.

Starlink ei. Satelliitti palvelee kerralla laajaa aluetta. Kun kapasiteettia lisätään laukaisuilla, uudet asiakkaat voidaan ottaa käyttöön ilman, että kukaan kaivaa kaapelia heidän kotikadulleen. Tämä näkyy erityisesti syrjäseuduilla ja maissa, joissa kuitua ei ole rakennettu laajasti.

SpaceX:n Connectivity-segmentti tuotti Q3:lla 5,25 miljardia dollaria liikevaihtoa ja 2,37 miljardia dollaria liiketulosta. Samalla yhtiön AI-laskenta (Super Intelligence) ohitti sen jo liikevaihdossa, mutta Starlink pysyy edelleen erittäin kannattavana.

Vertailu ei ole täysin reilu

Starlinkin luku on globaali ja kattaa 174 maata tai markkina-aluetta. AT&T Fiber on pääasiassa Yhdysvaltain verkko. Starlinkin kuluttajalukuun ei myöskään sisälly satojatuhansia yritystilauksia ja ilmailun asiakkuuksia.

AT&T jatkaa kuituverkon laajentamista tavoitteenaan yli 40 miljoonaa kattavaa sijaintia vuoden 2026 loppuun mennessä ja yli 60 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä. Kuitu tarjoaa usein korkeamman ja vakaamman kapasiteetin tiheästi asutuilla alueilla.

Mitä tästä seuraa?

Satelliittiyhteys ei korvaa kuitua kaikkialla. Se täyttää aukkoja ja kasvaa nopeammin siellä, missä kaivaminen on kallista tai hidasta. Seuraavien vuosien kysymys on, kuinka hyvin perinteiset operaattorit pystyvät vastaamaan tähän skaalautuvuusetuun – ja miten Starlink onnistuu kasvattamaan kapasiteettiaan Starship-laukaisuilla ilman, että palvelun laatu kärsii.

Luvut osoittavat yhden asian selvästi: markkinoilla on nyt kaksi hyvin erilaista tapaa rakentaa laajakaistaa. Yksi kaivaa, toinen laukaisee.

Artikkeli Starlink ohitti AT&T Fiberin tilaajamäärässä – satelliittiverkko kasvaa moninkertaisesti perinteiseen kuituun verrattuna julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Saksalainen premium-autovalmistaja Audi rakentaa ensimmäisen tuotantolaitoksensa Yhdysvaltoihin. Yhtiö investoi noin neljä miljardia dollaria (noin 3,6–3,7 miljardia euroa) Georgiassa sijaitsevaan tehtaaseen, joka valmistaa vuosittain enintään 200 000 premium-SUV-autoa ja työllistää noin 4 500 ihmistä.

Investointi julkistettiin lauantaina 24. lokakuuta 2026 Presidentti Donald Trumpin kampanjarallyssä Perryssä, Georgian keskiosassa. Trump kutsui lavalle Audin toimitusjohtajan Gernot Döllnerin, joka vahvisti suunnitelmat. Georgia kuvernööri Brian Kemp ja Audi julkistivat hankkeen myös yhdessä virallisessa tiedotteessa.

Tehdas nousee Middle Georgia Megasite -alueelle Peach Countyssa, lähellä Maconia ja Interstate 75 -tietä. Rakentaminen alkaa vuonna 2027, ja sarjatuotanto käynnistyy 2030-luvun alussa, arviolta vuonna 2031. Laitoksessa valmistetaan Pohjois-Amerikan markkinoille suunnattuja premium-SUV-malleja, todennäköisesti muun muassa Q7-, Q8- ja Q9-malleja.

Pitkän aikavälin sitoutuminen

Audin mukaan investointi on osa yhtiön globaalia kasvustrategiaa ja merkitsee Pohjois-Amerikan nostamista kolmanneksi tukipilariksi Euroopan ja Kiinan rinnalle.

”Meillä on huomattavasti suuremmat tavoitteet Audille Amerikassa. Yhdysvallat on yksi maailman tärkeimmistä premium-markkinoista, emmekä ole vielä hyödyntäneet koko potentiaaliamme. Aiomme muuttaa tilanteen – premium-tuotteilla, vahvemmalla brändillä ja kilpailukykyisellä paikallisella tuotannolla”, Döllner sanoi tiedotteessa.

