Eläin- ja kasviproteiini sekä testosteroni: mitä suomalaistutkimus todella kertoo

Syksyn 2026 terveellistä luomulihaa. Kuva: Uutislähde/Unto Rönkkönen

Uutislähde

Itä-Suomen yliopiston tutkimus on saanut runsaasti huomiota, koska se on liitetty keskusteluun lihansyönnin ja miesten testosteronitasojen välisestä yhteydestä. Alkuperäisessä tutkimuksessa havainnot ovat kuitenkin rajattuja ja erottelevia, eikä niistä voi suoraan päätellä, että lihansyönti alentaisi testosteronia.

Tutkimuksessa analysoitiin 2 546 itäsuomalaisen 42–60-vuotiaan miehen neljän päivän ruokapäiväkirjoja vuosilta 1984–1989 sekä heidän verinäytteistään mitattuja kokonaistestosteronin ja SHBG:n (sukupuolihormoneja sitovan globuliinin) pitoisuuksia. Kyseessä on poikkileikkaustutkimus, joka kuvaa yhteyksiä tietyllä hetkellä, ei syy-seuraussuhteita.

Keskeiset tulokset:

  • Korkeampi kokonaiseläinproteiinin saanti liittyi noin 1,2 nmol/l matalampaan kokonaistestosteroniin korkeimman ja matalimman neljänneksen välillä (95 %:n luottamusväli 0,37–2,03). Korkeampi kasviproteiinin saanti liittyi noin 1,1 nmol/l korkeampaan pitoisuuteen (95 %:n luottamusväli 0,34–1,93).
  • Tarkempi tarkastelu osoitti, että maitotuotteista saatu proteiini liittyi sekä matalampaan kokonaistestosteroniin että matalampaan SHBG:hen.
  • Lihaproteiinilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kokonaistestosteroniin. Se liittyi kyllä matalampaan SHBG-pitoisuuteen.
  • Vapaan (biologisesti käytettävissä olevan) testosteronin kohdalla yhteydet olivat heikompia. Kokonaiseläin- tai kasviproteiinin saannilla ei havaittu erillistä merkitsevää yhteyttä laskennalliseen vapaaseen testosteroniin. Eläin-kasviproteiinisuhde ja ei-viljapohjainen kasviproteiini liittyivät joihinkin eroihin.

Tutkija Miika Wynne-Ellis on korostanut, että havaitut erot ovat tilastollisesti merkitseviä mutta suhteellisen pieniä, eikä tutkimuksen perusteella voida arvioida niiden terveydellistä merkitystä. Analyysit huomioivat iän, painoindeksin sekä useita ruokavalioon, elintapoihin ja terveyteen liittyviä tekijöitä, mutta havainnoiva asetelma jättää tilaa muille selityksille.

Mitä media jätti usein vähemmälle

Useat suomalaiset mediat otsikoivat ja johdattivat juttujaan tyyliin, jossa tutkimus ”haastaa miehisen myytin lihansyönnistä ja testosteronista” tai antaa ymmärtää, että lihan runsas syönti olisi yhteydessä matalampiin testosteronitasoihin. Tutkimus ei kuitenkaan tue tätä suoraa päätelmää lihaproteiinin osalta. Yhteys kokonaistestosteroniin liittyi ensisijaisesti kokonaiseläinproteiiniin ja erityisesti maitoproteiiniin.

Lisäksi aineisto on peräisin 1980-luvulta, proteiininsaanti oli maltillista verrattuna esimerkiksi voimaharjoittelijoiden nykyisiin suosituksiin, ja elintavoissa (tupakointi, alkoholi, liikunta) oli eroja ryhmien välillä. Nämä tekijät rajoittavat tulosten yleistettävyyttä nykyiseen ruokakulttuuriin.

Laajempi kuva

Testosteronitasoihin vaikuttavat moninaiset tekijät, kuten ikä, kehonkoostumus, unen määrä, liikunta, painonhallinta ja alkoholin käyttö. Ruokavalion proteiinilähteiden rooli on yksi osa kokonaisuutta, mutta yksittäiset havainnot eivät riitä suosittelemaan tai kieltämään tiettyjä ruoka-aineita testosteronin vuoksi.

Tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa proteiinilähteiden ja hormonitasojen välisistä yhteyksistä tässä väestössä. Se ei kuitenkaan osoita, että lihansyönti alentaisi miesten testosteronia, eikä siitä voi tehdä vahvoja ruokavaliosuosituksia. Tulevaisuudessa tarvitaan satunnaistettuja kokeita ja uudempia aineistoja, jotta mahdollisia syy-seuraussuhteita voidaan arvioida luotettavammin.

Lukijan kannattaa suhteuttaa uutisoinnin iskevät otsikot alkuperäisen tutkimuksen tarkkoihin havaintoihin ja tutkijoiden omiin varovaisiin päätelmiin.

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy