Venttiseiska on perustettu vuonna 2016, ja yrityksen liikevaihto vuonna 2025 oli 1,8 M€. Venttiseiska on keskittynyt rakennuttamiseen ja valvontaan sekä projektinjohdon palveluihin. Kokemusta on niin julkisen puolen hankkeista, liike- ja teollisuussektoreilta kuin infrarakentamisesta. Venttiseiska on toiminut rakennuttajana mm. useissa kouluhankkeissa, vesihuollon projekteissa sekä teollisuudessa esimerkiksi Kempowerin pääkonttorin ja Nesteen Kilpilahden operointikeskuksen projekteissa.

Granlundin rakennuttamisen liiketoiminta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, pääosin rekrytointien kautta. Tällä hetkellä alan asiantuntijoita löytyy jo yli 200. Liikevaihto on kaksinkertaistunut viiden vuoden aikana ja kasvu on jatkunut edelleen tasaisena.

”Tarjoamme rakennuttamisen ja valvonnan palveluita ympäri Suomen. Meille on tärkeää toimia lähellä asiakkaitamme paikallisesti, jolloin tunnemme parhaiten markkina-alueen ja sen tarpeet. Venttiseiskan yrityskaupan myötä voimme vahvistaa palvelutarjontaamme erityisesti pääkaupunkiseudun ja Päijät-Hämeen alueella”, kertoo yrityskaupasta rakennuttamisen liiketoimintajohtaja Tuomo Nerg.

Granlund ja Venttiseiska ovat tehneet yhteistyötä aiemmin useissa hankkeissa. Nergin mukaan Granlund voi yrityskaupan myötä vahvistaa ja laajentaa rakennuttamisen palveluita teollisuuden ja infrarakentamisen puolella, joista Venttiseiskalla on vahvaa kokemusta.

Venttiseiskalle yrityskauppa Granlundin kanssa tuo uusia kasvumahdollisuuksia. ”Uskomme, että Granlundin kanssa voimme kasvattaa liiketoimintaamme. Yhdessä isomman yrityksen kanssa pystymme vahvistamaan osaamistamme sekä lähtemään mukaan myös suurempiin hankkeisiin”, kertoo Venttiseiskan toimitusjohtaja Sampsa Pesonen.

”Tämä tuo uusia kehittymispolkuja myös henkilöstöllemme. Isommassa yrityksessä heillä on mahdollisuus löytää uusia uravaihtoehtoja sekä päästä mukaan suuremman mittakaavan hankkeisiin”, Pesonen lisää.

Granlundin tavoitteena on kasvaa rakennuttamisen liiketoiminnassa Suomen kolmen suurimman rakennuttajatoimiston joukkoon. ”Asiakkaillemme pystymme tarjoamaan kasvun myötä yhä laaja-alaisempia palveluita. Kehitämme myös jatkuvasti toimintatapojamme ja prosessejamme, jotta voimme tarjota asiakkaillemme parhaita ratkaisuja ja parhaan asiakaskokemuksen”, Nerg kertoo.

Yrityskauppa Venttiseiskan tehtiin tammikuun 2026 lopussa. Henkilöstö tulee jatkamaan Granlundilla ns. vanhoina työntekijöinä. Venttiseiskan osakkaat siirtyvät Granlundille rakennuttamisen liiketoiminnan avaintehtäviin sekä tulevat Granlundin osakkaiksi.

Artikkeli Granlund kasvattaa rakennuttamista yrityskaupalla julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

John Cockerillin pintakäsittelydivisioona solmi joulukuussa 2025 kauppoja yhteensä 25 miljoonan euron arvosta. Vahvassa kasvussa ollut Galvatek jatkaa lupaavien tulevaisuudennäkymien siivittämänä rekrytointeja myös Lahdessa.

”Näiden kauppojen myötä viime vuosi päätettiin hyvissä merkeissä. Toimitukset sopimusten tiimoilta tulevat jatkumaan vielä vuonna 2027”, kertoo toimitusjohtaja Lasse Vilminko.

Vuonna 2025 henkilömäärä kasvoi viidenneksellä – sama suunta jatkuu

Galvatek uutisoi vuonna 2025 useampaan otteeseen solmituista kaupoista ja tulevista projekteista. Positiivinen vire on näkynyt myös rekrytoinneissa – yrityksessä on parhaillaankin auki useampia työpaikkoja.

”Henkilöstömäärämme kasvoi viime vuonna noin 20 prosenttia ja vastaavaa kasvua on odotettavissa myös tälle vuodelle”, kertoo Vilminko.

Toimitukset ilmailualalle ovat Galvatekin erikoisosaamista

Solmittujen kauppojen tiimoilta toimitetaan puhdistuslaitoksia ilmailualan toimijoille niin Eurooppaan kuin Aasiaankin. Lentokoneiden turbiinimoottorien puhdistuslinjastot ovatkin yrityksen erikoisosaamista: linjastoja on toimitettu ilmailualan johtaville toimijoille ja laitevalmistajille jo 80-luvulta alkaen.

”Tulevien kauppojen joukkoon mahtuu myös aiemmin toimittamiemme linjastojen modernisointeja. Olemme tästä erityisen iloisia, sillä se on linjassa strategisten tavoitteidemme kanssa”, Vilminko kommentoi.

Lahtelainen Galvatek on osa kansainvälisen John Cockerill -konsernin pintakäsittelydivisioonaa. Galvatek työllistää Lahdessa vajaat 40 henkilöä, joihin kuuluu muun muassa kemiantekniikan, koneen- ja ohjelmistosuunnittelun sekä prosessitekniikan ammattilaisia. Galvatek työskentelee muun muassa ilmailuteollisuuden ja anodisointiteknologian parissa.

Artikkeli Galvatek sisaryhtiöineen solmi 25 miljoonan arvosta kauppoja, rekrytoinnit Lahdessa jatkuvat julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Palkansaajajärjestöt ovat julistaneet työtaistelutoimenpiteitä yksityiselle sosiaalipalvelualalle. Osa työtaistelutoimenpiteistä koskee kaikkia alan työehtosopimusta noudattavia työnantajia. Neuvottelut jatkuvat valtakunnansovittelijan johdolla.

Palkansaajia työehtosopimusneuvotteluissa edustavat järjestöt ovat antaneet lakkovaroituksen yksityiselle sosiaalipalvelualalle. Lakon on tarkoitus alkaa tiistaina 17.2. ja päättyä torstaina 19.2. Lakkovaroitus koskee Attendon, Esperin, Mehiläisen sekä Humanan yksiköitä.

“On valitettavaa, että palkansaajajärjestöt ovat päätyneet julistamaan työtaistelutoimenpiteitä. Toivon, että onnistumme saavuttamaan tasapainoisen ratkaisun neuvottelemalla”, Halin työmarkkinajohtaja Kati Virtanen sanoo.

Lakkovaroituksen lisäksi palkansaajajärjestöt ovat julistaneet kaikkia alan työnantajia koskevia ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja, tilapäisen siirron kieltoja. Osa kielloista astuu voimaan jo torstaina 29.1. klo 15 alkaen.

Alan kaikki palkansaajajärjestöt ovat myös julistaneet hakusaarron, joka koskee Attendo-konsernia, Esperi-konsernia sekä Mehiläinen-konsernia. Hakusaarron aikana ammattiliitot kieltävät jäseniään hakemasta tai vastaanottamasta työpaikkoja kyseisiin konserneihin kuuluvista yrityksistä.

Uusi suojelutyölaki takaa ihmisten hengen ja terveyden kannalta välttämättömän työn myös työtaistelutilanteissa. Lain mukaan ammattiliitoilla on velvollisuus huolehtia, ettei työtaistelu vaaranna henkeä tai terveyttä.

“Palkansaajajärjestöjen on noudatettava uutta suojelutyölakia. Järjestöjen tulee kantaa vastuu siitä, ettei yhdenkään ihmisen henki tai terveys vaarannu työtaisteluiden aikana”, Virtanen päättää.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla toimivat Halin jäsenet työllistävät yli 70 000 palkansaajaa. Alalla toimivat yritykset ja järjestöt tuottavat mm. ikääntyneiden ja vammaisten hoiva- ja asumispalveluita, mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä lastensuojelupalveluita.

