26.01.2023, Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskuksen (Luke) visio alueellisten biomassojen resurssiviisaasta käytöstä tarjoaa elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavia mahdollisuuksia kestävään alkutuotantoon, biomassapohjaiseen tuotevalmistukseen ja palvelumalleihin. Globaalisti niukkenevat luonnonvarat, pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat lisänneet tarvetta arvioida omavaraisuutemme haavoittuvuuksia sekä kehittää paikallisten uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä.
Luken tuoreessa visiotyössä esitetään todennäköisiä ja toivottavia kehityskulkuja biomassojen resurssiviisaaseen käyttöön Suomessa.
”Visiomme alueellisten biomassojen resurssiviisaasta prosessoinnista, eli kaskadiprosessoinnista, avaa tulevaisuuden näkymiä vihreään siirtymään, sen tuomiin lisäarvomahdollisuuksiin ja toimenpidetarpeisiin. Tärkein kysymys on, miten luoda uutta liiketoimintaa ja tukea alueiden omavaraisuutta erilaisten biomassojen prosessoinnilla toimialarajat ylittävissä teollisissa symbiooseissa”, kertoo visiotyöstä Luken erikoistutkija Tuula Jyske.
Miltä näyttää tulevaisuuden mukautuva biokiertotalous?
Vision mukaan tulevaisuudessa raaka-aineiden arvostus jatkaa kasvuaan: kaikki pää- ja sivuvirrat hyödynnetään entistä tehokkaammin korkeamman lisäarvon tuottamiseksi. Alueellisten biojalostamoiden, teollisten symbioosien ja niihin kytkeytyvien teknologia- ja energiaratkaisuiden kehittyminen monipuolistavat erilaisten biomassojen prosessointia.
Esimerkiksi tulevaisuuden biojalostamo hyödyntää joustavasti alueen vuodenaikojen mukaan vaihtelevia biomassoja, kuten olkea, sahanpurua, lantaa tai vaikkapa kalan perkuu- ja biojätettä. Tutkimuspäällikkö Kimmo Rasa hahmottelee biojalostamon toimintaa: ”Mukautuva biojalostamo hyödyntää useita teknologioita. Esimerkkejä biojalostamon tuotteista ovat biokaasuprosessista saatavat orgaaniset hapot, nesteytetty biometaani, sokereista konvertoidut bulkkikemikaalit, hemiselluloosasta tuotetut kasvinsuojelu- ja happamuudensäätöaineet, biohiili sekä orgaaniset lannoitevalmisteet.”