Joulun pitäisi olla iloinen juhla läheisten seurassa. Silti tänäkin jouluna monessa kodissa koetaan väkivallan uhkaa. Lähisuhdeväkivallan uhreilla on usein korkea kynnys hakea apua. ”Uskalla aloittaa keskustelu”, THL:n kehittämispäällikkö Suvi Nipuli rohkaisee uhrin läheisiä.
THL:n Terve Suomi -tutkimuksen (2023) mukaan naisista 8 % ja miehistä 5 % on kokenut fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa viimeisen 12 kuukauden aikana. Lähisuhdeväkivallan kokemuksia on eniten nuorilla ikäryhmillä, 20–39-vuotiailla.
Ilmiön yleisyydestä kertoo myös se, että lähisuhdeväkivallan auttava puhelin Nollalinja sai vuoden 2022 aikana 15 368 puhelua ja kävi 1 128 chat-keskustelua.
Joulu ja muut juhlapyhät ovat tyypillisiä hetkiä lähisuhdeväkivallan kärjistymiselle.
– Syyt ovat aika yksinkertaiset: Juhlapyhinä kokoonnutaan yhteen perheen kanssa, jolloin konfliktit ovat mahdollisia. Juhliin on ladattu paljon odotuksia, jotka voivat kääntyä pettymyksiksi. Myös alkoholia käytetään juhlakausina muita ajankohtia enemmän, mikä voi vaikuttaa tilanteiden kärjistymiseen, THL:n Suvi Nipuli kertoo.
Nollalinjan kampanja ei-toivotusta nyrkkeilyottelusta
Nollalinja käynnisti joulun alla palvelun tunnettuutta lisäävän mainoskampanjan, joka kiinnittyy nyrkkeilyn teemaan. Mukana on muun muassa radiomainos, joka muistuttaa nyrkkeilyottelun kuulutusta.
Erottuvalla toteutustavalla Nollalinja haluaa herättää ihmiset tunnistamaan vakavat tilanteet ja muistuttaa, että apua on saatavilla. Kampanja näkyy ja kuuluu Helsingin katukuvassa, valtakunnallisesti radiossa ja printtimediassa sekä Nollalinjan sosiaalisen median kanavissa.
Miten ulkopuolinen läheinen voi auttaa uhria?
Lähisuhdeväkivallan kokija tuntee usein häpeää tai syyllisyyttä tilanteestaan, jolloin hänellä saattaa olla korkea kynnys hakea apua. THL:n Suvi Nipuli antaa viisi neuvoa, kuinka tilanteen ulkopuolinen sukulainen tai ystävä voi auttaa uhria.
- Uskalla aloittaa keskustelu
”Moni miettii, millä tavalla herkän keskusteluaiheen aloittaisi. Kannattaa aloittaa avoimella kysymyksellä, kuten ’Miten sinä voit?’ tai ’Onko kaikki hyvin?’. Näin vältät lataamasta keskusteluun jännitettä ja annat uhrille tilaa lähestyä asiaa haluamallaan tavalla. Ota kuuntelijan rooli.” - Kerro, miltä tilanne näyttää ulkopuolisen silmin
”Jos väkivallan kokija ei itse tunnista tilannettaan tai hän välttelee asiasta keskustelua, puhu suoraan. Älä silti aloita keskustelua pitkällä puheenvuorolla, joka sisältää vahvoja kantoja. Kerro rauhalliseen sävyyn siitä, miltä tilanne ulkopuolisen silmin näyttää, ja anna puheenvuoro pian uhrille.” - Kannusta uhria olemaan yhteydessä ammattilaisiin
”Meillä on Suomessa laadukkaat, ilmaiset palvelut lähisuhdeväkivallan uhreille. Kannusta soittamaan Nollalinja-palveluun tai viestittelemään sen chatissa. Niistä uhri saa sekä keskusteluapua että käytännöllistä tukea.” - Punnitse, voitko vaikuttaa suoraan väkivallan tekijään
”Jos olet sellaisessa asemassa, jossa voit vaikuttaa suoraan väkivallan tekijään ilman, että lähestymisesi aiheuttaa riskiä väkivallan kokijalle, sinulla on velvollisuus tehdä se. Lähesty asiaa samoilla metodeilla kuin uhria. Kannusta häntä hakemaan apua ammattilaisilta.” - Halaa ja malta mielesi
”Joskus tilanne kaipaa enemmän halausta kuin ratkaisuja. Väkivallan kokija ei ehkä ole vielä valmis hyväksymään tilannettaan. Jos pusket häntä liian voimakkaasti kohti ratkaisuja, hän saattaa sulkeutua eikä halua puhua kanssasi aiheesta. Arvioi, onko suoran keskustelun aika vasta myöhemmin.”
TBWA