Uutislähde
Euroopan valtamedia ja useat poliitikot ovat viime päivinä kritisoineet voimakkaasti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia ja Elon Muskia Ukrainaan liittyvissä asioissa. Samalla Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka nojaa yhä vahvasti yhdysvaltalaiseen teknologiaan, tiedusteluun ja aseisiin.
Viimeaikaiset tapahtumat ovat korostaneet jännitteitä. Ukrainan sotilaallinen satelliittiyhteys Starshield (Starlinkin sotilasversio) hidastui Venäjän ohjus- ja dronehyökkäysten aikana, mikä häiritsi muun muassa drone-operaatioita ja ohjustorjuntaa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky on kertonut tuntevansa itsensä petetyksi tilanteessa, jossa Yhdysvallat on neuvotellut dieselkaupasta Venäjän kanssa ja asettanut rajoituksia Ukrainan iskuille Venäjän energiainfrastruktuuriin. Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski on julkisesti kysynyt Muskilta, pelaako tämä politiikkaa Starlink-palvelullaan.
Eurooppalaisessa mediassa on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Yhdysvallat on muuttunut epäluotettavaksi liittolaiseksi. The Independent on esimerkiksi kirjoittanut, että Trumpin hallinto muodostaa Euroopalle uhan ”sisältä päin”. Kritiikki kohdistuu sekä poliittisiin päätöksiin että Muskiiin, jonka yritykset toimittavat Ukrainalle kriittistä satelliittiyhteyttä.
Samaan aikaan Euroopan riippuvuus Yhdysvalloista on selvä. Euroopan puolustuskomissaari Andrius Kubilius on todennut mantereen olevan ”melko riippuvainen amerikkalaisista avaruuskyvyistä”. Euroopalla ei ole nopeaa korvaajaa Starlinkille tai Yhdysvaltain tiedustelutiedolle. Asetoimitukset Ukrainaan jatkuvat osin NATO:n PURL-mekanismin kautta, jossa eurooppalaiset liittolaiset rahoittavat yhdysvaltalaisia aseita. Yhdysvaltain viranomaiset ovat ilmoittaneet, ettei aseiden virtaus ole keskeytynyt viimeaikaisista erimielisyyksistä huolimatta.
Tilanne heijastaa pidempiaikaista jännitettä. Eurooppa odottaa Yhdysvalloilta jatkuvaa tukea Ukrainan puolustuksessa ja omassa turvallisuudessaan, mutta median ja osan poliitikkojen linja on pysynyt kriittisenä presidenttiä, Muskia ja Yhdysvaltain politiikkaa kohtaan. Riippuvuus on molemminpuolinen siinä mielessä, että Yhdysvallat hyötyy Euroopan rahoituksesta ja yhteistyöstä, mutta teknologinen ja sotilaallinen kapasiteetti on edelleen pääosin amerikkalaista.
Euroopan johtajat ovat korostaneet tarvetta kehittää omia kykyjään (esimerkiksi IRIS²-satelliittihanke), mutta siirtymä kestää vuosia. Lyhyellä aikavälillä Ukrainan ja Euroopan turvallisuus nojaa yhä yhdysvaltalaiseen tukeen, vaikka poliittinen ja mediailmasto on kiristynyt.