Uutislähde
Kelloja siirrettiin viime yönä tunti taaksepäin, kun Suomi siirtyi kesäajasta talvi- eli normaaliaikaan. Siirto tapahtui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä aamuyöllä kello neljästä kolmeen. Talviaikaan siirtyminen tapahtuu joka vuosi lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
Unilääkäri ja professori Markku Partinen sanoo, että muutos häiritsee ihmisiä vähemmän kuin keväinen siirtyminen kesäaikaan. ”Moni ihminen ei oikeastaan huomaa tätä”, hän toteaa Helsingin Sanomille. Talviaika on hänen mukaansa ihmiselle luonnollisempi: ”Kesäaika ei ole luonnon rytmi, vaan ihmisen keinotekoinen rytmi.”
Muutos voi helpottaa nukahtamista illalla ja heräämistä aamulla. Erityisesti iltavirkut voivat hyötyä siitä. ”Jos on ollut vaikea saada illalla unen päästä kiinni ja on ollut aamulla väsynyt, kellon siirto tähän suuntaan on pieni luonnollinen apu siihen rytmiin”, Partinen sanoo. Hän kehottaa ottamaan siirtymisestä ilon irti: sunnuntain valoisampi aamupäivä kannattaa hyödyntää ulkoilemalla, sillä ilta hämärtyy aiemmin. ”Kun herää sunnuntaina, voisi lähteä ulos luontoon keräämään suppilovahveroita tai kenties puolukoita tai karpaloita.” Illalla voi nauttia hämärästä, esimerkiksi takkatulen ääressä.
Vaikka siirto tuo teoriassa tunnin lisää nukkuma-aikaa, käytännön vaikutus uneen on pienempi. Withingsin analyysin mukaan suomalaiset nukkuvat keskimäärin vain noin 11 minuuttia pidempään siirron jälkeisenä yönä tavalliseen lauantaihin verrattuna. 58 prosenttia nukkuu pidempään, mutta herääminen tapahtuu kellon mukaan keskimäärin 36 minuuttia aikaisemmin. Vaikutus on yleensä lyhytkestoinen.
Talviaikaan siirtyminen vaikuttaa koululaisiin ja lapsiin
Talviaikaan siirtyminen näkyy monissa lapsiperheissä aiempina aamuheräämisinä. Aikuiset ottavat mielellään vastaan ylimääräisen tunnin unta, mutta lapset heräävät usein vanhan rytmin mukaan eivätkä osaa nukkua pidempään. Samalla he voivat väsyä illalla tavallista aikaisemmin.
Uniohjaaja ja kätilö Sofia Bergin mukaan unirytmin muutokseen menee tyypillisesti 1–2 viikkoa. Siihen ei tarvitse hätiköidä. Hän suosittelee, ettei päiväunia aikaisteta vain aiemman heräämisen takia, vaan koko päivän rytmiä voi siirtää hieman eteenpäin. Ulkoilu auttaa lasta jakamaan hereilläoloa pidempään.
Kouluaamut voivat olla aluksi raskaampia, mutta talviaika itsessään on unilääkäri Markku Partisen mukaan ihmiselle luonnollisempi. Useimmat koululaiset sopeutuvat muutokseen parissa viikossa, kun rutiineista pidetään kiinni.
Liikenne ja arki
Siirto vaikuttaa yöliikenteeseen. VR:n mukaan kaukoliikenteen yöjunat pysähtyvät odottamaan talviajan mukaista lähtöaikaansa. Myös Matkahuollon yöbussien aikatauluissa on poikkeuksia. Digitaaliset laitteet siirtyvät yleensä automaattisesti, mutta analogiset kellot ja herätyskellot kannattaa tarkistaa aamulla.
EU-keskustelu jatkuu
Kellojen siirtämisestä on keskusteltu vuosia. Euroopan parlamentti kannatti vuonna 2019 kesäajasta luopumista, mutta asia ei ole edennyt neuvostossa, koska jäsenmaat eivät ole muodostaneet yhteistä kantaa pysyvästä ajasta. Suomi on kannattanut siirrosta luopumista. Euroopan komissio käynnisti helmikuussa 2026 arviointityön kellojen siirron vaikutuksista; selvityksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Niin kauan kuin kesäaikadirektiivi on voimassa, jäsenvaltiot eivät voi luopua siirrosta kansallisesti.
Seuraava siirto tapahtuu sunnuntaina 28. maaliskuuta 2027, jolloin palataan kesäaikaan.