Meilahden sairaalassa asennettiin syyskuun alussa ensimmäinen Amvia Sky -sydämentahdistin, joka mahdollistaa etäseurannan lisäksi magneettikuvauksen ilman tahdistimen erillistä säätämistä.
Sydämentahdistin on pieni, läpimitaltaan vain muutaman sentin kokoinen laite, jolla on tarkat aistit ja norsun muisti. Tahdistin asennetaan paikallispuudutuksessa ihon alle, useimmiten solisluun alapuolelle.
Tahdistinlaitteita käytetään monenlaisten sydänsairauksien hoitoon. Tahdistinta tarvitaan esimerkiksi sydämen sähköisiä yhteyksiä vioittavan sairauden tai sydäninfarktin jälkeen. Sen avulla voidaan muun muassa hallita liian hidasta sykettä ja vakavia kammioperäisiä rytmihäiriöitä tai parantaa vajaatoimintaisen sydämen pumppaustehoa.
Yleisin tahdistin on hidaslyöntisyystahdistin, jolla korjataan eri syistä johtuvaa matalaa syketasoa. Sisäinen defibrillaattori eli rytmihäiriötahdistin (ICD) asennetaan puolestaan potilaille, joilla on riski saada henkeä uhkaava, nopea rytmihäiriö. Vajaatoimintatahdistin (CRT) auttaa potilaita, joiden sydämen pumppauskyky on pysyvästi alentunut ja vasemman kammion supistuminen on epätahtista sydämen sisäisestä johtumishäiriöstä johtuen.
Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Biotronik on kulkenut lääketieteellisen teknologian etulinjassa jo vuodesta 1963 lähtien. Tuolloin markkinoille tuodusta ensimmäisestä sydämentahdistimesta on otettu merkittäviä kehitysaskeleita kesällä lanseerattuun Amvia Sky-tuoteperheeseen, jonka tahdistimet parantavat potilasturvallisuutta sekä säästävät hoitohenkilökunnan aikaa ja resursseja.
HUS:n Meilahden sairaalassa työskentelevän kardiologian apulaisylilääkäri Jarkko Karvosen mukaan tahdistinhoito on kehittynyt viime vuosina suurin harppauksin. Uusiin tahdistimiin voidaan liittää muun muassa etäseuranominaisuus, jolloin ne välittävät lähes reaaliaikaisesti tallentamaansa tietoa tahdistiminen toiminnasta ja merkittävistä rytmihäiriöistä hoitavaan sairaalaan.
Karvonen asensi syyskuussa potilaalleen ensimmäisen Biotronikin Amvia Sky -tahdistimen, joka mahdollistaa etäseurannan lisäksi myös magneettikuvauksen ilman tahdistimen erillistä säätämistä.
- Amvia Sky-tahdistimeen voidaan ohjelmoida jo asennusvaiheessa MRI Guard 24/7 -toiminto, jolloin tahdistimeen ei tarvitse tehdä säätöjä ennen tai jälkeen magneettikuvausta. Tahdistimessa on myös potilasturvallisuutta lisäävä etäseurantaominaisuus. Jos esimerkiksi sydämen rytmissä ilmenee merkittävää poikkeavuutta, tahdistin tekee automaattisesti hälytyksen, johon reagoidaan nopeasti hoitavassa sairaalassa. Käymme arkipäivisin läpi kaikki etäseurannasta tulevat hälytykset, Karvonen kertoo.
Ensimmäiset tahdistinpotilaiden magneettikuvaukset tehtiin Meilahdessa vuonna 2011.
- Tuolloin tahdistinpotilaan magneettikuvausta oli seuraamassa fyysikko, kardiologi ja radiologi. Nykyisin riittää, että tahdistinkardiologi ja tutkimuksesta vastaava radiologi ovat tarvittaessa puhelimitse tavoitettavissa, radiologi ja osastonylilääkäri Miia Holmström kertoo.
HUS:issa kuvataan vuosittain yhteensä noin 600 tahdistinpotilasta, sekä suunnitellusti että päivystyksellisesti. Tahdistinpotilaiden magneettikuvantaminen sitoo Miia Holmströmin mukaan merkittävästi hoitohenkilökunnan resursseja.
- Jos potilas päätyy magneettikuvakseen päivystyksestä, vuorossa oleva päivystävä kardiologi säätää hänen tahdistimensa magneettikuvausyksikössä. Polikliinisesti magneettikuvaukseen tuleva potilas käy ensin tahdistinpoliklinikalla, jossa tahdistin säädetään magneettikuvaustilaan. Sen jälkeen hän tulee magneettikuvaukseen, jonka jälkeen hän palaa takaisin tahdistinpoliklinikalle, jossa kardiologi palauttaa laitteen säädöt ennalleen.
- Koko prosessi on perinteisesti vaatinut useita ajanvarauksia, osastonsihteerien sekä radiologin ja kardiologin työpanosta. Jos potilas on myöhässä, koko hoitoketju viivästyy.
Holmström iloitsee uuden sukupolven tahdistimesta, joka säästää hoitohenkilökunnan aikaa ja yhteiskunnan resursseja.
- Uuden sukupolven MRI-tahdistin nopeuttaa hoitoprosessia ja vapauttaa kardiologien ja radiologien resursseja. Vie varmasti vuosikymmenen ennen kuin MRI-tahdistimet ovat niin yleisiä, että niiden manuaalista säätämistä ei tarvitse enää tehdä, mutta sitä kohden ollaan pikkuhiljaa menossa, Holmström arvioi.
Biotronik Oy