Uutislähde
Sophie Adenotin εpsilon-tehtävä Crew-12-lennolla osoittaa, miten ihmiskeho sopeutuu painottomuuteen ja toipuu siitä. Hän vietti Kansainvälisellä avaruusasemalla 237 päivää, 5 tuntia ja 18 minuuttia ja rikkoi eurooppalaisen yksittäisen avaruuslennon kestoennätyksen. Hän suoritti myös kolme avaruuskävelyä yhteensä 19 tunnissa ja 42 minuutissa.
Painottomuus muuttaa kehoa nopeasti. Kantavien luiden tiheys voi laskea noin prosentin kuukaudessa ilman riittäviä vastatoimia. Tämä vastaa karkeasti sitä vauhtia, jolla osteoporoosia sairastava nainen menettää luuta vuodessa. Lihakset surkastuvat erityisesti alaraajoissa ja selässä, koska ne eivät enää kanna kehon painoa. Sydän ei joudu pumppaamaan verta yhtä voimakkaasti, tasapainoelin menettää tarkkuuttaan ja näkö voi heikentyä, kun silmien ja näköhermon toiminta muuttuu.
Nämä eivät ole pysyviä vaurioita vaan sopeutumista ympäristöön, jossa painovoimaa ei ole. Astronautit harjoittelevat päivittäin vastuskuminauhoilla, juoksumatolla ja pyöräergometrillä, ja ruokavaliota optimoidaan. Silti menetys ei kokonaan esty.
Adenot saapui Eurooppaan 10. lokakuuta 2026. Hän kuvaili paluuta hämmästyttävien tunteiden cocktailiksi ja kertoi, että ensimmäinen tehtävä oli oppia seisomaan ja kävelemään uudelleen. Lääkärit ovat todenneet, että jopa suoraan kävely voi aluksi olla vaikeaa, koska tasapaino ja lihaskoordinaatio on rakennettava uudelleen. Verenpaine voi laskea voimakkaasti, mikä lisää pyörtymisriskiä.
Toipumisohjelma Saksan avaruuskeskuksen (DLR) :envihab-tutkimuslaitoksessa Kölnissä kestää tyypillisesti noin kolme viikkoa. Sydän- ja verisuonijärjestelmä sekä peruskoordinaatio palautuvat suhteellisen nopeasti, päivissä tai viikoissa. Lihasvoima ja tasapaino paranevat viikkojen kuluessa, mutta luun tiheyden palautuminen voi viedä kuukausia, jopa vuoden tai pidempään. Uudemmat tutkimukset viittaavat siihen, että pitkien lentojen jälkeen lonkkamurtumien riski voi myöhemmin elämässä olla kohonnut verrattuna lyhyempiin lentoihin.
Pitkät lennot ovat samalla ainutlaatuinen laboratorio. Muutokset, jotka Maassa kehittyvät vuosikymmenten kuluessa, näkyvät avaruudessa kuukausissa. Tämä auttaa ymmärtämään ikääntymistä, osteoporoosia ja lihasten heikkenemistä myös maanpäällisissä olosuhteissa. Opiskelijakokeet, kuten haavanhoitogeeli ja säteilysuojahydrogeeli, jotka lähtevät CRS-35-lennolla 13. lokakuuta, testaavat materiaaleja, jotka voivat hyödyttää sekä astronautteja että potilaita Maassa.
Keinotekoinen painovoima, tehokkaammat harjoituslaitteet, lääkkeelliset vastatoimet ja yksilöllinen seuranta ovat tutkimuksen kohteena. Nykyiset menetelmät lievittävät menetyksiä merkittävästi, mutta eivät poista niitä kokonaan. Siksi Kuuhun ja Marsiin suuntautuvat tehtävät edellyttävät parempia ratkaisuja.
Suomi on Euroopan avaruusjärjestön jäsen ja osallistuu vuodesta 2023 lähtien myös ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan. Se osallistuu instrumentti- ja teknologiahankkeisiin sekä avaa mahdollisuuksia tutkimukseen ja yhteistyöhön, vaikka omaa astronauttia ei ole tavoitteena. Avaruuslääketieteen tutkimus on meillä edelleen rajallista, mutta kansainvälinen yhteistyö ja opiskelijaprojektit tarjoavat mahdollisuuksia. Adenotin lento muistuttaa, että ihmisen fysiologian ymmärtäminen avaruudessa hyödyttää myös maanpäällistä terveydenhuoltoa.
Ihmiskeho sopeutuu yllättävän hyvin painottomuuteen, mutta sopeutuminen on kaksisuuntainen: paluu Maahan vaatii aktiivista kuntoutusta. Jokainen pitkä lento laajentaa tietoa sekä ihmisen rajoista että mahdollisuuksista ja tuottaa samalla työkaluja, jotka voivat auttaa myös Maassa.
Sophie Marie Laurence Adenot on ranskalainen insinööri, helikopterilentäjä ja astronautti. Hänellä on everstiluutnantin arvo Ranskan ilma- ja avaruusvoimissa, ja hänestä tuli Ranskan ensimmäinen naispuolinen helikopterikoelentäjä vuonna 2018. Hänet valittiin Euroopan astronauttijoukkoihin osana vuoden 2022 ryhmää.
Lue: https://uutislahde.fi/uutiset/nasan-crew-12-palasi-maahan-historiallisen-lennon-jalkeen/