Artikkeli Hyvinvointiala Hali ry pitää yksityiselle sosiaalipalvelualalle julistettuja työtaistelutoimenpiteitä valitettavina julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Talvi Ukrainassa sodan keskellä tarkoittaa toistuvia sähkökatkoja ja toimimatonta lämmitystä. Kun sähköverkko kaatuu pakkasessa, kodit kylmenevät nopeasti, lämmin vesi loppuu ja kriittiset palvelut joutuvat koetukselle. Ukrainan suurlähetystö Suomessa ja sen kumppanit, kuten vapaaehtoisjärjestö Karavaani Ukrainaan, käynnistävät nyt kiireellisen varain- ja laitehankintakampanjan – Power to Ukraine 2026 – varavoima- ja hätälämmitysratkaisujen toimittamiseksi Ukrainaan.

Artikkeli Ukrainan suurlähetystö Suomessa ja Karavaani Ukrainaan käynnistävät Power to Ukraine 2026 -kampanjan varavoiman toimittamiseksi Kiovaan ja muille pahiten koetelluille alueille julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Mediatietojen mukaan venäläinen öljy-yhtiö Lukoil on myymässä osan kansainvälisistä toiminnoistaan yhdysvaltalaiselle pääomasijoitusyhtiö Carlyle Groupille. Lukoil omistaa Suomessa toimineen huoltoasemaketju Teboilin. Tietojen mukaan kauppa edellyttää viranomaisten hyväksyntää.

Tuore SKAL Kuljetusbarometri 1/2026-kysely osoittaa, että raskaan liikenteen polttoainejakelun muutoksilla ja jakeluverkoston supistumisella on ollut vaikutuksia kuljetusyritysten arkeen ja kustannuksiin. Kyselyyn vastasi 573 kuljetusyritystä eri puolilta Suomea. SKAL korostaa, että Suomessa on tärkeää säilyttää kilpailtu polttoainemarkkina.

Valtaosa vastanneista kertoo tankanneensa viimeisen vuoden aikana joko säännöllisesti tai satunnaisesti Teboilin raskaan liikenteen asemilla. Hieman alle neljännes on tankannut vähintään 75 prosenttia yrityksensä polttoaineesta ketjun asemilla. Ketjun levähdysasemia on hyödyntänyt satunnaisesti 40 prosenttia ja säännöllisesti 17 prosenttia vastanneista.

Palveluverkoston puutteet ovat todellisia, lisäkustannukset myrkkyä

SKAL on aiemminkin tuonut esiin vaikutuksia kuljetusyrityksille. Tuoreeseen kuljetusbarometriin vastanneista 27 prosenttia kertoo, että vaihtoehtoisia tankkausasemia on tarjolla vain ylimääräisen ajomatkan päässä. Kuudelle prosentille ajoneuvokohtainen ylimääräinen ajosuorite nousee yli 50 kilometriin, jotta vaihtoehtoinen tankkauspiste saavutetaan. Myös täysin katveeseen jääviä kuljetusyrityksiä löytyy. Osa yrityksistä pystyy turvautumaan omaan polttoainesäiliöön, mutta merkittävin osa on edelleen riippuvainen kattavasta ja toimivasta jakeluverkostosta.

– Nämä vastaukset muistuttavat myös siitä tosiasiasta, että kuljetusyritykset toimivat paljon suurten keskusten ulkopuolella ja syrjäseuduilla, missä palveluverkostot ovat haavoittuvaisia muutoksille, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kyselyn perusteella ketjun liikenneasemien toiminnan keskeytyminen tai päättyminen on vaikuttanut kuljetusyritysten toimintaan eri tavoilla. Vaikutukset näkyvät erityisesti:

• Polttoainekustannusten sekä muiden kuljetuskustannusten kasvuna

• Ajoreittien pidentymisenä ja ylimääräisinä kilometreinä viikkotasolla

• Ajankäytön tehottomuutena ja kustannusten nousuna

• Kuljettajien taukopaikkojen ja palveluiden heikompana saatavuutena

Tulokset tukevat SKALin viestiä siitä, että raskaan liikenteen polttoainejakelu on elinkeinoelämän toimivuuden ja Suomen saavutettavuuden kannalta tärkeä tekijä.

– Raskaan liikenteen polttoainejakelu ei ole vain markkinakysymys – se on yksi Suomen logistiikan ja ihmisten liikkumisen perusedellytyksiä. Kaikki lisäkustannukset ovat myrkkyä kilpailulla kuljetusalalla, muistuttaa toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujalan mukaan on tärkeää, että Suomessa säilyy toimiva polttoainemarkkina myös harvaan asutuilla alueilla.

– Nyt olisi tärkeää, että viime vuoden lopulla syntyneet raskaan liikenteen tankkausverkoston katvealueongelmat saadaan erilaisilla kaupallisilla toimilla ratkaistua, hän lopettaa.

Artikkeli Teboilista kauppa toteutumassa? Kuljetusyritykset: Raskaan liikenteen polttoainejakelun häiriöt vaikeuttavat toimintaa koko maassa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta kasvoi viime vuonna lähes 28 prosenttiin, mikä tekee siitä maan toiseksi suurimman sähköntuotantomuodon. Vain ydinvoimalla tuotettiin enemmän sähköä. Samalla myös aurinkovoiman tuotanto on kasvanut. Sähkön kokonaiskulutus kasvoi maltillisesti vuoden aikana, ja kotimainen tuotanto vahvistui.

Tuulivoima on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä osana Suomen sähköjärjestelmää. Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin sähköä yli 22 terawattituntia (TWh), ja jo 27,9 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä saatiin tuulivoimasta. Tuulivoiman osuus kokonaissähkönkulutuksesta oli 26,1 prosenttia. Osuudellaan tuulivoima ohittaa jo selvästi vesivoiman ja on toiseksi suurin sähköntuotantomuoto ydinvoiman jälkeen. Vesivoiman osuus sähköntuotannosta oli 15,6 prosenttia ja ydinvoiman 39,6 prosenttia.

Myös aurinkovoiman rooli kasvaa. Viime vuonna Suomessa tuotettiin aurinkosähköä hieman alle yhden TWh, ja sen osuus sähköntuotannosta oli noin 1,2 prosenttia. Vaikka osuus on vielä pieni, aurinkovoima alkaa jo näkyä sähköjärjestelmän tuotantorakenteessa.

“Sähkö on Suomessa Euroopan muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen edullista – viime vuonna Suomen sähkön keskihinta oli kaikista edullisin Euroopassa, toissa vuonna kolmanneksi edullisinta. Laaja tuulivoimakapasiteetti mahdollistaa nopean reagoinnin sähkön kysynnän kasvuun tavalla, johon mikään muu tuotantomuoto ei yksin pysty. Juuri siksi uusiutuva energia on avain kestävään talouskasvuun ja uusien investointien houkuttelemiseen Suomeen. Teollisuuden investoinnit etenevät jatkossa yhä tiiviimmin käsi kädessä sähköntuotannon kasvun kanssa”, toteaa Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Tuulivoimaa rakennetaan tänäkin vuonna lisää. Uusia tuulivoimaloita on rakennettu vuodesta 2019 lähtien markkinaehtoisesti ilman valtion tukea. Jo yli 70 prosenttia koko Suomen tuulivoimakapasiteetista on toteutettu ilman taloudellista tukea. Aurinkovoiman ja tuulivoiman kasvun odotetaan jatkuvan tulevina vuosina, kun sähköistyminen, teolliset investoinnit ja puhdas siirtymä lisäävät sähkön kysyntää entisestään.

Viime vuonna Suomessa kulutettiin sähköä yhteensä 85 terawattituntia, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kotimainen sähköntuotanto kasvoi ja kasvua edellisvuoteen oli vajaa kolme prosenttia.

Artikkeli Tuulivoima oli Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Junat kulkivat viime vuonna täsmällisemmin kuin vuosikausiin Suomen rataverkolla. Positiivisen kehityksen taustalla on muun muassa tiivis yhteistyö radanpitäjän eli Väyläviraston, junaliikenneoperaattorien sekä rautatieliikenteenohjauksesta ja liikennesuunnittelusta vastaavan Fintraffic Raiteen välillä.

Junaliikenteen täsmällisyys oli ennätystasolla vuonna 2025 huolimatta joulukuun lopun myrskysäistä. Kaukoliikenteessä kulki ajallaan 89 prosenttia junista, ja lukema oli parempi viimeksi vuonna 2009 (89,4 %). Lähiliikenteessä junat kulkivat ajallaan 95,4-prosenttisesti, ja edellisen kerran tulos oli yhtä hyvä vuonna 2013 (95,8 %). Tavaraliikenteen täsmällisyys oli puolestaan 94,2-prosenttista, eikä vuonna 2005 alkaneella seurantajaksolla ole aiemmin saavutettu yhtä korkeaa lukemaa.

