12.4.2023, Fiksuruoka
Liki kolmannes kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy roskiin. Suomessa syömäkelpoista ruokaa haaskataan koko elintarvikeketjussa vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa, mikä vastaa 10–15 % tuotetun ruoan määrästä. Sillä peittäisi Helsingin Tuomiokirkon.
Elintarvikkeiden hinnan noustessa on hyvä kiinnittää huomiota ruokahävikkiin. Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan ruokahävikkiä syntyy Suomessa vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa, kun mukaan lasketaan koko ruokatuotannosta syntyvä hävikki.* Henkilöä kohden ruokaa menee roskiin noin 20–25 kg vuosittain.
Hävikin määrän havainnollistamiseksi suomalainen hävikkiruoan verkkokauppa Fiksuruoka.fi mallinsi kuvan, joka näyttää hävikin määrän suhteessa Helsingin Tuomiokirkon kokoon. Puolipallon muotoinen kasa ylettyy korkeammalle kuin kirkko tai Olympiastadionin torni eli 73 metriin.
Noin puolet hävikistä tulee kotitalouksista, loput muun muassa teollisuudesta, tukkukaupasta ja ruoan alkutuotannosta. Viime syksynä Luke arvioi, että silloisella hintatasolla jokainen suomalainen heitti ruokaa roskiin yli sadalla eurolla vuodessa.
Luken arvion mukaan hävikin kokonaisarvo Suomen kotitalouksissa on n. 590 miljoonaa euroa vuodessa, mikä kattaa noin 3,6 % kotitalouksien ruokaan käyttämästä rahamäärästä. **
Hävikki on varmuuden hinta
Ruoan tuottajat ja myyjät pyrkivät monin tavoin minimoimaan hävikkiä, sillä se on merkittävä kustannuserä myös heille. Hävikistä on kuitenkin liki mahdoton päästä eroon, sillä kysynnän ennustaminen on todella vaikeaa, toteaa Fiksuruoan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.
Järvensivun mukaan hävikkiä syntyy myös siksi, että niin kauppiaiden kuin tuottajienkin on jatkuvasti ylläpidettävä tiettyä toimitusvarmuutta.
“Kun jokaisessa vaiheessa toimitusketjua on tällainen pieni varmuuspuskuri, niin siitä sitä ylijäämää vain syntyy”, Järvensivu sanoo.
Fiksuruoka on löytänyt ruoan tuotanto- ja myyntiketjusta yhden optimoitavan kohdan myymällä pääosin tuottajien ja brändien poistoeriä kuluttajille verkossa. Myydyn hävikkiruoan määrä ylitti vastikään 10 miljoonan kilon rajan.
Järvensivu iloitsee tuloksesta ja uskoo, että inflaatio ja yleinen hintojen nousu ovat tehneet edullisen hävikkiruoan ostamisesta entistäkin relevantimpaa. Ihmiset ovat myös aiempaa tiedostavampia hävikin ongelmista ja haluavat vaikuttaa valinnoillaan.
Fiksuruoka laajeni viime vuonna Belgiaan ja Hollantiin. Järvensivun mukaan liiketoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin uusilla markkinoilla.
“Halpa ruoka ja hävikin vähentäminen selvästi kiinnostaa ihmisiä”, Järvensivu sanoo.