20.03.2023, SUKOL ry
Eduskuntavaalien alla eri ryhmät pyrkivät nostamaan esille yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita. Lisänsä keskusteluun tuovat viimeaikaiset tutkimustulokset koulutuksen saralta ja huoli suomalaisen koulujärjestelmän tuottamasta osaamisen tasosta. Erityinen huoli on kohdistettu PISA-tulosten laskuun, mutta huolestuttavin ilmiö on peruskoulujärjestelmän pettäminen oppilaiden taustojen erojen tasoittajana. Peruskoulun tavoitteena oli luoda samanlaiset osaamisen kehittämisen ja osoittamisen mahdollisuudet kaikille. Nyt on todettava, että olemme tilanteessa, jossa alueellinen ja jopa asutuskeskusten sisäinen koulusegregaatio on lisääntynyt.
Koulutuspuhessa on vähätelty kielitaidon merkitystä monipuolisten ammatti- ja työelämämahdollisuuksien edistäjänä, vaikka työelämä on kansainvälistynyt ruohonjuuritasolta johtoportaaseen ja kansainvälistyy edelleen muun muassa mahdollisen NATO-jäsenyyden myötä. Laajemman kielitaidon tulisi olla jokaisen kansalaisoikeus.
Suomelta puuttuu kansainvälinen kielistrategia. Tarvitaan tutkimustietoa ja toimenpiteitä, joilla turvataan monipuolisen kieltenopiskelun jatkumo. Hyvällä kielitaidolla ja monipuolisella koulutuksella edistetään työllisyyttä ja pidempiä työuria. Työelämä tarvitsee kielitaitoista työvoimaa ja muun muassa EU kielitaitoisia virkamiehiä. Laadukas kieltenopetus edellyttää riittävää rahoitusta.
Jokaisella oppijalla tulee olla oikeus opiskella kieliä asuinpaikastaan riippumatta. Yhdenvertaisuus turvataan sillä, että yli 30000 asukkaan kunnissa koulutuksen järjestäjät velvoitetaan tarjoamaan useampaa A1-kieltä ja A2-kielen opetusta. A2-kielen opetus tulee aloittaa 3. luokalta. Oppilailla tulee olla aito mahdollisuus valita A1-, A2- ja B-kieliä. Kieltenopiskelun jatkumo tulee turvata. A2-kielen opetuksen toteuttamiseen tulisi olla korvamerkittyä valtionrahoitusta.
Korkeakoulujen todistusvalinnan pisteityksellä on suora vaikutus siihen, mitä aineita opiskellaan ja kirjoitetaan ylioppilastutkinnossa. Koska monipuolinen kielitaito on tärkeä työelämätaito, sen arvostuksen täytyy näkyä todistusvalinnan pisteityksessä.
Ylioppilastutkinnon kielikokeiden arvosanojen tulisi kertoa siitä, millaista osaamista kokelailla on. Taitotasoon linkitetyt yo-arvosanat antaisivat arvokasta tietoa siitä, millaista kielitaitoa lukiossa todellisuudessa on mahdollista hankkia.
SUKOL ry esittää myös ammatillisten perustutkintojen viestintä- ja vuorovaikutustaitojen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen osaamisen tavoitetason linkittämistä Eurooppalaiseen viitekehykseen ja on huolissaan pakollisten kieliopintojen (3 osp + 1 osp) laajuuksista. Näin suppeilla opinnoilla opiskelijan kielitaidon kehittyminen jatko-opinnoissa tarvittavalle tasolle ei ole mahdollista. Asiaan halutaan kiinnittää huomiota, ja niinpä SUKOL järjestääkin 9.5.2023 paneelikeskustelun aiheesta ”Ammatti kielillä? Kielitaito työelämätaitona ja vaikuttamisen välineenä”.
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 34 yhdistystä, 3500 jäsentä.