Erityisesti kaukoliikenteen täsmällisyys parani selvästi vuodesta 2024 (78,5 %).

”Yleisesti syykirjauksen saaneet junaliikenteen myöhästymiset vähenivät 38 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja laskua oli lähes kaikkien syykategorioiden osalta”, kertoo rautatieliikenteen täsmällisyysasiantuntija Aki Mankki Väylävirastosta.

Junaliikenteen myöhästymiset jaetaan tyypillisesti radanpidon tai liikennöitsijöiden vastuulla oleviin syihin sekä muihin ja ulkopuolisiin syihin, joita ovat esimerkiksi onnettomuudet, ilkivalta tai poikkeukselliset sääolosuhteet. Lisäksi ovat vielä sekundääriset syyt, jolloin juna on myöhästynyt, koska jokin toinen juna kulki myöhässä.

Kehityksen taustalla muun muassa hyvä yhteistyö, ennakoiva kunnossapito sekä vähentyneet tilapäiset nopeusrajoitukset

Rataverkolla varaudutaan yhteistyössä erilaisiin haastaviin tilanteisiin, ja esimerkiksi häiriötilanteista oppimista tulevaa varten on parannettu yhteistyössä Väyläviraston, junaliikenneoperaattorien ja Fintraffic Raiteen kesken viime vuosien aikana. Hyvä ja tiivis yhteistyö eri rautatietoimijoiden välillä onkin tärkeässä roolissa junaliikenteen täsmällisyyden parantumisessa.

Radan kunnossapidolla on suora vaikutus junien täsmällisyyteen. Kunnossapito on ennakoivilla huoltotoimenpiteillä pystynyt vähentämään vikamääriä, vaikka vanhentuva ratainfra aiheuttaakin enenevissä määrin haasteita.

Kaukoliikenteessä vähenivät erityisesti myöhästymiset, jotka aiheutuvat tilapäisistä nopeusrajoituksista. Niitä jouduttiin asettamaan viime vuonna ennätyksellisen vähän. Myös junakalustosta ja ratainfran laitevioista johtuvat myöhästymiset vähenivät merkittävästi.

Lähiliikenteen osalta onnistuttiin paremmin erityisesti ratatöihin liittyneissä liikennejärjestelyissä, jotka aiheuttivat selvästi edellisvuotta vähemmän myöhästymisiä.

Tavaraliikenteessä merkittävää täsmällisyyskehitystä tapahtui liikennöitsijöiden vastuulla olevissa myöhästymisissä, kuten junan lähtövalmisteluun ja junakalustoon liittyvissä tekijöissä. Myös ratainfran vioista aiheutuneet myöhästymiset vähenivät merkittävästi.

Lisäksi edellisvuotta suotuisammat sääolosuhteet vaikuttivat täsmällisyyskehitykseen positiivisesti kauko-, lähi- ja tavaraliikenteessä, vaikka kesäkaudella olikin merkittäviä häiriöitä aiheuttaneita myrskysäitä. Esimerkiksi talvikauden lumipyryillä ja kovilla pakkasjaksoilla on vaikutus ratainfran vikaantumisherkkyyteen. Myös talvivarautumista on kehitetty yhteistyössä muiden ratatoimijoiden kanssa, mikä on osaltaan edesauttanut positiivista kehitystä.

Artikkeli Rautatieliikenteen täsmällisyys ennätystasolla vuonna 2025 julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Kaupan ala työllistää jälleen ensi kesänä kymmeniätuhansia nuoria. Kesätyö tarjoaa nuorille mahdollisuuden ansaita, kartuttaa työkokemusta ja ottaa ensimmäisiä askelia urapolulla monipuolisessa kaupan työympäristössä. Nuorten kokemukset kaupan töistä ovat myönteisiä: ala saa vertailualoista parhaat arviot työilmapiiristä ja keskimääräistä paremmat perehdytyksestä.

Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja nuorten merkittävin työnantaja: jopa joka viides alle 25-vuotias työssäkäyvä nuori työskentelee kaupan alalla. Jälleen ensi kesänä kaupan ala työllistää elinkeinoelämän aloista ylivoimaisesti eniten nuoria.

”Kaupan alalla kesätyö voi olla ratkaiseva ensimmäinen askel urapolulla. Moni kaupan ammattilainen on aloittanut uransa kesätöissä, ja ala tarjoaa monipuolisia tehtäviä sekä mahdollisuuksia kehittyä työelämässä. Monella alalla arvostetaan kaupan alan kokemusta esimerkiksi asiakaspalvelusta”, Kaupan liiton työmarkkina-asiantuntija Anniina Ulvila sanoo.

”On tärkeää kannustaa nuoria hakemaan kaupan kesätöitä ja kokeilemaan erilaisia tehtäviä eri yrityksissä. Vaikka haku moniin paikkoihin on jo käynnissä, kesätyöpaikkoja kannattaa kysellä vielä kesän kynnykselle saakka”, hän jatkaa.

Kesätöitä on tarjolla päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan, teknisen kaupan ja autokaupan aloilla. Kaiken kaikkiaan kaupan ala työllistää Suomessa noin 277 000 henkilöä.

Vaikka taloustilanne on haastava, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vuosittainen jäsenkysely* osoittaa, että kaupan alalla kesätyöpaikkojen määrä on pysynyt lähes ennallaan. Ensi kesänä 2026 kaupan alan ennakoidaan työllistävän noin 37 000 kesätyöntekijää, mikä on noin kolmannes kaikista elinkeinoelämän kesätyöpaikoista. Viime vuosina kaupan ala on työllistänyt: 2025 noin 35 000 ja 2024 noin 34 700 nuorta.

Päivittäistavarakaupassa K-ryhmä palkkaa ensi kesänä noin 5 000 kesätyöntekijää, S-ryhmä noin 14 000 ja Lidl runsaat 1 000. Erikoiskaupassa esimerkiksi Motonet työllistää useita satoja kesätyöntekijöitä. Monissa yrityksissä sesonkityöntekijöiden tarve tarkentuu vasta lähempänä kesää.

Kauppa panostanut nuorten kouluikäisten harjoitteluun

Viime vuosina kaupan alalla on panostettu erityisesti nuorten kouluikäisten työllistämiseen. 14 vuotta täyttäneille peruskoululaisille ja lukiolaisille suunnattu Tutustu työelämään ja tienaa -harjoitteluohjelma on osa Kaupan työehtosopimusta. Ohjelma tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kahden viikon harjoitteluun kaupan alalla, ja kertakorvauksena maksetaan 425 euroa.

”Kaupan työnantajille valmiiksi suunniteltu työsopimus helpottaa koululaisten työllistämistä. Haluamme tarjota nuorille sopivaa käytännön työtä, kokemusta kaupan toiminnasta ja näkymän mahdollisiin urapolkuihin”, Ulvila avaa.

Esimerkiksi päivittäistavarakaupat K-ryhmä, S-ryhmä, Lidl ja Tokmanni kertovat ohjelman olevan nuorille suosittu tapa työllistyä kaupan alalle.

Nuoret arvostavat kaupan työilmapiiriä ja perehdytystä

Nuorten kokemukset kaupan kesätöistä ovat myönteisiä. Kaupan liiton syksyllä 2025 toteuttaman opiskelijakyselyn** mukaan nuoret kokevat työilmapiirin kaupassa kaikista vertailualoista parhaimmaksi. Peräti 78 prosenttia kaupassa työskennelleistä opiskelijoista koki työilmapiirin hyväksi, kun kaikkien vertailualojen vastaajien keskiarvo oli 65 prosenttia. Kaupassa nuoret myös kokivat ja havaitsivat vertailualoista vähiten työpaikkakiusaamista.

Myös perehdytys sai kaupassa keskimääräistä paremmat arviot: 62 prosenttia opiskelijoista koki työhön perehdytyksen hyväksi, kun kaikilla aloilla vastaava osuus oli 59 prosenttia.

”Tulokset osoittavat, että kauppa tarjoaa nuorille ohjatun ja oppimista tukevan ensikosketuksen työelämään. Myönteiset työkokemukset ovat keskeisiä, sillä kauppa nuorten suurimpana työnantajana kantaa merkittävää vastuuta siitä, millaisiksi tulevaisuuden työntekijöiksi nuoret kasvavat”, Ulvila huomauttaa.

