19.12.2022, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen eli pääsy terveyspalveluihin on asiakkaiden mukaan aiempaa vaikeampaa. Lisäksi asiakasta hoitaa entistä harvemmin sama lääkäri tai hoitaja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 tekemästä terveysasemien valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.
Yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen eli pääsy terveyspalveluihin on asiakkaiden mukaan aiempaa vaikeampaa. Lisäksi asiakasta hoitaa entistä harvemmin sama lääkäri tai hoitaja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 tekemästä terveysasemien valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.
Palautteen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys terveysaseman palveluihin on vähentynyt monessa maakunnassa. Hoito toteutuu samalla lääkärillä tai hoitajalla harvemmin kuin ennen, vaikka hoidon jatkuvuuden parantaminen on ollut sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kun vuonna 2018 pitkäaikaissairautta sairastavista vastaajista lähes puolet kertoi asioivansa yleensä samalla lääkärillä, näin vastasi viime kevään kyselyssä enää kolmasosa.
Hoitajien vastaanotoilla hoidon jatkuvuus on toteutunut aikaisemmin paremmin kuin lääkärien vastaanotolla, mutta ei enää: vuonna 2020 samalla hoitajalla asioi lähes puolet asiakkaista (45 %), tänä vuonna enää kolmasosa (36 %). Muiden kuin pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoidon jatkuvuus on tätäkin heikompaa.
”Terveyskeskusten keskeiset kipukohdat ovat palvelujen heikko saatavuus ja ongelmat hoidon jatkuvuudessa”, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Salla Sainio saatua palautetta. ”Nämä kaksi asiaa tulee korjata yhdessä, vaikka palvelujen saatavuutta olisikin houkuttelevaa parantaa hoidon jatkuvuuden kustannuksella. Hyvin toimiva hoitosuhde vähentää asiointia ja siten hyvä jatkuvuus tukee palvelujen riittävyyttä.”
Terveyskeskuksissa on eroja
Palautekyselyn mukaan tyytyväisyys terveyskeskuspalveluihin on melko tasaista maakuntien välillä. Huolestuttavaa on kuitenkin, että verrattuna vuoden 2020 tuloksiin useissa maakunnissa asiakaspalaute on heikentynyt ja vain Etelä-Pohjanmaalla se on selvästi parantunut.
Huolestuttavin tilanne on Uudellamaalla, missä on lukuisia keskisuuria kuntia, joissa erityisesti palveluun pääsy on muuta maata heikompaa. Myös isot kaupungit Helsinki ja Vantaa saavat maan keskiarvoa heikommat tulokset.
Myös erot maakuntien sisällä, eri kuntien ja niiden terveyskeskusten välillä ovat edelleen isoja. Näitä eroja ei ole pystytty kuromaan umpeen, ja uusilla hyvinvointialueilla on edessään merkittävä työsarka. Esimerkiksi suositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) eli asiakkaan halu suositella saamaansa palvelua vaihtelee Satakunnan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan eri kuntien välillä hyvin paljon.
”Kaikilla hyvinvointialueen asukkailla pitää olla jatkossa mahdollisuus saada yhtä hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja, tämä on yhdenvertaisuusasia”, Sainio muistuttaa.
Vaikka asiakaspalautteen heikkeneminen kertoo uusien hyvinvointialueiden edessä olevista haasteista, kannattaa Sainion mukaan kuitenkin huomata, että suomalaiset ovat edelleen monelta osin tyytyväisiä terveyskeskusten palveluihin. Avoimessa palautteessa asiakkaat antavat paljon kiitosta lääkäreille ja hoitajille ja kokevat palvelun vastaanotoilla ammattitaitoiseksi, yksilölliseksi ja hyödylliseksi.
”Hyvinvointialueilla on kuntia paremmat mahdollisuudet hoitaa kuntoon rakenteelliset ongelmat, joita palvelujen heikko saatavuus ja hoidon jatkuvuuden puute nimenomaan ovat”, Sainio painottaa.
THL kerää asiakaspalautetta terveysasemien asiakkailta kahden vuoden välein. Palaute kerätään kyselyillä, jotka THL toteuttaa yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Tuloksia voi tarkastella maakunnittain, kunnittain ja terveysasemittain. Vuonna 2022 kyselyyn osallistui 204 kuntaa ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 13 900 terveyskeskuksen asiakasta.
Kyselyn tulokset on koottu maakunnittain, mikä mahdollistaa vertailun edellisen, vuoden 2020 kyselyn tuloksiin. Maakuntajako poikkeaa jossain määrin ensi vuoden alussa aloittavista hyvinvointialueista.