Yhtiö korostaa, että kyse on pitkäaikaisesta sitoutumisesta Yhdysvaltojen markkinoihin, ei vain yhdestä tehtaasta. Paikallinen tuotanto lyhentää toimitusketjuja, vähentää kuljetuskustannuksia ja auttaa vastaamaan paremmin pohjoisamerikkalaisten asiakkaiden toiveisiin.

Taustalla tullit ja kilpailu

Audi on ollut ainoa saksalaisista premium-merkeistä ilman omaa kokoonpanotehdasta Yhdysvalloissa. BMW on valmistanut autoja Etelä-Carolinassa vuosikymmeniä ja Mercedes-Benz Alabamassa. Volkswagen-konsernilla on jo tehdas Tennesseessä ja rakenteilla Scout Motors -tehdas Etelä-Carolinassa.

Trump on korostanut investointia osana politiikkaansa, jolla ulkomaisia valmistajia kannustetaan siirtämään tuotantoa Yhdysvaltoihin korkeiden autotullien avulla. Audi on kärsinyt tulleista, ja paikallinen tuotanto auttaa yhtiötä kiertämään niitä osittain.

Georgia valittiin sijainniksi muun muassa hyvän logistiikan, osaavan työvoiman, autoteollisuuden alihankkijaverkoston ja investointiympäristön vuoksi. Osavaltio tarjoaa myös koulutustukea Georgia Quick Start -ohjelman kautta.

Investointi on yksi merkittävimmistä yksittäisistä autoteollisuuden hankkeista Yhdysvalloissa viime vuosina. Se vahvistaa Volkswagen-konsernin asemaa Pohjois-Amerikassa ja antaa Audille uuden kilpailuedun BMW:tä ja Mercedes-Benziä vastaan USA:n markkinoilla.

Artikkeli Audi investoi 4 miljardia dollaria ensimmäiseen tehtaaseensa Yhdysvalloissa – Georgiaan nousee 200 000 auton tuotantolaitos julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

SpaceX on Bloomberg-lehden mukaan neuvotteluissa turvatakseen käyttöönsä vähintään 80 000 matkapuhelinverkoston tukiasemaa Yhdysvalloissa. Sopimukset vahvistaisivat yhtiön suunnitelmaa rakentaa neljäs valtakunnallinen langaton operaattori Starlink Mobilen ympärille ja haastaa AT&T:n, Verizonin sekä T-Mobilen.

Bloomberg kertoi tiistaina lähteisiin viitaten, että SpaceX on keskusteluissa ainakin yhden suuren infrastruktuuriyhtiön kanssa. Yksi nimetty osapuoli on Crown Castle, joka omistaa noin 40 000 yhdysvaltalaista tukiasemaa. Muita suuria toimijoita alalla ovat American Tower (noin 42 000 kohdetta) ja Vertical Bridge (noin 18 000).

Crown Castlen toimitusjohtaja Chris Hillabrant totesi keskiviikon tulospuhelussa, kun häneltä kysyttiin mahdollisista vuokrasopimuksista SpaceX:n, Amazonin tai muiden satelliittipohjaisten toimijoiden kanssa: ”Voitte olettaa, että puhumme kaikkien osapuolten kanssa.” Hän ei kommentoinut yksittäisiä asiakasneuvotteluja tarkemmin. American Tower kieltäytyi kommentoimasta, eikä SpaceX tai Vertical Bridge vastannut välittömästi kommenttipyyntöihin.

Hybridiverkko satelliiteista ja maaverkosta

Suunnitelma perustuu hybridimalliin: Starlinkin suorat satelliittiyhteydet tavallisiin puhelimiin yhdistetään maanpäälliseen tukiasemaverkkoon. SpaceX on hankkimassa matalataajuista spektriä (muun muassa 800 MHz -kaistaa) ja sai hiljattain FCC:ltä luvan laukaista jopa 15 000 seuraavan sukupolven direct-to-cell-satelliittia. Laukaisujen on määrä alkaa vuonna 2027, ja palvelun kaupallinen käyttöönotto ajoittuu arviolta vuodelle 2028.

Elon Musk on kuvannut hanketta ”merkittäväksi mobiilioperaattoriksi”. Analyytikkoyhtiö TD Cowen on arvioinut täyden valtakunnallisen maanpäällisen verkon rakentamisen maksavan yli 80 miljardia dollaria ja vievän vuosia. 80 000 tukiasemaa vastaa noin puolta Yhdysvaltain noin 158 500 tarkoitukseen rakennetusta solutornista (Wireless Infrastructure Associationin lukema edelliseltä vuodelta).

Markkinareaktiot

Uutinen painoi AT&T:n, Verizonin ja T-Mobilen osakkeita 4–5 prosenttia jatkuneessa kaupankäynnissä kilpailun pelon vuoksi. Tukiasemaoperaattoreiden, kuten Crown Castlen, osakkeet puolestaan nousivat.

Aihe nousi laajasti esiin myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Eric Daughertyn X-postaus Bloomberg-uutisesta keräsi yli 17 000 tykkäystä ja satoja kommentteja, joissa korostettiin kilpailun lisääntymistä ja Musk-yhtiöiden potentiaalia telealalla.

Neuvottelut ovat vielä kesken, eikä sopimuksia ole vahvistettu. Mikäli ne toteutuvat, SpaceX:n hybridiverkko voisi tarjota paremman peiton syrjäseuduilla ja sisätiloissa matalataajuisen spektrin avulla – ja samalla kiristää kilpailua Yhdysvaltain kolmen suuren operaattorin hallitsemalla markkinalla.

Artikkeli SpaceX neuvottelee pääsystä vähintään 80 000 tukiasemaan Yhdysvalloissa – tavoitteena neljäs valtakunnallinen mobiilioperaattori julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Saksalaisten varhainen panostus sähköautoihin oli merkittävä, mutta visio ja riskinotto erosivat Muskin linjasta. Lopputulos muistuttaa Nokian kohtaloa älypuhelinkilpailussa.

Vuonna 2009 Mercedes-Benzin emoyhtiö Daimler sijoitti noin 50 miljoonaa dollaria Teslaan ja sai siitä lähes kymmenen prosentin osuuden. Sijoitus tuli kriittiseen aikaan: Tesla oli finanssikriisin jälkeen lähellä konkurssia. Elon Musk on myöhemmin todennut, että juuri Daimlerin rahat pelastivat yhtiön – ei Yhdysvaltain hallituksen myöhempi laina. Sijoituksen ohessa solmittiin teknologinen yhteistyö, jossa Tesla toimitti akkutehoa ja voimansiirtoja Daimlerin sähköautoihin.

Yhteistyö tuotti konkreettisia autoja. Toisen sukupolven sähköinen Smart Fortwo sai Teslan akkupaketin, ja merkittävin yhteinen projekti oli Mercedes-Benz B-Class Electric Drive (B250e). Siinä Tesla kehitti ja toimitti koko sähköisen voimansiirron – moottorin, akun ja elektroniikan – kun Mercedes vastasi korista ja alustasta. Auto tuli markkinoille 2014 ja oli tuotannossa muutaman vuoden. Samalla Tesla hyötyi Mercedesin autotekniikan osaamisesta: Model S:n ohjaamossa näkyi saksalaisten kytkinlaitteita ja muita komponentteja.

Lokakuussa 2014 Daimler myi jäljellä olleen noin neljän prosentin osuutensa ja sai siitä noin 780 miljoonaa dollaria. Tuotto oli alkuperäiseen sijoitukseen nähden erinomainen, mutta päätös osoittautui jälkikäteen kalliiksi. Sama osuus olisi nykyisellä Teslan markkina-arvolla (noin 1,5 biljoonaa dollaria) arvoltaan karkeasti 50–60 miljardia dollaria. Daimler ilmoitti, että omistusosuus ei enää ollut välttämätön yhteistyölle, ja siirsi sähköautojen kehityksen omiin käsiinsä.

