Teollisuusyritykset työllistivät hyvin laskusuhdanteesta huolimatta

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjoiskarjalaiset työnantajat ovat pitäneet kiinni osaajistaan myös heikossa suhdannetilanteessa. Teollisuusyritysten työpaikkojen määrässä lievää laskua viime vuonna.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin mukaan maakunnan teollisuuden työpaikkamäärä laski vain lievästi vuoden 2023 aikana, vaikka samaan aikaan maakunnan teollisuussektorin liikevaihto putosi yhdeksällä prosentilla ja vienti yli kymmenellä. Vuoden 2023 lopussa teollisuudessa oli 10 873 työpaikkaa, mikä oli 321 työpaikkaa (-2,9 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

– Lasku oli odotettu, mutta sen suhteellisen vähäinen määrä oli kuitenkin positiivinen yllätys suhdanteet huomioiden. Ilahduttavaa on, että yritykset pitivät osaavasta työvoimasta kiinni eikä suurempia irtisanomisia ollut ja sopeutuksessa käytössä olivat myös lomautukset, maakuntaliiton kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen toteaa.

Teollisuuden työpaikkojen määrä on pysynyt vakiintuneella tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Suhdanteiden parantuessa määrä noussee taas yli tuon 11 000 työpaikan rajapyykin, Tiainen odottaa.

Lieväksi jäänyt työpaikkojen lasku heijastui myös työttömyyslukuihin. Vaikka maakunnan työttömyysaste oli edelleen maan korkein, niin sen kasvu jäi alle koko maan tason eli alueelliset erot tasoittuivat.

– Teollisten työpaikkojen määrällä ja kehityksellä on myös kerrannaisvaikutuksia kokonaistyöpaikkamäärään maakunnassa, joten sikälikin voidaan puhua torjuntavoitosta aluetalouteen. Teollisuus on säilyttänyt vahvan asemansa elinkeinorakenteessa Pohjois-Karjalassa.

Teollisuuden toimialoittain tarkasteltuna maakunnan elintarviketeollisuus pärjäsi parhaiten ja siellä työpaikkoja tuli jopa lisää. Toimialalla on nyt jo joka kymmenes teollisuuden työpaikka, ja kehitys on ollut pidemmän aikaa myönteinen. Varsinkin leipomopuoli on ollut vahva kivijalka.

– Mahdolliset Valion työpaikkasiirrot Joensuuhun vahvistavat edelleen elintarviketuotannon kasvua Pohjois-Karjalassa, Tiainen sanoo.

Metalliteollisuus piti pintansa, kumi- ja muoviteollisuudessa irtisanomisia

Työpaikkamäärältään merkittävin päätoimiala Pohjois-Karjalassa on metalliteollisuus lähes 4 500 työpaikallaan. Alan yritysten työpaikkojen määrä väheni 44:llä (-1 %), mitä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena vaikeina talousaikoina.

– Tilannekuva antaa positiivisia tulevaisuuden näkymiä, kunhan erityisesti vientikysyntä lähtee kasvuun, Seppo Tiainen sanoo.

Metsäteollisuudessa suhteellinen vähennys työpaikoissa oli metallia suurempi (noin 2 %), mutta sielläkin varsinkin suuret yksiköt pitivät hyvin pintansa ja muutokset painottuivat pienempiin yksiköihin.

Maakuntaliitto on ottanut yhteyttä maakunnan merkittävimpiin metsäteollisuuden yksiköihin teollisuusyritysrekisterin päivitystä tehdessä. Tiaisen mukaan yrityksiltä saatu viesti antaa myönteisen kuvan myös kuluvan vuoden kehityksestä.

– Suhdannetilanteeseen peilaten yllättävän hyvin on selvitty.

Merkittäviä nousuja ja laskuja pitkässä historiassa kokenut kumi- ja muoviteollisuus oli viime vuonna jälleen muutoksessa ja valitettavasti mollivoittoisessa. Toimialalla on edelleen lähes 1 300 työpaikkaa, mutta vähennystä tuli 120 työpaikan verran (n. 9 %).

Yli 100 henkeä työllistäviä toimipaikkoja 24 kappaletta

Pohjois-Karjalan sisäisessä tarkastelussa huomio kiinnittyy siihen, että maakunnan keskuskaupunki Joensuun ympärillä kehitys oli suhteellisesti parhainta. Liperissä säilyi tuttu taso ja Joensuuhunkin kirjautui vain prosentin luokkaa oleva miinus. Myös Tohmajärvellä ja Heinävedellä pärjättiin varsin hyvin. Suhteellisesti suurimmat menetykset osuivat Rääkkylään, Polvijärvelle, Ilomantsiin, Lieksaan ja Kiteelle.

Seutukuntatasolla sekä Pielisen Karjala että Keski-Karjala menettivät lähes saman verran työpaikkoja eli reilut ‑5 %. Vastaavasti Joensuun seutukunnan menetys jäi selvästi pienemmäksi ollen noin ‑2 %.

Selkeästi teollistunein kunta on edelleen Outokumpu, missä teollisia työpaikkoja on 142 jokaista 1 000 asukasta kohti. Pitkään peränpitäjänä ollut Tohmajärvi on nyt noussut Rääkkylän ohi. Koko maakunnan keskiarvo on 67.

Teollisia toimipaikkoja oli vuoden lopussa 820 eli yritysten keskikoko oli 13 työntekijää. Paremman kuvan toimipaikkojen koosta saa kuitenkin tarkastelemalla niitä luokittain. Yhden hengen toimipaikkoja on kokonaisuudesta lähes puolet eli niissä on siten vastaavasti lähes puolet myös työpaikoista. Pienimmässä päässä 2–5 hengen toimipaikkoja on neljännes koko määrästä.

– Varmuudella näissä pienissä yrityksissä olisi potentiaalia myös ottaa kasvuloikkia. Siinä onkin suuri haaste kuntien elinkeinotoimelle, pienyrittäjillä ei kyselyjen mukaan suurta halukkuutta ole laajentaa toimintaa, Seppo Tiainen kertoo.

Yli 100 hengen toimipaikkoja on puolestaan 24 kappaletta. Niistä selvästi suurimmat ovat Abloy Oy:n Joensuun lukkotehdas sekä Kontiolahdella terveysteknologian muovikomponentteja valmistava Phillips-Medisize Oy, molemmissa on lähes 700 työpaikkaa.

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy