16.2.2023, Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Österbotten
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera laativat kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Keväällä 2023 Pohjanmaan ELY-keskusalueella Pk-yritysbarometriin vastanneiden yritysten näkymät ovat synkentyneet viime syksyn tuloksiin nähden, sillä yritykset arvioivat suhdannenäkymien heikkenevän merkittävästi (saldoluku -13) lähimmän vuoden aikana.
Suhdannenäkymät eivät ole pakkasen puolella kautta linjan, vaan yritysten arviot eri osa-alueista vaihtelevat. Useimmissa osioissa Pohjanmaan ELY-keskusalueen yritysten näkymät ovat koko maan keskiarvoa valoisampia. Henkilökunnan määrän arvioidaan hieman lisääntyvän vuoden kuluessa. Odotukset liikevaihdon kehityksestä pienenevät hieman, sen sijaan kannattavuus tulee yritysten arvioiden mukaan heikentymään merkittävästi. Yritykset ovat myös optimistisia innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehityksen suhteen, vaikka investointien arvon ennakoidaankin pienentyvän reilusti.
Synkentyneet näkymät syövät yritysten kasvuhakuisuutta. Kasvuhakuisia tai voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli vastaajista yhteensä 37 prosenttia. Kuitenkin aiempaa useampi, yli viidesosa vastaajista aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta. Kone-, laite- ja rahoitusinvestoinnit ovat edelleen ylivoimaisesti merkittävin rahoituksen käyttötarkoitus, mutta syksyyn verrattuna suosiotaan ovat nostaneet myös yrityksen kehittämishankkeisiin, ml. henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvät rahoitustarpeet sekä käyttöpääoma yrityksen kasvuun tai kansainvälistymiseen.
Työvoimapulan lisäksi toimintaa hankaloittaa sähkön hinnan voimakas kasvu
Työvoiman saatavuus on yhä kasvun esteenä yli 60 prosentilla vastaajista, mikä on suurempi osuus kuin koko maassa keskimäärin. Yritykset kokevat myös uudenlaisia työllistämisen esteitä. Työllistämisen esteissä päätään ovat nostaneet kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus sekä palkkataso ja työn sivukulut, vaikkakin merkittävimmät syyt ovat edelleen työvoiman saatavuus ja se, ettei ole tarvetta työllistää. Työvoiman saatavuuden haasteisiin vastataan useimmiten kehittämällä henkilöstön osaamista, hyödyntämällä aiempaa enemmän alihankkija- ja toimittajaverkostoja sekä harkitsemalla uuden työvoiman hankkimista koulutus- tai oppisopimuksen avulla.
Sähkön voimakkaalla hinnannousulla on ollut kielteisiä vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan tai tuotantoon yli kolmasosalla vastaajista. Sähkön hinnannousu on heikentänyt yritysten kannattavuutta, korottanut lopputuotteiden hintoja ja heikentänyt kysyntää. Myös investoinnit ja investointiaikeet ovat vähentyneet joillain vastaajilla. Aktiivisia sähkön säästämistoimenpiteitä on toteutettu hieman alle puolessa vastaajayrityksistä. Suosituimpia säästötoimenpiteitä ovat olleet lämpötilan säätäminen ja valaistuksen vähentäminen.