Eri visiot, eri vauhti

Erot olivat sekä strategisia että kulttuurisia. Musk rakensi Teslaa nopean iteraation, ohjelmistopäivitysten ja riskinoton varaan. Daimler lähestyi sähköistymistä perinteisemmän autoteollisuuden logiikalla: varovaisemmin akkujen hallinnassa, pidemmällä aikajänteellä ja useammalla rinnakkaisella teknologialla (hybridejä, dieseleitä, myöhemmin omia akkutehtaita Accumotive-yhtiön kautta). Mercedes-insinöörit saivat Teslasta oppia, mutta eivät omaksuneet samanlaista uskoa täyssähköiseen tulevaisuuteen tai valmiutta hyväksyä teknologian epätäydellisyyttä markkinoille vientihetkellä.

Seuraukset muistuttavat Nokian tilannetta 2000-luvun lopulla. Nokia oli kännyköiden markkinajohtaja ja sillä oli resursseja, mutta se aliarvioi kosketusnäyttöjen ja sovellusekosysteemien merkityksen. Kun iPhone ja Android muuttivat pelin, Nokia jäi jälkeen. Mercedesillä oli varhainen omistus ja teknologinen ikkuna Teslan kaltaiseen yhtiöön, mutta se päätti myydä osakkeet ja kehittää omaa linjaansa. EQ-sähköautojen lanseeraus tuli myöhemmin, ja kilpailu puhtaassa sähköautokategoriassa on ollut kovempaa kuin mitä 2014 näytti.

Sijoittajille tarina on opetus varhaisen omistuksen ja strategisen kärsivällisyyden arvosta. Mercedes teki hyvän diilin lyhyellä tähtäimellä, mutta jätti valtavan nousupotentiaalin realisoimatta. Autoilijoille se kertoo siitä, miten eri yhtiöt näkivät sähköistymisen vauhdin ja luonteen. Tesla sai kriittisen avun ja uskottavuutta, Mercedes sai teknologiaa ja oppia – mutta vain toinen piti kiinni osakkeistaan ja visiostaan riittävän pitkään.

Artikkeli Mercedes myi Teslan liian aikaisin – ja jätti pöydälle kymmeniä miljardeja julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Check Point Researchin uuden Brand Phishing -raportin mukaan kyberrikolliset jäljittelevät tunnettujen teknologiayritysten ja sosiaalisen median palveluiden lisäksi yhä useammin tekoäly- ja kehittäjäpalveluita. Hyökkäyksissä uhreja houkutellaan myös suorittamaan haitallisia komentoja ja asentamaan etäkäyttöohjelmistoja.

ESPOO – 19. lokakuuta 2026 – Maailman johtavan kyberturvallisuusratkaisujen tarjoajan ja alan edelläkävijän, Check Point Software Technologiesin, tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research (CPR) on julkaissut vuoden 2026 kolmannen neljänneksen Brand Phishing -raporttinsa. Raportti kertoo, mitä brändejä kyberrikolliset useimmin hyödynsivät kalastellessaan uhriensa henkilö- tai pankkitietoja heinä-syyskuussa 2026.

CPR:n havaintojen mukaan Microsoft oli edelleen eniten jäljitelty brändi, ja sen nimissä tehtiin 33 prosenttia kaikista vuosineljänneksen aikana havaituista brändihuijausyrityksistä. Osuus nousi edellisen neljänneksen 23 prosentista. Kyberrikolliset hyödyntävät edelleen tunnettuihin teknologiayrityksiin, sosiaalisen median palveluihin ja finanssialan toimijoihin kohdistuvaa luottamusta, mutta ovat laajentaneet toimintaansa myös tekoäly- ja kehittäjätyökaluihin.

Apple nousi kaksi sijaa toiseksi useimmin jäljitellyksi brändiksi (8 %) ja Google oli samalla osuudella kolmantena. LinkedIn putosi kaksi sijaa neljänneksi (6 %) ja Amazon sijoittui viidenneksi (4 %). Yhdessä nämä viisi brändiä kattoivat yli puolet kaikista havaituista huijausyrityksistä. Microsoftin 33 prosentin osuus oli noin nelinkertainen muihin yksittäisiin brändeihin verrattuna.

Myös hyökkäysmenetelmissä oli muutoksia. Rikolliset esiintyivät tekoäly- ja kehittäjäpalveluina, kuten Claudena ja Google Antigravityna, ja käyttivät houkuttimina väärennettyjä laskutusilmoituksia sekä haitallisia asennuskomentoja. Osa hyökkäyksistä ei enää tähdännyt pelkästään kirjautumistietojen varastamiseen, vaan uhreja houkuteltiin suorittamaan komentoja tai asentamaan itse etäkäyttöohjelmistoja.

