Uutislähde
Rauha nykyisillä rajalinjoilla heikentäisi USA:n mineraalisopimusta Ukrainan kanssa – Washington keskittyisi silti jäljellä olevaan potentiaaliin
Jos Ukrainan sota päättyisi rauhaan, joka jättäisi nykyiset Venäjän valtaamat alueet Moskovan hallintaan, Yhdysvaltain ja Ukrainan huhtikuussa 2025 solmima mineraali- ja jälleenrakennussopimus menettäisi merkittävän osan taloudellisesta ja strategisesta painoarvostaan. Merkittävä osa Ukrainan kriittisistä mineraaleista sijaitsee juuri Donbasissa, Zaporižžjan alueella ja muilla miehitetyillä seuduilla. Samalla Washingtonilla säilyisi edelleen selkeä taloudellinen intressi Ukrainan hallitsemilla alueilla jäljellä oleviin esiintymiin.
Sopimuksen ydin ja rajoitteet
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent ja Ukrainan ensimmäinen varapääministeri Julia Svyrydenko allekirjoittivat 30. huhtikuuta 2025 sopimuksen United States-Ukraine Reconstruction Investment Fund -rahaston perustamisesta. Sopimus antaa Yhdysvalloille etuoikeutetun pääsyn uusiin hankkeisiin ja ohjaa 50 prosenttia uusien lisenssien ja tuotanto-osuussopimusten tuloista yhteiseen rahastoon. Ukraina säilyttää omistuksen maaperään ja päättää itse, mitä ja missä louhitaan. Sopimus ei koske jo toiminnassa olevia kaivoksia eikä aseta Ukrainalle velkaa aiemmasta avusta.
Käytännössä sopimus toimii vain Ukrainan tehokkaasti hallitsemilla alueilla. Ukrainan ympäristöministeri on arvioinut, että lähes puolet maan strategisista mineraaleista sijaitsee Venäjän miehittämillä alueilla. Hiilen osalta osuus on vielä korkeampi, ja litiumin neljästä tunnetusta esiintymästä kaksi (Shevchenkivske Donetskissa ja Kruta Balka Zaporižžjassa) on jo Venäjän kontrollissa. Harvinaisten maametallien, grafiitin ja mangaanin osalta miehitetyt alueet sisältävät myös huomattavia osuuksia.
Mitä jäisi jäljelle
Ukrainan hallitsemilla alueilla säilyisi silti merkittävä potentiaali. Kirovohradin alueella sijaitseva Dobra-litiumesiintymä on yksi Euroopan suurimmista ja se on jo edennyt ensimmäisenä hankkeena USA-sopimuksen puitteissa. Tammikuussa 2026 Ukrainan hallitus valitsi sen kehittäjäksi Dobra Lithium Holdings -yhtiön, jonka taustalla ovat TechMet (osittain USA:n International Development Finance Corporationin omistama) ja Rock Holdings. Hankkeen vähimmäisinvestointi on noin 179 miljoonaa dollaria. Titaaniesiintymät Žytomyrin ja Dnipropetrovskin alueilla sekä grafiitti- ja uraanivarat ovat myös pääosin Ukrainan puolella.
USA:n hallinto on jo osoittanut, että se keskittyy näihin saatavilla oleviin kohteisiin. Lokakuussa 2026 Reconstruction Investment Fund hyväksyi lisää investointeja muun muassa harvinaisten maametallien, berylliumin ja zirkoniumin varhaisen vaiheen hankkeisiin.
Miten USA todennäköisesti reagoisi
Trumpin hallinnon linja on ollut käytännönläheinen: mineraalisopimus on nähty sekä taloudellisena vastineena tuelle että keinona sitoa Yhdysvallat Ukrainan tulevaisuuteen ja lähettää viesti Venäjälle. Sopimuksen tekstissä korostetaan “vapaata, suvereenia ja vaurasta Ukrainaa”, mutta hallinto on samalla painostanut Kiovaa hyväksymään realistisia alueratkaisuja rauhan saavuttamiseksi.
Jos rajat jäätyisivät nykyisille linjoille, Washingtonin todennäköinen reaktio olisi kaksijakoinen:
- Keskittyminen jäljellä olevaan. USA painottaisi Dobra-litiumia ja muita Ukrainan hallitsemilla alueilla olevia hankkeita. Nämä riittäisivät osoittamaan taloudellista sitoutumista ja tarjoamaan osittaista vaihtoehtoa Kiinan hallitsemille toimitusketjuille.
- Rajoitetun sopimuksen hyväksyminen. Hallinto tuskin pitäisi mineraalimenetystä deal-breakerina, jos se mahdollistaisi sodan päättymisen. Trumpin lähestymistapa on korostanut taloussopimuksia ja neuvotteluja enemmän kuin täydellistä aluerestituutiota.
- Varovaisuus Venäjän hyödyntämistä kohtaan. USA on aiemmin torjunut ajatuksen, että Venäjä tai sen kumppanit hyötyisivät Ukrainan jälleenrakennuksesta. Miehitettyjen alueiden mineraalien päätyminen Venäjän tai Kiinan käyttöön herättäisi huolta, mutta hallinto ei todennäköisesti estäisi rauhaa pelkästään tämän vuoksi.
- Mahdollinen epäsuora kiinnostus. Venäjä on tarjonnut Yhdysvalloille pääsyä myös “uusiin alueisiin” kuuluvien mineraalien kehittämiseen. Tällainen keskustelu voisi nousta esiin, jos se palvelisi laajempaa diiliä, vaikka se olisi poliittisesti herkkä.
Realistiset rajoitteet
Monet Ukrainan esiintymät perustuvat Neuvostoliiton aikaisiin kartoituksiin, eivätkä niiden kaupalliset varannot ole täysin vahvistettuja nykystandardeilla. Kriittisten mineraalien kehittäminen kaivokseksi kestää tyypillisesti 10–16 vuotta jopa rauhanoloissa. Sota, infrastruktuurivauriot ja poliittinen epävarmuus pidentävät aikataulua entisestään. Siksi sopimuksen taloudellinen tuotto jäänee vuosien päähän, riippumatta siitä, miten rajat piirtyvät.
Yhteenvetona: nykyisillä rajalinjoilla jäätyvä rauha heikentäisi USA:n mineraalisopimuksen laajuutta, mutta ei romuttaisi sitä. Washington keskittyisi Ukrainan hallitsemilla alueilla jäljellä olevaan potentiaaliin – erityisesti litiumiin – ja käyttäisi taloudellista kumppanuutta välineenä sekä rauhan vakiinnuttamiseen että omien toimitusketjujen monipuolistamiseen. Täydellistä aluerestituutiota tai kaikkien kriittisten esiintymien palauttamista Ukrainan hallintaan hallinto ei todennäköisesti asettaisi ensisijaiseksi tavoitteeksi.