Artikkeli Kaupan ala elinkeinoelämän selvästi suurin kesätyöllistäjä – ensi kesän haut käynnissä julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Toiminimiyrittäjien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä yhtymien veroilmoitusten määräpäivät ovat maaliskuun ja huhtikuun alussa. Verohallinto ei enää tänä vuonna muistuta metsätalouden tai maatalouden veroilmoituksesta paperisella ohjauskirjeellä.

Toiminimiyrittäjät, maa- ja metsätalouden harjoittajat sekä yhtymät voivat nyt antaa vuoden 2025 veroilmoituksensa OmaVerossa.

Toisin kuin aikaisemmin, metsien ja peltojen vuokraamisesta saatavia tuloja ei enää ilmoiteta maatalouden veroilmoituksella vaan henkilökohtaisella, esitäytetyllä veroilmoituksella.

– Metsä- ja maatalousmaan vuokratulot ilmoitetaan siis jatkossa samoin kuin muutkin vuokratulot, eli esitäytetyllä veroilmoituksella. Sama koskee myös esimerkiksi tuulivoimalaan liittyvien korvausten ilmoittamista, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Hanna Nykter-Terävä.

Rakennusten, rakennuspaikkojen ja koneiden vuokratulot pitää kuitenkin jatkossakin ilmoittaa maatalouden veroilmoituksella.

Esitäytetyt veroilmoitukset tulevat OmaVeroon viimeistään 27.3. ja niiden määräpäivät ovat huhtikuussa.

Maa- ja metsätalouden harjoittajille ei enää paperista muistutusta veroilmoittamisesta

Maatalouden ja metsätalouden harjoittajat eivät enää saa Verohallinnolta paperista ohjauskirjettä veroilmoittamisesta. Näin vähennetään paperipostin määrää ja pienennetään kuluja.

Maatalouden ja metsätalouden veroilmoitus pitää siis antaa oma-aloitteisesti määräpäivään mennessä esimerkiksi OmaVerossa.

Ohjauskirjeen saavat postitse kuolinpesät ja ne maatalous- ja metsäyhtymät, joilla ei ole käytössään sähköistä veropostia. Lisäksi Verohallinto lähettää ennen määräpäivää tekstiviestimuistutuksen asiakkaille, joiden puhelinnumero on Verohallinnon tiedossa ja joiden veroilmoitus ei ole vielä saapunut.

Huolehdi Suomi.fi-valtuudet kuntoon ajoissa

Kirjanpitäjä tai muu asianhoitaja voi antaa veroilmoituksen sähköisesti toisen puolesta, kun hän on saanut Suomi.fi-valtuuden veroasioiden hoitoa varten. Tarkista Suomi.fi:n Valtuudet-palvelusta, että valtuudet ovat ajan tasalla.

Jos esimerkiksi tilitoimisto ei ole vielä saanut asiakkaalta Suomi.fi-valtuutta sähköiseen asiointiin, tilitoimisto ehtii hyvin tehdä valtuuspyynnön Suomi.fi:ssä ja saada valtuuden kuntoon ennen veroilmoitusten määräpäiviä.

Yrittäjät, maataloudenharjoittajat ja metsätaloudenharjoittajat voivat myös itse antaa valtuuden haluamalleen asianhoitajalle. Yhtymän osakkaat voivat antaa valtuuden yhdessä esimerkiksi yhdelle osakkaalle. Tukea valtuuden antamiseen saa uudistetuista ja yksityiskohtaisista ohjeista vero.fi:ssä.

Toiminimiyrittäjien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä yhtymien veroilmoitusten määräpäivät

2.3.2026

• Metsätalouden veroilmoitus (lomake 2C), jos harjoitat vain metsätaloutta. Sama määräpäivä koskee metsäyhtymiä.
• Maatalousyhtymien veroilmoitus (lomake 2Y)
• Arvonlisäveroilmoitus ja arvonlisäveron maksu, jos verokautesi on vuosi
• Maatalouden energiatuotteen valmisteveron palautushakemus

1.4.2026

• Liikkeen- ja ammatinharjoittajien veroilmoitus (lomake 5)
• Maatalouden veroilmoitus (lomake 2)
• Maataloudenharjoittajat sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajat palauttavat kaikki tuloveroilmoituksensa, myös esitäytetyn veroilmoituksen 1.4.2026 Sama koskee puolisoiden esitäytettyä veroilmoitusta.
• Elinkeinoyhtymien veroilmoitus (lomake 6A)

Artikkeli Yrittäjät sekä maa- ja metsätalouden harjoittavat voivat nyt antaa veroilmoituksen OmaVerossa – ilmoita metsien ja peltojen vuokratulot henkilökohtaisella, esitäytetyllä veroilmoituksella julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Ilmasto- ja luontopaneelit esittelivät tänään julkaistussa raportissaan erilaisia hakkuurajoitusskenaarioita Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi. Paneelien mukaan hakkuita tulisi rajoittaa nykyisestä jopa noin 10 prosentilla. Tällaisilla rajoituksilla olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen.

Suomi asetti hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035 vuonna 2019. Hakkuumäärät ovat tällä hetkellä Suomessa käytännössä samalla tasolla kuin tavoitteen asettamisen aikaan. Suurin muutos tavoitteen saavuttamisen kannalta tapahtui silloin, kun maankäyttösektorin nielujen laskentaperusteita muutettiin. Suomi onkin jäänyt jälkeen merkittävästi ilmastotavoitteistaan. Kansalliset hakkuurajoitukset eivät olisi kuitenkaan kestävä ratkaisu ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

– Paneelien esittämä 10 prosentin vähennys hakkuissa vastaisi yli kymmenen teollisen mittakaavan sahayrityksen vuotuista puunkäyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaisi tuhansien työpaikkojen katoamista eri puolilla Suomea ja jopa 2-3 miljardin euron negatiivista vaikutusta talouteen, arvioi Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.

– Hakkuurajoitukset olisivat jäätävän kylmä suihku koko yhteiskunnalle. Suomen heikossa tilanteessa oleva hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee elinvoimaisen metsäsektorin toimintaa. Sahateollisuuden luomilla rahoilla pyöritetään monen kunnan kirjastot, koulut ja sairaalat, Aalto jatkaa.

Ilmaston näkökulmasta kansalliset hakkuurajoitukset ovat lyhytnäköisiä. Puutuotteiden markkinat ovat globaalit, ja ratkaisevaa on se, missä päin maailmaa puutuotteet valmistetaan kilpailukykyisesti. Jos suomalainen teollisuus joutuu vetäytymään markkinoilta, taloushyödyt ja työpaikat siirtyvät esimerkiksi Ruotsiin tai Venäjälle. Samalla on riski, että rakentamisessa puutuotteet korvataan ilmaston kannalta huonommilla materiaaleilla.

Paneelit nostavat raportissaan esiin myös puun energiakäytön vähentämisen. On todennäköistä, että puun energiakäytön huippulukemat ovat jo takanapäin muun muassa sähkökattilainvestointien yleistymisen vuoksi. Tästä huolimatta puun energiakäytöllä on keskeinen rooli erityisesti lämmöntuotannossa vielä pitkään.

– Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen tulisi panostaa uusiutuvaan ja kotimaiseen energiantuotantoon, ei heikentää sitä. Puun energiakäytön heikentäminen tarkoittaisi käytännössä veronkorotuksia maassa, jossa verotus on jo valmiiksi hyvin kireää. Laskun maksaisivat sekä teollisuus että tavalliset suomalaiset, Aalto huomauttaa.

Ilmastotoimia on syytä tehdä jatkossa tehokkaasti ja vaikuttavasti. Yksi konkreettinen ja jo olemassa oleva ratkaisu vihreässä siirtymässä on puurakentaminen. Kun puun käyttö rakentamisessa kasvaa, rakennuksiin sitoutuneen hiilen määrä eli hiilivarastot kasvavat samalla.

– Yksioikoisten analyysien sijaan Suomessa tarvitaan rakentavaa yhteistyötä. Käymme mielellämme avointa ja aktiivista vuoropuhelua eri osapuolten kanssa ja kerromme, miten markkinat ja puun käyttö todellisuudessa toimivat. Metsien talouskäyttö, yhteiskunnallinen toimeliaisuus ja metsäluonnon vahvistaminen voidaan yhdistää, Aalto päättää.

Artikkeli Ilmasto- ja Luontopaneelien esittämistä hakkuurajoituksista aiheutuisi Suomelle miljardien lasku ja tuhansien työpaikkojen menetykset julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.