Uutislähde
Ranskan lauantaiset massamielenosoitukset elinkustannuksia ja koulutusoloja vastaan muuttuivat paikoin väkivaltaisiksi mellakoiksi, joiden symboliksi nousi Keski-Ranskan Limogesin yli 140-vuotiaan kaupungintalon tuhoaminen tulipalossa. Naamioituneet mellakoitsijat murtautuivat suojeltuun uusrenessanssi rakennukseen, sytyttivät sen ja aiheuttivat katon sekä kellotornin sortumisen. Prefekti Maurice Barate kuvasi tapahtumaa “perintökatastrofiksi” ja “villiksi laumaksi”.
Viranomaisten mukaan mielenosoituksiin osallistui noin 550 000 ihmistä (järjestäjien mukaan jopa 800 000). Valtaosa oli rauhanomaisia, mutta Pariisissa, Marseillessa, Lyonissa, Bordeaux’ssa ja muualla nähtiin ryöstöjä, autojen polttamista ja yhteenottoja. Kiinniottoja oli noin 1 800, loukkaantuneita poliiseja satoja. Yksi mielenosoittaja kuoli sydänkohtaukseen Pariisissa.
Protestit saivat alkunsa lukiolaisten liikkeestä ja laajenivat ammattiliittojen, keltaliivien ja laitavasemmiston tuella. Hallitus (pääministeri Sébastien Lecornu, sisäministeri Laurent Nuñez) syyttää väkivallasta ultra-vasemmistoa ja rikollisia sekä vakuuttaa, ettei anna periksi. Presidentti Macron on tuominnut vandalismmin ja luvannut rangaistuksia.
Limogesin pormestari Guillaume Guérin kertoi poliisivoimien ylikuormittuneen satojen mellakoitsijoiden hyökkäyksen edessä. Rakennus, joka avattiin 1883 ja on ollut monument historique vuodesta 1975, selvisi maailmansodista mutta ei tästä. Vertauksia Notre-Damen 2019 tulipaloon on tehty laajalti.
Analyytikoiden mukaan kyse on syvästä tyytymättömyydestä ennen vuoden 2027 vaaleja, mutta tuhoaminen ei palvele mielenosoittajien enemmistön tavoitteita. Se on sekoitus ideologista radikalismia, opportunismia ja nihilismiä – ja se heikentää protestien legitimiteettiä. Ranska heräsi sunnuntaina kaduille, joissa näkyi sodan jälkiä: palaneita barrikadeja, särkyneitä näyteikkunoita ja menettyä kulttuuriperintöä.