Toimialoista useimmin jäljiteltiin teknologiayrityksiä, seuraavaksi eniten sosiaalisen median palveluita ja pankkeja. Näihin liittyy käyttäjien arvokkaita tilejä ja tietoja, kuten työsähköposteja, pilvitallennustilaa, sosiaalisen median profiileja ja pankkitietoja.

”Brändihuijaukset ovat siirtymässä uuteen vaiheeseen. Hyökkääjät hyödyntävät edelleen ihmisten luottamusta päivittäin käytettäviin teknologiapalveluihin, mutta ovat laajentaneet toimintaansa myös tekoäly- ja kehittäjätyökaluihin. Salasanojen varastamisen lisäksi uhreja houkutellaan suorittamaan haitallisia komentoja tai asentamaan itse etäkäyttöohjelmistoja. Generatiivisen tekoälyn avulla uskottavia sähköposteja ja väärennettyjä verkkosivustoja voidaan tuottaa entistä helpommin ja suuremmassa mittakaavassa. Organisaatiot tarvitsevat ennaltaehkäisevää suojausta, joka kattaa sekä sähköpostin että verkkoympäristön laajemmin”, sanoo Check Pointin Suomen johtava kyberturvallisuusasiantuntija Jarno Ahlström.

Vuoden 2026 kolmannen neljänneksen tietojenkalastelukampanjat

Uusissa hyökkäyksissä hyödynnettiin muun muassa tekoälypalveluiden nimissä lähetettyjä väärennettyjä laskutusviestejä, väärennettyjä tukisivustoja, haitallisia komentoja sekä pakollisiksi päivityksiksi naamioituja etähallintaohjelmistoja.

Claude: väärennetty maksuilmoitus
Yhdessä kampanjassa hyökkääjät esiintyivät Claude-tekoälypalveluna ja lähettivät väärennettyjä sähköposteja, joissa väitettiin 500 euron maksun epäonnistuneen. Viestissä varoitettiin, että rajapinnan käyttöoikeudet ja Claude-käyttäjälisenssit keskeytettäisiin, ellei vastaanottaja päivittäisi maksutietojaan. Näin hyökkääjät pyrkivät saamaan haltuunsa sekä maksutietoja että kirjautumistietoja.

Google Antigravity: haitallinen asennuskomento
Toisessa kampanjassa hyökkääjät loivat Google Antigravity -kehitysalustaa jäljittelevän verkkosivuston, jolla esitettiin aidolta vaikuttava Linux-asennuskomento. Todellisuudessa komento purki Base64-koodatun komennon ja suoritti sen. Tämä puolestaan latasi ulkoiselta palvelimelta komentosarjan ja suoritti sen, mikä antoi hyökkääjälle mahdollisuuden suorittaa koodia etänä (remote code execution) uhrin järjestelmässä.

Apple: väärennetty tukisivu
Hyökkääjät loivat myös Applen tukisivua jäljittelevän artikkelin, jossa Mac-käyttäjiä kehotettiin suorittamaan Terminal-komentoja laitteen suorituskyvyn parantamiseksi. Todellisuudessa ohjeiden tarkoituksena oli saada käyttäjät suorittamaan haitallisia komentoja omilla laitteillaan.

Toisessa tapauksessa Docusign-palvelua jäljittelevällä verkkosivustolla esitettiin käyttäjälle tarkasteltava asiakirja ja ilmoitettiin, että sen avaaminen edellytti lukuohjelman päivittämistä. Jatka-painikkeen napsauttaminen käynnisti FleetDeck-ohjelmiston lataamisen. FleetDeck on laillinen etävalvonta- ja -hallintaohjelmisto (RMM), jota hyökkääjät voivat kuitenkin väärinkäyttää saadakseen luvattoman pääsyn uhrin laitteeseen.

Brändiväärennöksiltä suojautuminen vaikeutuu

Havaitut tapaukset osoittavat, miksi tunnettujen brändien nimissä tehtyjä tietojenkalasteluhyökkäyksiä on entistä vaikeampaa torjua. Hyökkäykset eivät välttämättä hyödynnä ohjelmistojen haavoittuvuuksia, vaan käyttäjien luottamusta tuttuihin brändeihin. Kiireellisyyden tunteen luominen, uskottava visuaalinen ilme, aitoja muistuttavat verkkotunnukset ja oikealta vaikuttavat asennusohjeet vähentävät käyttäjien epäilyksiä.

Samalla hyökkäysten tavoitteet laajenevat. Salasanojen ja maksutietojen varastamisen lisäksi rikolliset pyrkivät saamaan laitteita suoraan hallintaansa.

Generatiivinen tekoäly helpottaa uskottavien tietojenkalasteluviestien ja väärennettyjen verkkosivustojen tuottamista suuressa mittakaavassa, mikä korostaa ennaltaehkäisevän suojauksen merkitystä.

Organisaatioiden tulisi estää tietojenkalasteluviestien päätyminen käyttäjien sähköpostilaatikoihin ja hyödyntää tekoälypohjaista tunnistusta brändien jäljittelyn ja kirjautumistietojen kalastelun havaitsemiseksi. Myös tietoturvatapahtumien tutkintaa ja niihin reagointia on syytä automatisoida sekä valvoa luvattomien etähallintatyökalujen käyttöä.

Lisäksi organisaatioiden tulisi seurata verkossa esiintyviä omia verkkotunnuksiaan muistuttavia osoitteita ja väärennettyjä kirjautumissivuja, jotta huijaussivustot voidaan poistaa ennen kuin asiakkaat ehtivät asioida niillä.

Artikkeli Tekoälypalvelut yhä useammin kyberrikollisten syöttinä – Microsoft tietojenkalastelussa jäljitellyin brändi julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Artikkeli Yrittäjägallup: Perussuomalaisten nousu jatkuu yrittäjien keskuudessa – Purran suosio vahvistuu julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Työntekijöiden suojelu törmää strategiseen omavaraisuuteen. Suomen Kokkolan jalostamot ovat erityisen alttiita.

Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuun alussa 2026 kuudennen tarkistuksen karsinogeeneja, mutageeneja ja lisääntymismyrkyllisiä aineita koskevaan direktiiviin (CMRD). Uudet sitovat raja-arvot koskettavat erityisesti kobolttia ja sen epäorgaanisia yhdisteitä, joita käytetään akkujen valmistuksessa, magneeteissa ja kovametalleissa.

Kuuden vuoden siirtymäajan jälkeen inhaloitavan koboltin raja laskee 0,01 milligrammaan kuutiometrissä (0,0025 mg/m³ keuhkoihin pääsevälle jakeelle). Siirtymäaikana raja on 0,02 mg/m³. Komission mukaan rajat voivat estää noin 1 700 keuhkosyöpää ja 19 000 muuta sairastumista seuraavan 40 vuoden aikana noin 113 000 altistuvan työntekijän joukossa. Terveydenhuoltokustannuksissa arvioidaan säästyvän yli miljardi euroa.

Teollisuus pitää rajoja liian tiukkoina. Cobalt Institute ja suuret toimijat kuten Umicore ja Glencore arvioivat, että 0,01 mg/m³ -taso uhkaa jopa 110 000 työpaikkaa ja noin 1 500 tuotantolaitosta Euroopassa. Akkujen prekursorivalmistus, kierrätys ja metalliseostuotanto kärsisivät erityisen pahasti. Kiinassa vastaava raja on noin 0,05 mg/m³ ja Yhdysvalloissa liittovaltiotasolla 0,1 mg/m³. Yritykset varoittavat investointien siirtymisestä näihin maihin.

Suomessa vaikutus on konkreettinen. Kokkola on EU:n kobolttijalostuksen keskus, ja Suomi on maailman toiseksi suurin jalostaja Kiinan jälkeen. Paikalliset toimijat kuten Jervois Finland ovat varoittaneet, että tiukennus voi tehdä jalostuksen kannattamattomaksi ilman kymmenien miljoonien investointeja.

Li Andersson ja poliittinen linja

Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan (EMPL) puheenjohtaja, Vasemmistoliiton Li Andersson, on puolustanut tiukempaa linjaa. Hän on korostanut työntekijöiden suojaa ja sitä, että osassa jäsenmaita ei ole ollut edes kansallista rajaa. Valiokunnan esittelijä, EPP:n Liesbet Sommen, yritti pitää 0,02 mg/m³ -rajaa pysyvänä strategisten teollisuudenalojen vuoksi, mutta vasemmistoryhmät pitivät ehdotusta liian heikkona. Parlamentti hyväksyi lopullisen kompromissin suurella enemmistöllä.

Tämä heijastaa perinteistä vasemmistolaista painotusta työsuojeluun. Samaan aikaan se törmää EU:n omiin tavoitteisiin. Critical Raw Materials Act (CRMA) pyrkii lisäämään koboltin jalostusta Euroopassa ja vähentämään riippuvuutta Kiinasta, joka hallitsee suurinta osaa globaalista jalostuksesta.

Tulevaisuuden vaikutukset: kolme skenaariota

1. Offshoring ja riippuvuuden kasvu (todennäköisin lyhyellä aikavälillä)
Siirtymäaika antaa aikaa sopeutua, mutta monet prosessit ovat vaikeita tai kalliita muuttaa 0,01 mg/m³ -tasolle. Osa laitoksista sulkeutuu tai siirtää tuotantoa. Euroopan kobolttijalostuksen kapasiteetti heikkenee, mikä lisää Kiina-riippuvuutta juuri kun vihreä siirtymä ja puolustusteollisuus tarvitsevat materiaalia. CRMA:n omavaraisuustavoitteet (jalostuksessa 40 % vuoteen 2030 mennessä) jäävät kauemmas. Suomen Kokkolan asema heikkenee.

2. Teknologinen sopeutuminen ja osittainen selviytyminen
Korkeat standardit voivat pakottaa investoimaan suljettuihin järjestelmiin, parempaan ilmanvaihtoon ja kierrätykseen. Kuuden vuoden siirtymäaika auttaa. Akkukemiat ovat jo siirtymässä osittain pois koboltista (LFP-akut kasvattavat osuuttaan), mikä lieventää pitkän aikavälin painetta. Jäljelle jäävä tuotanto voi keskittyä korkeamman jalostusarvon sovelluksiin (ilmailu, puolustus, erikoisakut). Tässä skenaariossa työpaikkoja menetetään, mutta ala ei romahda kokonaan.

3. Poliittinen korjausliike
Jos investoinnit ja työpaikat lähtevät selvästi, jäsenmaat tai teollisuus voivat painostaa tuleviin tarkistuksiin tai poikkeuksiin. Strategisen autonomian painottaminen on vahvistunut EU:ssa geopoliittisten jännitteiden myötä. On mahdollista, että rajoja lievennetään myöhemmin tai tuetaan siirtymää julkisilla varoilla. Tämä riippuu siitä, miten vahvasti teollisuus ja jäsenmaat (erityisesti Suomi) lobbaavat.

Laajempi konteksti

Kyse ei ole ympäristöpäästöistä, vaan työpaikan altistusrajoista. Koboltin terveysriskit (karsinogeenisuus ja hengitystievaikutukset) ovat todellisia, ja yhtenäinen minimitaso EU:ssa on perusteltu. Ongelma on taso suhteessa kilpailijoihin ja EU:n omiin teollisuuspoliittisiin tavoitteisiin. Tiukka sääntely ilman vastaavaa tukea tai rajatoimenpiteitä voi kiihdyttää deindustrialisaatiota.

Akkuteollisuuden lisäksi vaikutukset ulottuvat magneetteihin, työkaluihin ja puolustusteollisuuteen. Pitkällä aikavälillä kierrätyksen merkitys kasvaa, mikä voi osittain korvata primäärijalostusta – mutta sekin vaatii investointeja, jotka voivat olla vaikeampia tiukkojen rajojen alla.

Euroopan on nyt valittava, priorisoiko se työntekijöiden välitöntä suojelua vai strategista kykyä tuottaa kriittisiä materiaaleja itse. Molempia ei välttämättä saa samanaikaisesti nykyisillä ehdoilla. Seuraavat vuodet näyttävät, kumpi puoli voittaa.

Artikkeli EU kiristää koboltin työpaikkarajoja – teollisuus varoittaa 100 000 työpaikan menetyksestä ja Kiina-riippuvuuden kasvusta julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.