Suomessa on pula siirrettävistä elimistä – elinluovutustahdon ilmaiseminen on edelleen tärkeää

18.01.2023, Munuais- ja maksaliitto

Elinsiirtoon sopivista elimistä on jatkuva pula. Viime vuonna tehtiin 371 elinsiirtoa, mikä on aiempia vuosia vähemmän. Tälläkin hetkellä 550 suomalaista odottaa pääsyä elinsiirtoon. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä kieltänyt, elinluovutustahdon ilmaiseminen varmistaa ihmishenkien pelastamisen.

Elinsiirtoa tarvitsevien määrä on noussut ja siirrettävää elintä voi joutua odottamaan joskus pitkään. Kaikille uusi elin ei löydy ajoissa, ja joka vuosi 5–10 prosenttia elinsiirtoa odottavista menehtyy.

Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on valmis luovuttamaan elimensä. Suomalaiset tuntevat myös hyvin jo vuonna 2010 voimaan tulleen lain, jonka mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Moni ajattelee, että elinluovutustahdon ilmaisu olisi tarpeetonta. Laki kuitenkin vaatii, että mahdollisen luovuttajan tahto on pyrittävä selvittämään, ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ja sen merkityksestä on keskusteltava läheisten kanssa.

– Tiedossa oleva elinluovutustahto on tärkeä varsinkin läheisille silloin, kun sitä ei voi itse heille enää kertoa. Se varmistaa, että oma tahto toteutuu ja voi auttaa muita ihmisiä oman kuolemansa jälkeenkin, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.

Perinteinen, paperinen elinluovutuskortti on edelleen hyvä tapa kertoa oma elinluovutustahtonsa. Se on myös konkreettinen muistutus siitä, että elinluovutuksesta kannattaa keskustella läheistensä kanssa. Elinluovutustahdon voi kirjata myös Omakantaan.

– Jokaisella on oikeus ilmaista tahtonsa olla elinluovuttaja. On kuitenkin tosi asia, että vain osa halukkaista voi olla elinluovuttaja. Päätöksen tekevät elinsiirtolääkärit, omien elintensä kuntoa tai kelpoisuutta ei tarvitse itse arvioida, Inomaa jatkaa.

Viime vuonna tehtiin 371 elinsiirtoa (luvut: HUS). Näistä munuaisensiirtoja oli 250. Suuri osa siirrettävistä munuaisista saatiin kuolleilta luovuttajilta. Munuaisensiirto on kuitenkin ainoa elinsiirto, jossa siirrettävän elimen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Viime vuonna 42 suomalaista luovutti toisen munuaisensa sukulaiselleen, ystävälleen tai tuntemattomalle ihmisille. Munuaisen luovutus on turvallinen toimenpide huolellisesti tutkituille luovuttajille. Munuaisensiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja aivokuolleelta luovuttajalta tehtyyn siirtoon verrattuna.

Toiseksi eniten viime vuonna tehtiin maksansiirtoja, 62. Sydänsiirtoja tehtiin 19, keuhkonsiirtoja 20 ja haimansiirtoja 20.

Elinsiirto pelastaa saajansa hengen tai parantaa ainakin merkittävästi hänen elämänsä laatua. Onnistuneen elinsiirron jälkeen monen vointi paranee dramaattisesti. Elinsiirron saanut voi palata normaaliin elämään, joka sairauden takia oli katkolla. Suurin osa palaa opiskelemaan, työhön tai viettämään aktiivisia eläkepäiviä.

Elinluovutus lyhyesti
– Jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole kieltänyt sitä. Tahto pyritään selvittämään ja siitä keskustellaan omaisten kanssa.
­– Myös iäkäs voi olla elinluovuttaja. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida.
– Jopa kuusi ihmistä voi saada uuden elimen samalta luovuttajalta.
– Elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi.
­– Sovelluskaupoista voi ladata ilmaiseksi Elinluovutuskortti-sovelluksen.
– Tahdon voi kirjata myös Omakantaan.

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy