Tiedetoimittaja Tapio Sippoin. 17.03.2020
Aivot ja Mieli; Konsensus 2020
Kansallismuseon miellyttävissä kokoustiloissa järjestettiin 3.3.2020 lähinnä lääkäreille tarkoitettu Aivot ja Mieli; Konsensus 2020 -seminaari, johon osallistui myös muutama aivoista ja mielenterveydestä kiinnostunut toimittaja. Paikalla oli Suomen aivoterveyteen ja mielenterveyteen keskittyneiden lääkäreiden, akateemikkojen ja tutkijoiden kerma, sekä tietysti nykyinen arkkiatri Risto Pelkonen. Kuten varmastikin tiedätte, Pelkonen ajaa vahvasti tavallisen pienen suomalaisen asiaa, sillä hän avoimesti vastustaa terveyspalvelujen yksityistämistä huomauttaen yksityisillä sektoreilla pääasian olevan rahanteossa potilaiden terveydestä huolehtimisen sijaan.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät yhteistyössä tämän konsensusseminaarin, jonka erittäin tärkeänä aiheena oli aivoterveys ja mielenterveys, sekä niiden välisen yhteyden ymmärryksen lisääminen. Duodecim perustettiin alkujaan kehittämään lääkäreiden ammattitaitoa ja levittämään terveydenhoitovalistusta sekä parantamaan suomen kielen asemaa lääketieteessä. Suomen Akatemia määrittelee tehtäväkseen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rahoituksen, tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana toimimisen sekä tieteen ja tutkimustyön aseman vahvistamisen.
Aivoterveys ja mielenterveys ovat Suomen kansanterveyden ja kansantalouden kannalta erittäin merkittäviä, jopa niin merkittäviä, että seminaariin paikalle, tukea tälle asialle ja suomalaisille, olisi pitänyt ainakin saapua sosiaali- ja terveysministeri, valtiovarainministeri ja pääministeri, mikäli johtavien poliitikkojen järki ja sydän olisivat toimineet kuten pitää. On karmeaa, että Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen, Keskustan Katri Kulmuni ja SDP:n Sanna Marin olivat kaikki poissa tästä merkittävästä tilaisuudesta.
Konsensus 2020; seminaarin tieteellisesti vahva lopputulos
Konsensusseminaarissa julkaistiin konsensuslausuma, jota on työstetty viidessä eri työpajassa yli 150 asiantuntijan voimin. Kukin työpaja käsitteli aihealuetta omasta näkökulmastaan: Konseptit, Eriarvoisuus, Lapset ja nuoret, Työikäiset ja Eläkeikäiset. Konsensusta ja sen työpajoja on ollut suunnittelemassa Duodecimin asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut professori Jyrki Korkeila (Turun yliopisto). Muita seminaarissa nyt esiintyneitä olivat mm. pääsihteeri Matti Rautalahti, (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck (THL, kehitysjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry), professori Perttu Lindsberg (Helsingin yliopisto), tutkimusprofessori Jaana Suvisaari, (THL) ja professori Risto O. Roine (Turun yliopisto).
Seminaarissa oli vahva ja eettisesti korkeatasoinen henki. Erityisen vahvasti nousi esiin kansanterveydelliset kustannukset ja poliittisen tahdon merkitys oikeisiin asioihin panostamiseksi. Neurologian professori Perttu Lindsbergin hyvin havainnollisesti esittämä tilasto kansansairauksien kuluista Euroopassa, (vuosittaiset kustannukset), oli suorastaan hämmentävää luettavaa ja nähtävää. Sen nähdessään jokainen tajuaa, että aivoterveyteen ja mielenterveyteen pitäisi budjetoida selvästi isompi osuus kansanterveyteen suunnatuista verorahoista. Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset vuositasolla Euroopassa ovat 800 miljardia, kun seuraavaksi isoimpien, eli sydänsairauksien on alle 200 miljardia ja syöpien n. 200 miljardia. Suhteellisuus on tässä hyvin puhuttelevaa.
Lopuksi hiukan yleissivistävää tärkeää asiaa itse ydinsubstanssista, eli aivojen ja mielen terveyden edistämisestä.
Kymmenen keskeistä asiaa aivojen ja mielen terveyden edistämisessä
Yksi: Aivojen ja mielen terveyden edistäminen kuuluu kaikille: yksilölle itselleen, perheelle, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Terveys- ja hyvinvointivaikutukset pitää arvioida kaikessa päätöksenteossa.
Kaksi: Aivojen ja mielen terveys ja hyvinvointi kietoutuvat toisiinsa. Terveyden edistämisessä painottuvat erilaiset toimintatavat ja keinot ja niissä on runsaasti kehittämistarpeita.
Kolme: Aivojen muokkautuvuus (plastisuus) ja mielen joustavuus (resilienssi) kehittyvät ja muuttuvat koko elämän ajan.
Neljä: Sosiaalinen vuorovaikutus on oleellisessa roolissa aivojen ja mielen kehityksessä ja niiden terveyden edistämisessä.
Viisi: Yksilötasolla aivojen ja mielen terveyttä tukevat sosiaalisen yhteyden lisäksi esimerkiksi liikunta, uni, lepo, hyvä ravitsemus, uuden oppiminen ja turvallinen elinympäristö.
Kuusi: Kaikenikäisten ihmisten aivojen ja mielen terveyttä edistetään vähentämällä sosioekonomista ja väestöryhmittäistä eriarvoisuutta.
Seitsemän: Perheiden pärjäämistä, vanhemmuutta ja perheen myönteistä vuorovaikutusta tulee tukea jo ennen lapsen syntymää. Varhaiskasvatus ja koulu ovat merkittäviä areenoja lasten ja nuorten aivojen ja mielen terveyden edistämisessä, ongelmien ennaltaehkäisyssä ja niiden varhaisessa tunnistamisessa.
Kahdeksan: Työpaikoilla kognitiiviseen ergonomiaan ja psykososiaalisiin voimavaroihin tulee kiinnittää selvästi aikaisempaa enemmän huomiota. Myös työelämän ulkopuolella ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien työikäisten aivojen ja mielen terveyttä tulee edistää yhdenvertaisesti.
Yhdeksän: Eläkeikäisten aivojen ja mielen terveyttä tulee edistää yhdenvertaisesti muiden ikäryhmien kanssa. On tärkeää ylläpitää ja edistää aktiivisuutta ja ehkäistä yksinäisyyttä.
Kymmenen: Aivojen ja mielen terveyden edistämistä tulee johtaa ja koordinoida kokonaisvaltaisesti, hallintorajat ylittäen. Kaikkien ikäryhmien osalta tarvitaan lisää tutkimusta ja kehittämistyötä ja hyvien käytäntöjen käyttöönottoa.