Sahateollisuus ry
Sahateollisuuden vaikea suhdannetilanne jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä. Sahatavaran kysyntä on pysynyt matalalla tasolla niin kansainvälisillä markkinoilla kuin kotimaassa. Samanaikaisesti korkeat raaka-aine- ja logistiikkakustannukset rasittivat edelleen yritysten kannattavuutta. Merkittävää käännettä parempaan ei ole vielä näkyvissä.
Sahateollisuuden yritysten tuotanto oli tammi–syyskuussa noin 8,7 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä oli 1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Kolmannella neljänneksellä tuotanto kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta koko alkuvuoden tuotantomäärä jäi edelleen viime vuoden tasosta.
Useat sahateollisuuden yritykset ovat investoineet viime vuosina merkittävästi tuotantonsa kehittämiseen ja kasvattamiseen, mutta heikko suhdannetilanne on pitänyt tuotantokapasiteetin käyttöasteen matalampana kuin mihin se voisi hyvässä suhdanteessa nousta.
Myös sahatavaran ja muiden sahateollisuuden puutuotteiden vienti on jatkunut edellisvuotta heikompana. Tammi–elokuussa vientimäärä oli yhteensä noin 5,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli noin 207 000 kuutiometriä (3 %) vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Sahatavaran vientihintojen kehitys on ollut vaatimatonta, eikä myyntihinnoista ole saatu riittävästi helpotusta korkeaan kustannustasoon. Viennin arvo laski 1 % ja oli tammi–elokuussa yhteensä 1,3 miljardia euroa.
”Sahateollisuuden suhdanne on jatkunut vaikeana jo pitkään. Sahatavaran kysynnän kannalta keskeinen asuntorakentaminen ei ole elpynyt Suomessa eikä merkittävillä Euroopan markkinoilla. Vaikka rakentamisessa nähdään paikoin kasvua, se ei ole heijastunut sahatavaran kysyntään. Yrityksille tilanne on vaikea, koska kustannustaso on edelleen korkea”, Sahateollisuus ry toimitusjohtaja Tino Aalto toteaa.
Kansainvälisen kaupan epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet ovat ylläpitäneet korkeita logistiikkakustannuksia. Suomalainen sahateollisuus on erityisen riippuvainen kansainvälisistä kuljetuksista, sillä noin 80 prosenttia tuotannosta viedään yli 70 maahan. Pitkät kuljetusmatkat keskeisille vientimarkkinoille korostavat logistiikan merkitystä yritysten kilpailukyvyssä.
Logistiikkakustannukset muodostavat noin 15 % sahan kokonaiskustannuksista ja puunkorjuun kustannukset sen lisäksi 8 %. Kotimassa polttoaineen hinta on noussut vuodessa 52 % (09/26) ja kuljetuskustannukset sen myötä 17 %. Vientikuljetusten osalta nousu on ollut vastaavaa. Puunkorjuussa polttoaineiden nousu on ollut vielä suurempaa 66 % ja korjuukustannukset ovat nousseet noin 12 %.
”Suomalaiset sahat kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla muiden tuottajamaiden kanssa. Pitkät kuljetusmatkat ja korkeat logistiikkakustannukset ovat meille huomattava kilpailukykyrasite”, Aalto sanoo.
Raaka-aineen korkea kustannustaso haastaa kannattavuutta
Sahateollisuuden kannattavuutta rasittaa myös tukkipuun korkea hintataso. Sahatavaran vientihinnat eivät ole kehittyneet samaa tahtia raaka-ainekustannusten kanssa. Tukkipuun hintataso on pysynyt korkeana, vaikka sahatavaran lopputuotemarkkinoilla kysyntä on ollut jo pitkään heikkoa.
Metsänomistajien ja sahateollisuuden menestys ovat pitkällä aikavälillä sidoksissa toisiinsa. Kotimaisen puun kysynnän, uusien investointien ja metsänomistajien puukauppamahdollisuuksien kannalta on olennaista, että Suomessa toimii kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kannattava puunjalostusteollisuus.
”Metsänomistajille viime vuosien tukkipuun hintakehitys on ollut myönteistä, mutta samaan aikaan puuta jalostavien yritysten kannattavuus on ollut todella kovalla koetuksella. Sahateollisuuden toimintaympäristöä ei voi tarkastella irrallaan kansainvälisistä lopputuotemarkkinoista. On myös metsänomistajien pitkän aikavälin etu, että Suomessa on vahva sahateollisuus. Ja se ei ole mahdollista ilman hyvää kustannuskilpailukykyä”, Aalto muistuttaa.
Rakentamisen elpymistä odotetaan edelleen
Sahatavaran kotimainen käyttö on edelleen matalalla tasolla. Kotimaan laskennallinen sahatavaran käyttö oli elokuussa päättyneellä 12 kuukauden jaksolla noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Asuntorakentamisen heikkous on merkittävä syy vähäiseen kysyntään. Rakentamisen kasvua Suomessa tukevat erityisesti infrastruktuuri- ja datakeskushankkeet, mutta asuntorakentaminen on edelleen poikkeuksellisen vähäistä. Myös Euroopassa rakentamisen elpyminen on hidasta. Samalla eurooppalaisen sahateollisuuden tuotanto on supistunut merkittävästi viime vuosina.
”Nopeaa käännettä parempaan ei ole vielä nähtävissä. Suomessa on kuitenkin investoitu sahateollisuuteen voimakkaasti, ja meillä on hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa, kun markkinat aikanaan vahvistuvat. Tämä edellyttää kuitenkin kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja raaka-aineen saatavuuden turvaamista”, Aalto toteaa.
Suhdannekatsauksen tilastot perustuvat Sahateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Tullin, Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen tietoihin.