Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä pieneni viime vuonna yli kolme prosenttia, tänä vuonna myynnin määrän ennustetaan laskevan noin prosentilla. Parantuva ostovoima alkaa kääntää vähittäiskauppaa kasvuun loppuvuodesta. Kansainvälisen kilpailun kirittämä tarve kohentaa tuottavuutta ja tehostaa toimintoja heijastuu kaupan työllisyyteen myös jatkossa. Hallituksen on tärkeää huomioida päätöksissään kuluttajien ostovoiman tukeminen.
Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä laski viime vuonna ennakkotietojen perusteella runsaat kolme prosenttia. Suurimmat pudotukset nähtiin erikoiskaupan suurimmilla toimialoilla: rautakaupassa, kodintekniikassa sekä sisustus ja urheilukaupassa. Korona-ajan myynnin kasvu on nyt kulunut pois, ja vähittäiskaupan myynnin määrä on palannut vuoden 2019 tasolle.
Kuluvalle vuodelle Kaupan liitto ennustaa myynnin määrän edelleen laskevan, mutta hitaammin kuin viime vuonna, noin prosentilla.
”Vähittäiskaupan myyntiä painaa varsinkin erikoiskaupan kehitys, kun päivittäistavara- ja tavaratalokauppa alkavat jo kasvaa. Ensi vuonna vähittäiskaupan liikevaihdon määrä on jo lievällä kasvu-uralla”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja ennakoi.
Kansainvälinen kilpailu ohjaa tehostamaan toimintoja digitalisaation ja automatisaation avulla ja parantamaan tuottavuutta kaikilla kaupan aloilla. Vaikka kauppa onkin edelleen ylivoimaisesti suurin yrityssektorin työllistäjä, tuottavuuden parantaminen heijastuu sen kaikkien toimialojen työllisyyteen tukkukaupasta erikoiskauppaan. Kaupan liiton ennusteen mukaan vähittäiskaupan työllisyys jatkaa pitkän aikavälin laskevalla trendillä ja vähenee noin kolmella prosentilla 2023−2025.
Monet eri tekijät vaikuttavat loppuvuoden ennusteeseen
Ennusteeseen liittyy niin positiivisia kuin negatiivisiakin riskejä. Kuluttajien ostovoima alkaa pikkuhiljaa parantua, kun palkankorotukset ja eläkkeiden korotukset ylittävät hidastuvan inflaatiovauhdin. Loppuvuonna ennakoitu alentuva korkotaso parantaa myös asuntovelallisten ja taloyhtiölainoja maksavien suomalaisten taloudellista tilannetta.
”Jos työllisten määrä taloudessa ei merkittävästi heikkene, vähittäiskaupalle loppuvuodesta ennakoitu kasvu voi olla odotettua nopeampaa”, Kurjenoja arvioi.
Kauppaa painavana riskinä voi olla esimerkiksi Suezin kanavan epävarman tilanteen jatkuminen, mikä näkyy jo nyt kuljetuskustannusten nousuna. Sen vaikutukset voivat myöhemmin heijastua toimitusten viivästymisinä.
”Esimerkiksi kevätsesonki voi ohittua, kun toimitukset saapuvat myöhässä. Tämä olisi erikois- ja käyttötavarakaupalle hankalaa. Suurena riskinä on myös hallituksen mahdollisesti toteuttamat ostovoimaa leikkaavat veronkorotukset”, Kurjenoja huomauttaa.
Pidemmällä aikavälillä vähittäiskaupan liikevaihdon kehitystä hidastaa myös väestön ikääntyminen.