Aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden lapojen kierrätykseen kehitetään ratkaisuja ennen käytöstä poistojen kasvua

Käytöstä poistuvien aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden lapojen määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön IRENAn mukaan paneeleista talteen otettavat materiaalit voivat olla vuonna 2050 arvoltaan yli 20 miljardia dollaria vuodessa. Tuulivoimaloiden lapoihin on jo olemassa toimivia ratkaisuja, ja Suomessa lapoja hyödynnetään sementin valmistuksessa.

IRENA julkaisi heinäkuussa 2026 raportin aurinkopaneelien elinkaaren loppuvaiheesta. Raportin mukaan maailmassa on kertynyt käytöstä poistettuja paneeleja vuoden 2025 loppuun mennessä arviolta 0,7–1 miljoonaa tonnia. Suurin osa nykyisistä paneeleista on asennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana, eivätkä ne ole vielä tulleet käyttöikänsä päähän. Paneelien käyttöiäksi arvioidaan 25–30 vuotta.

IRENAn skenaariossa, jossa ilmaston lämpeneminen rajataan 1,5 asteeseen, aurinkoenergiaa rakennetaan paljon lisää. Tällöin käytöstä poistuvia paneeleja kertyisi vuoteen 2050 mennessä yhteensä yli 200 miljoonaa tonnia, ja vuonna 2050 niitä poistuisi käytöstä yli 25 miljoonaa tonnia. Arvio on aiempaa suurempi: IRENA ja Kansainvälisen energiajärjestön aurinkosähköohjelma tekivät ensimmäisen vastaavan ennusteen vuonna 2016.

Paneelien materiaaleista yli 90 prosenttia saadaan talteen

Aurinkopaneelit sisältävät lasia, alumiinia, piitä, hopeaa ja kuparia. IRENAn mukaan nykyisillä kierrätysmenetelmillä niiden materiaaleista voidaan ottaa talteen yli 90 prosenttia. Talteen otettujen materiaalien arvon arvioidaan olevan noin 6 miljardia dollaria vuodessa vuonna 2040 ja yli 20 miljardia dollaria vuonna 2050. Lähes puolet arvosta tulisi alumiinista ja kolmannes hopeasta.

Järjestelmällisesti kerätyistä paneeleista saatavilla materiaaleilla voitaisiin raportin mukaan kattaa 70 prosenttia aurinkosähköteollisuuden hopean tarpeesta ja 20 prosenttia sen alumiinin, kuparin, lasin ja piin tarpeesta.

Euroopan unionissa paneelit kuuluvat sähkö- ja elektroniikkaromua koskevan WEEE-direktiivin piiriin vuodesta 2012. Valmistajat vastaavat siksi niiden keräyksestä ja käsittelystä. IRENAn mukaan EU:ssa kerättiin vuonna 2023 noin 58 500 tonnia käytöstä poistettuja paneeleja, ja niistä yli 84 prosenttia kierrätettiin tai valmisteltiin uudelleenkäyttöön.

Monissa muissa maissa paneelit päätyvät yhä enimmäkseen kaatopaikoille. Esimerkiksi Japanissa tämä johtuu raportin mukaan siitä, että kaatopaikka on selvästi kierrätystä halvempi. Paneelien lyijy ja kadmium voivat huonosti hoidetuilla kaatopaikoilla ja epävirallisessa kierrätyksessä saastuttaa maaperää ja pohjavettä. Asianmukaisesti hoidetuilla kaatopaikoilla riskiä voidaan IRENAn mukaan valvoa.

IRENAn arvion mukaan vuonna 2035 pelkästään yhden vuoden aikana poistuvien paneelien kuljettaminen vaatii noin 120 000 raskaan rekan kuljetusta. Lisäksi tarvitaan vähintään 150 keskikokoista kierrätyslaitosta, jotka kukin pystyvät käsittelemään 20 000 tonnia paneeleja vuodessa. Järjestö suosittaa, että paneelit suunnitellaan helpommin korjattaviksi ja kierrätettäviksi ja että valmistajien vastuu keräyksestä määritellään selvästi.

Tuulivoimaloiden lapoja ei viedä enää kaatopaikalle

Tuulivoiman kattojärjestön WindEuropen mukaan noin 90 prosenttia tuulivoimalan massasta voidaan kierrättää vakiintuneilla menetelmillä. Vaikein osa ovat lavat, jotka on valmistettu kestävistä ja vaikeasti eroteltavista komposiittimateriaaleista.

WindEuropen arvion mukaan Euroopassa purettiin lapamateriaalia noin 20 000 tonnia vuonna 2025, ja vuonna 2030 määrä voi olla 55 000 tonnia. Kasvu johtuu pääasiassa Saksan ja Espanjan kaltaisilla vanhoilla tuulivoimamarkkinoilla purettavista voimaloista. Maailmanlaajuisesti lapajätettä arvioidaan kertyvän vuoteen 2050 mennessä noin 43 miljoonaa tonnia, kertoo Cambridgen yliopiston tutkijoiden vuonna 2017 julkaistu tutkimus.

Euroopan tuulivoima-ala on sitoutunut omaehtoiseen kieltoon, jonka mukaan käytöstä poistettuja lapoja ei ole 1.1.2026 alkaen sijoitettu kaatopaikoille. Lisäksi joissakin maissa on lakisääteisiä rajoituksia. Kansainvälisen energiajärjestön tuulivoimayhteistyön selvityksen mukaan Saksan, Itävallan, Alankomaiden ja Suomen jätelainsäädäntö rajoittaa komposiittien sijoittamista kaatopaikalle. Ranskassa taas on asetettu lavoille kierrätystavoitteet.

Suomessa lavat päätyvät sementtiuuniin

Suomessa kaatopaikalle ei ole vuodesta 2016 lähtien saanut pääsääntöisesti viedä tavanomaista jätettä, jonka orgaanisen aineksen osuus ylittää 10 prosenttia. Lapojen hartsit ovat tällaista orgaanista ainesta.

Suomessa käytetään niin sanottua KiMuRa-reittiä. Kuusakoski murskaa komposiittijätteen Hyvinkäällä vuonna 2024 valmistuneessa laitoksessa ja toimittaa sen Finnsementin tehtaalle. Siellä lasikuitu korvaa sementin raaka-aineita ja hartsi korvaa fossiilisia polttoaineita. Muoviteollisuus ry:n mukaan menetelmällä hyödynnettiin esimerkiksi vuonna 2022 Porissa purettujen tuulivoimaloiden lavat.

Suomen Uusiutuvat ry:n Heidi Paalatie kutsuu Vaasan Sähkön haastattelussa ratkaisua tämän hetken hyväksi vaihtoehdoksi, vaikka se ei vielä ole täydellistä materiaalikierrätystä. Hänen mukaansa voimaloita aletaan Suomessa purkaa suuremmissa määrin 2040-luvulla.

Täydellistä kierrätystä tavoitellaan VTT:n, Tampereen yliopiston ja Centria-ammattikorkeakoulun CompoREC-hankkeessa. Hankkeessa kokeillaan kuitujen ja hartsien erottamista solvolyysillä eli kemiallisella liuottamisella sekä pyrolyysillä eli kuumentamalla. Lisäksi kehitetään uusia lapamateriaaleja muun muassa puusta ja helpommin kierrätettävistä komposiiteista.

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy